Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Syntax error! Vastauksesi räjäytti tietokannan

Kuvitus: Olli Juutilainen
Kuvitus: Olli Juutilainen

Ovatko tarvitsemasi tenttikirjat varattuina kuukausiksi eteenpäin? Pian tentin ajankohta vapautuu, jolloin ongelma kirjojen saatavuudesta jää historiaan. Lähitulevaisuudessa tentit voi suorittaa päätteen ääreltä silloin kun mieli tekee, kotoa käsin.

Tulevaisuuden opiskelija Simo kömpii sängystä kymmenen yli kymmenen. On aivan liian aikaista ajatella mitään, hän päättää. Kalsarit menevät jalkaan väärinpäin. "Mitä sitten, menen vain tenttiin", hän naurahtaa.

Kahvinkeitin, joka näyttää paljon modernimmalta kuin vuoden 2005 mallit, on jäänyt illalla päälle. Insinöörit eivät ole vieläkään ratkaisseet tippalukon ongelmaa, ja kahvia lorisee suodattimesta levylle. Siivoamatta jää, Simolla on kiire. Hän heittäytyy tietokoneen ääreen juuri, kun yliopistolta saapuu kolme taloustieteen tenttikysymystä.

Opiskelijamäärien paisuessa tenttien järjestäminen massaluentojen päätteeksi ontui kuin New Orleansin evakuoiminen Katrinan jälkeen. Opiskelijat olivat pulassa, kun tenttikirjoja ei ollut riittävästi. Samaan aikaan opettajat hukkuivat työhuoneissaan tenttikuoriin ja kanslian henkilökunta toivoi evoluution kasvattavan heille lisää käsiä.

Yliopiston ja ylioppilaskunnan ennakkoluulottomat soturit näkivät ihmiset hädässä, nostivat miekkansa yhdessä kohti taivasta ja piirsivät niiden kärjillä sinne tavoitteilleen rajan. He perustivat epätoivon hetkellä "tenttiakvaarioksi" tituleeratun työryhmän kehittämään parempia kuulustelumuotoja akateemisille.

Tenttiakvaarioryhmä etsi virtuaalitenttimisestä ratkaisua nopeasti paisuvaan ongelmaan. Projekti käynnistyi tenttiakvaariosta, josta kaavailtiin ratkaisua pahimpaan ruuhkautumiseen. Pelkkä akvaarion rakentaminen ei kuitenkaan riittänyt takaamaan koulutuksen joustavuutta tulevaisuudessa.

Teknikosta
filosofiksi

Palataan nykyisyyteen. Tamyn koulutuspoliittisella sihteerillä Pasi Rautasella on vankka visio tulevasta.

Hän on mukana useammassa pedagogiikan kehittämisprojektissa, tenttiakvaarioryhmän lisäksi muun muassa opetusneuvostossa.

Ensin tenttiakvaarioryhmän tarkoitus oli ratkoa vain teknisiä ongelmia, mutta ryhmä päätyi ideoimaan uusia opetusmetodeja.

"Projekti käynnistyi konkreettisesta tarpeesta. Mutta mitä pidemmälle olemme edenneet, sitä enemmän on käynyt ilmi, että kyllä tässä on muutakin. Ja kun kerran lähdemme muuttamaan niin miksi ei, pienessä ryhmässä on ollut hyvä ideoida", Rautanen sanoo.

Rautasen mukaan tulevaisuuden virtuaalitenttiminen on akvaarioidean kehittyneempi taso, mutta se vaatii jo muutakin kuin paljon työtä.

"Tarvitsemme rakenteiden, ajattelun ja kulttuurin muuttumista. Oppimista ja tenttiä täytyy osata ajatella eri tavalla."

Ideoiden toteuttaminen vaatii paljon päänahan rapsuttamista.

"Opettajille on paljon selkeämpää, kun on ennalta määrätyt ajankohdat, milloin tentit suoritetaan ja milloin niitä tarkastetaan."

Rautanen pitää tätä tärkeimpänä haasteena.

"Tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa tuon kaltaiset kysymykset eivät enää olisi ongelmia."

Mallia muualta, ulkoa
opetteleminen unholaan

Tamperelaisia nuoria ei ole jätetty edistämään yliopisto-opetusta aivan yksin. Muuallakin Suomessa on pedagogisia projekteja.

"Joensuun ja Helsingin yliopistoissahan on tenttiakvaariot jo käytössä. Olemme toki ottaneet selvää heidän malleistaan ja sovellamme niitä tarpeisiimme", vastaa virtuaaliyliopiston projektipäällikkö Sami Hautakangas.

Akvaarioryhmäläiset voivat taputella toisiaan selkään, ainakin hyvästä ideasta. Virtuaalitenttiminen ei silti ole suomalainen keksintö.

"Yhdysvalloissa ollaan tietyillä aloilla pitkällä sähköisessä tenttimisessä. Valitettavasti suoria ratkaisuja meidän projektillemme ei heiltä löytynyt. Sikäläinen testaaminen perustuu pitkälti monivalintakysymyksiin, ja järjestelmät ovat siten liian jäykkiä", Hautakangas toteaa.

Ryhmäläiset näkevät paljon vaivaa uusien tenttimuotojen kehittämisessä. Silti nykyisen tenttimallin voisi siirtää verkkoon heti kun tekninen pohja on valmis. Haastateltavien mielestä uusia tenttimuotoja joka tapauksessa tarvitaan.

"Olemme oppimisen edistämisen asialla. Kun opettaja joutuu miettimään, miten tentti järjestetään toisin, hän joutuu samalla miettimään uudelleen, miten opiskelija saadaan oppimaan asioita", sanoo Rautanen.

Hän tahtoo nähdä nykyisen tenttimistyylin siirtyvän taka-alalle.

"Ennemmin tai myöhemmin uusiin tenttimuotoihin joudutaan menemään. Toki nykyistä ulkoa opettelemista tarvitaan jonkun verran, kun miettii vaikka lääkärin koulutusta. Pedagogiselta kannalta ulkoa opetteleminen on kuitenkin kaikista huonoin tapa opettaa. Se kannustaa siihen, että opetellaan asiat ulkoa juuri ennen tenttiä ja unohdetaan ne saman tien tentin jälkeen."

Vaihtoehtoja
perinteiselle tentille

Ryhmällä on tarjota konkreettisia malleja tulevasta. Osaa on testattu jo käytännössä.

"Uusia tenttimuotoja ovat esimerkiksi ryhmätentit ja lunttilapputentit. Ensin mainitussa opiskelija suorittaa tentin tiimin jäsenenä. Lunttilapputentissä opiskelija kerää itselleen informaatiota oppimateriaalista. Tentissä voidaan kysyä vaikka perusteluja juuri tuon informaation valitsemisesta", selittää Rautanen.

Äärimmäistä virtuaalitenttiä, jossa tentin voi suorittaa vaikka kotona tietokoneella, on myös ideoitu. Malli on vielä teoriaa ja ratkaisut tehdään tulevaisuudessa, mutta tämä kaksikko pitää ideaa realistisena.

"Kyllä sellainen on aivan mahdollista toteuttaa. Tietyissä tapauksissa virtuaalitenttiminen olisi suoraviivaisin ja helpoin muoto. Esimerkiksi jatkuva testaaminen kurssin aikana on oppimisen kannalta fiksua, mutta sellaista on työlästä järjestää perinteisen tentin muodossa. Tällaisessa tapauksessa virtuaalitenttiminen kotoa käsin olisi paras ratkaisu", pohtii Rautanen.

Kun opintoja siirretään verkkoon, lukion lyhyen matematiikan suorittanutkin osaa laskea, että opiskelijalla on tällöin mahdollisuus käyttää monipuolisempia metodeja opiskelussaan. Joustavuutta puolestaan lisää tenttien ajankohtien vapautuminen.

Tavoitteena on taata opiskelun monipuolisuus ja joustavuus nyt ja tulevaisuudessa. Opetuksen sorvaaminen uusiksi kohtaa kuitenkin ongelmia.

On aiheellista miettiä, johtaako opintojen virtualisoiminen lopulta siihen, että lähiopetus päätetään lopettaa kokonaan, koska tietoa on halvempaa jakaa verkossa. On uhka, että nuorista opiskelijoista kasvaa pitsaa syövien antisosiaalisten mökkihöperöiden sukupolvi.

Parivaljakon mukaan pelko tästä on aiheellinen, mutta heidän mielestään virtuaaliopetuksella ei voida syrjäyttää muita opetusmuotoja.

"Yliopisto-opiskelijan on määrä oppia opiskeluaikanaan paljon sosiaalisia taitoja, eli olla osana yhteisöä. Pelkästään yksipuolinen verkko-opetus sotisi tällöin opetuksen yleisiä periaatteita vastaan", toteaa projektipäällikkö Sami Hautakangas.

Juho-Heikki Matilainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto