Mikä maksaa, nuorisotakuu?

Vuoden alusta voimassa ollut nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, kuntoutus- tai työpajapaikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Alle 30-vuotiaisiin vastavalmistuneisiin lukeutuu myös moni yliopistosta valmistunut maisteri.

Yhdeksi hallituksen kärkihankkeista hehkutetussa nuorisotakuussa kaikki ei kuitenkaan ole mennyt kuin Strömsössä. Aviisin saaman tiedon mukaan nuorisotakuu tarkoittaa sen piiriin kuuluvalle akateemiselle vastavalmistuneelle TE-toimistosta lähetettävää paperia, johon on kirjattu mahdollisia työpaikkoja. Lappu pitää kuitata vastaanotetuksi puhelimitse.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jari Järvenpää on tilanteesta huolissaan, koska korkeakoulutettujen työttömien määrä on selvässä kasvussa.

"Mikä järki on valmistua nopeammin, jos töitä ei ole?" hän toteaa ykskantaan.

Järvenpään mukaan akateemisille räätälöityjen palveluiden karsimisen seurauksena voi olla jopa muodostumassa uusi työttömien ryhmä, jota työllistämistoimenpiteet eivät tavoita.

Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Riku Immonen tiedostaa nuorisotakuun puutteellisuuden korkeakoulutettujen kohdalla. Häneen mukaansa ongelmaan etsitään ratkaisua.

"Nuorisotakuu on ollut voimassa vasta vuoden alusta lähtien, joten se vaatii vielä kehittämistä. Yhteistyötä yliopiston kanssa on kuitenkin tulevaisuudessa tarkoitus lisätä", Immonen linjaa.

Immosen mukaan TE-toimiston tarjoama palvelu lähtee asiakkaan omasta kokemuksesta. Näppärät, omatoimiset työnhakijat eivät useinkaan henkilökohtaista palvelua tarvitse.

"Keskeisin palvelu meillä on ihan tavallinen työnvälitys. Jos asiakas kuitenkin kokee olevansa ohjauksen tarpeessa esimerkiksi työnhaun suhteen, voi henkilökohtaiseen tapaamiseen asiantuntijan kanssa varata ajan", hän kertoo.

Korkeakoulutetuilla vastavalmistuneilla on mahdollisuus saada työllistymisen avuksi myös niin kutsuttu Sanssi-kortti, jolla he voivat todistaa työnantajalle olevansa oikeutettuja 700 euron kuukausittaiseen palkkatukeen.

Työkokeiluun korkeakoulutetuilla sen sijaan ei ole mahdollisuutta. Tällä on Immosen mukaan haluttu vähentää ilmaistyövoiman käyttöä.

Ulospäin nuorisotakuu vaikuttaa helposti nimenomaan ilman koulutusta jääneille tai ammatillisen koulutuksen saaneille nuorille suunnatulta. Yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Kaisa Lammin mukaan takuun loppuraportissa on kuitenkin huomioitu myös korkeakoulutetut nuoret.

"On tietenkin eri asia, miten rahat käytännössä palveluihin ohjautuvat. Juuri tästä on tarkoitus keskustella myös TE-toimiston kanssa."

Immosen mainitseman yhteistyön piti alkaa jo keväällä, mutta yhteiset palaverit peruuntuivat aikatauluongelmien takia. Lammin mukaan TE-toimistoissa ollaan nyt aikamoisen paineen alla.

"Kun työvoimahallinnossa alettiin suunnitella tätä uudistusta, tuskin kukaan kykeni ennustamaan, millaisessa työllisyystilanteessa tällä hetkellä oltaisiin", hän toteaa.

Lammi myöntää, että nuorisotakuu on korkeakoulutettujen näkökulmasta heikko. Akateemisille työttömille suunnatut erityispalvelut on lopetettu koko maasta viimeisten kymmenen vuoden aikana, eikä TE-toimistoissa ole enää asiaan perehtyneitä asiantuntijoita.

"On selvää, että kysymykset akateemisten työttömien kohdalla ovat osaksi hyvin erilaisia kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla", Lammi toteaa.

Lammi toivoo, että työvoimahallinto ottaisi asiassa askeleen takaisin päin. Tämä tarkoittaisi henkilökunnan kouluttamista asiantuntijoiksi nimenomaan akateemisten työttömien palvelemiseksi. Tarvetta erityispalveluille olisi etenkin isoilla paikkakunnilla, joilla myös korkeakoulutettuja on enemmän.

Lammin mukaan yliopistojen tuottaman asiantuntijareservin saattaminen yhteiskunnan käyttöön auttaisi Suomen osaltaan uuteen nousuun. Tällä tavalla yhteiskunnan satsaus opiskeluun maksaisi itsensä takaisin.

"Olisi myös tärkeää, että päätöksiä tehtäessä pidettäisiin mielessä pitkä tähtäin. Suora vastaaminen kvartaalitalouden mukaan toimivan yritysmaailman tarpeisiin on käytännössä mahdotonta, koska koulutus ei ehdi mukautua tilanteeseen, ja uuden työvoiman kouluttaminen kestää aina sen kuutisen vuotta", Lammi lisää.

TE-toimiston Riku Immonen visioi, että nuorisotakuun puitteissa akateemisille vastavalmistuneille voitaisiin tarjota esimerkiksi ammatinvalintapsykologin palveluja.

"Monilla yleisemmiltä aloilta kuten esimerkiksi hallintotieteistä valmistuneilla voi olla suoranaisia ammatinvalintavaikeuksia", hän toteaa.

Immosen mukaan julkisuudessa on paljon nuorisotakuun yhteydessä puhuttu syrjäytymisestä ja etsivästä nuorisotyöstä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan takuu on tarkoitettu kaikille sen piiriin kuuluville.

"Nuoria akateemisia työttömiä ei siis todellakaan ole unohdettu", hän päättää.

Laura Myllykoski, teksti & kuva