Vaatimukset tuottavuudesta voivat viedä pääaineita yliopistoista

Vaatimukset tuottavuudesta voivat muuttaa yliopistojen arkea radikaalisti, jos opetusministeriön toiveet toteutuvat. Ministeriön visioissa tuottavuutta parannetaan valitsemalla opiskelijat pääaineen sijaan tiedekunnan opiskelijoiksi, kasvattamalla koulutusohjelmien kokoa ja jopa lopettamalla oppiaineita.

Tuottavuus on valtionhallinnon uusi mantra. Virastoissa ja laitoksissa painiskellaan parhaillaan valtiovarainministeriön vetämän tuottavuusohjelman parissa.

Opetusministeriön yliopistoyksikön johtajalla Markku Mattilalla on monta reseptiä tuottavuuden kasvattamiseksi. Hän ehdottaa, että tehokkuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi muuttamalla kandidaattivaiheen opinnot samoiksi kaikille tiedekunnan opiskelijoille.

"Tampereen yliopistossakin on keskusteltu, että kandiohjelmat voisivat olla nykyistä laajempia ja yleisempiä. Erikoistuminen voitaisiin keskittää maisterivaiheeseen", Mattila sanoo.

Hän myös kaipaa yliopistoilta yhä enemmän keskittymistä omille vahvuusalueilleen. Mattilan mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä voimavarojen siirtoa oppiaineelta toiselle ja ehkä luopumista joistain aineista.

Mattila mainitsee esimerkkinä geotieteet, joiden laatua Suomen Akatemia viime vuonna arvioi.

"Monet Suomen yksiköt ovat liian pieniä ja heikkoja, jotta ne voisivat päästä kansainväliseen kärkeen. Pitää tarkastella, voisiko jossain yliopistossa toimintaa pienentää."

Tulilinjalla ovat myös pienet koulutusohjelmat. Ministeriö torppasi kesällä yliopistojen ehdotukset alle 20 opiskelijan maisteriohjelmista.

Tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä selvittänyt Yrjö Neuvon työryhmä taas ehdotti, että tekniikan alalla kandidaatin tutkintoon johtavia koulutusohjelmia vähennettäisiin puoleen. Samalla ohjelmien koko kasvaisi.

Henkilöstön karsinta
vielä auki

Tuottavuuden lisäämiseen kuuluu myös työntekijöiden vähentäminen. Hallituksen päätöksen mukaan vuoteen 2011 mennessä vapautuvista valtion viroista täytetään vain puolet.

Yliopistot ovat muistuttaneet, että vaatimus on ristiriidassa hallituksen aiempien lupausten kanssa. Tiede- ja teknologiapoliittinen ohjelma lupasi korkeakouluille lisää resursseja, mutta uusi linjaus tarkoittaisi yliopistoissa 6000 työpaikan lopettamista.

"Yliopistoyksikössä on nähty, että kategorinen tavoite, joka on asetettu valtionhallinnolle, ei voine koskea yliopistojen koulutus- ja tutkimustehtävää", Markku Mattila muotoilee.

Tarkkoja suunnitelmia esimerkiksi henkilökunnan karsimisesta ei ole. Mattila toteaa, että päätöksiä oppiaineiden kohtalosta tehdään yliopistojen johdolla.

Ministeriössä tuottavuusohjelmaa puidaan syksyllä uuden opetusministerin Antti Kalliomäen (sd) johdolla. Kalliomäki siirtyy korkeakoulujen pariin valtiovarainministeriöstä, joka on tuottavuusvaatimusten takana.

"Oikeastaan on ihan hyvä, että vaihtaessaan ministeriötä Kalliomäki saa maistaa omaa lääkettään", heittää opinto- ja kansainvälisten asiain osaston päällikkö Tenho Takalo Tampereen yliopistosta.

"Hyvää päivää
kirvesvartta -vastaus"

Tampereen yliopisto jätti muiden korkeakoulujen mukana vastauksensa opetusministeriön tuottavuuskyselyyn elokuun lopussa.

"Se oli hyvää päivää kirvesvartta -vastaus, niin kuin on koko juttukin", kuittaa Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti.

Lahti ei usko, että tuottavuusvaatimukset vievät Tampereelta pääaineita. Hän arvelee myös, että yliopistojen on hankalaa sopia keskenään oppiaineiden keskittämisestä yhteen tai useampaan paikkaan.

"Vaikea laji", Lahti kommentoi.

"Ei meillä ole oikeastaan sellaisia aloja, jotka olisivat tarpeettomia yhteiskunnan kannalta ja joihin ei olisi koulutuskysyntää."

Tampereen yliopistossa on tänä lukuvuonna 16 sellaista pääainetta, joihin otettiin alle 20 opiskelijaa. Vähiten opiskelijoita, kuusi, otettiin lukemaan sosiaalipolitiikkaa Porin yksikköön.

Tenho Takalo muistuttaa, että oppiaineita ei noin vain yliopistoista lopeteta.

"Se edellyttää aika perusteellista arviointia, minkä alan koulutusta on syytä yliopistossa pitää yllä. Mikä on meidän tiedeprofiilin ja kokonaisuuden kannalta tarpeellista?" Takalo pohtii.

Hän muistuttaa, että koulutuksen tarpeellisuuden arviointia on parempi tehdä tieteellisestä eikä taloudellisesta näkökulmasta.

Johtaja Mattila myöntää, ettei tuottavuuden ajatusta ole helppo yhdistää yliopistolaitokseen. Ministeriössä onkin alkamassa hanke, jossa tuottavuuden mittaamista korkeakouluissa selvitetään.