Ylioppilaslehti kritisoi ympäri Eurooppaa

Miten ihmeessä yliopisto-opiskelu voi olla ilmaista? Miksi ylioppilaskuntaan on pakko kuulua? Onko opiskeluajan rajaus tosiaan aiheuttanut mielenosoituksia?

Mannerheimista ei saa sanoa sanaakaan pahaa, kaikki syövät aina seisaaltaan ja vain kalaa. Ihmiset työskentelevät aivan hiirenhiljaa. Lempijuomana on plastic bag beer.

Helsingissä elokuun lopulla järjestetty Enlargement of Young Minds Forum kertoi 21 eurooppalaismaan ylioppilaslehtien toimittajille totta ja tarua Suomesta. Järjestäjät nauttivat kärjistämisestä ja sarkastisesta huumorista.

Euroopan kulttuurisäätiön järjestämä seminaari kattoi maanosan laidasta laitaan. Venäjältä Irlantiin, Turkista Norjaan.

Erityisesti juuri ääripäät tuntuivat viihtyvän hyvin toistensa seurassa. Esimerkiksi englantilaiset nuorukaiset ja moldovalaiset neidot löysivät heti yhteisen sävelen. Vitsit upposivat kulttuurieroista huolimatta ja niiden ansiosta.

Yhteistä briteillä ja moldovalaisilla on suhtautuminen maanosaansa. Moldovalaiset eivät pidä itseään oikein eurooppalaisina, koska maa ei kuulu Euroopan unioniin. Britit taas eivät ole eurooppalaisia, koska
- noh - he ovat brittejä.

Huumeita ja
korruptiota

Moldovalaiset Lorina Tocaru ja Iulia Sevcluc näyttävät toimittamaansa Reaction-ylioppilaslehteä ja selittävät, mitä romaniankielisissä jutuissa sanotaan.

Nelisivuinen mustavalkotabloid ehkä näyttää heppoiselta mutta on täyttä asiaa.

Etusivulle naiset ovat haastatelleet maan kommunistista presidenttiä Vladimir Voroninia siitä, että moni korkeasti koulutettu joutuu tyytymään hanttihommiin. Sisäsivuilla on huumeidenkäyttäjien haastattelua ja selvitystä arvosanojen ostamisesta professoreilta.

Kriittisen ylioppilaslehden tekeminen ei ole helppoa etenkään Moldovassa.

"Sponsorimme pyysi minua näyttämään valmiit sivumme ennen rahojen antamista. Kun hän näki aiheemme, hän sanoi, ettei rahaa olekaan", päätoimittaja Sevcluc kertoo.

"Professorimme saattaa antaa minulle hylätyn kokeesta, jos olen kirjoittanut hänestä negatiivisesti. Ja jos niin käy, en saa enää opiskella seuraavana lukuvuonna."

Kritiikin tärkeyttä korostaa myös englantilainen Richard Tatham. Hän ei ymmärrä, kuinka yksi lehti on voinut saada Helsingissä lähes monopoliaseman.

"Jos mulla olisi tarpeeksi rahaa, perustaisin tänne uuden lehden."

Hän vakuuttaa elävänsä niin kuin opettaa.

"Britannian hallituksen kritisoiminen on lempiaiheitamme. Mielestäni se on ylioppilaslehden velvollisuus", Tatham sanoo.

Kauniita taloja,tyhjiä katuja

Sekä britit että moldovalaiset nauttivat Suomesta silmin nähden.

"Miksi suomalaiset vain pyyhältävät paikasta toiseen eivätkä pysähdy ihastelemaan Helsingin rakennuksia? Ne ovat niin kauniita!" innostuu Sevcluc.

"Mutta eihän kaduilla edes ole juuri ihmisiä", portsmouthlainen Tatham heittää.

Jotain seminaarissa saatiin aikaankin. Nuoret toimittajat perustivat verkoston nimeltä SPINE, joka tulee sanoista Student Press in Europe.

Verkosto jakaa tietoa internetissä ja auttaa ylioppilastoimittajia ylittämään kansallisvaltion rajoja journalismissaan. SPINE aikoo myös perustaa kuva- ja artikkelipankin.

Ylioppilastoimittajien edellinen tapaaminen pidettiin 1957 Helsingissä, seuraava järjestetään vuoden päästä Maltalla. Aviisi raportoi.