Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Asioiden vasen laita: Päivällistä odotellessa

Jorma Ollila ilmaisi äskettäin huolensa nuorten suomalaisten miesten fyysisestä kunnosta. Kerätessäni järkytyksestä levittämiäni perunalastuja ihmettelin, mistä ongelmasta hän oikein puhuukaan.

Tylsempi kirjoittaja voisi pohtia argumenttien paikkansapitävyyttä, mahdollisia syitä ongelman olemassaoloon tai innostuessaan jopa ratkaisutoimenpiteitä.

Minulla on liian kiire jääkaapille osallistuakseni moiseen puhdetoimintaan. Voin ylpeästi sanoa kaikella yli sadalla kilollani, että pidän ruoasta. Kotimaisen keittiömme kansainvälistymisen ansiosta ruokapöydältäni on löytynyt erilaisia intialaisia tomaatti-sipulikastikkeita, kermapekonipastaa ja grillimausteessa uitettuja t-luupihvejä valkosipuliperunoiden kera.

***

Suosittelen lämpimästi jokapäiväistä ateriointia. Onneksi aateveljiä ja -sisaria on maailmassa monia, sillä arvioiden mukaan ylipainoisia on jo enemmän kuin aliravittuja. Terveellinen ruokavalio ei tainnutkaan olla sukupolvellemme se juttu. Tai ehkä se onkin, tosin ruokaympyrän ainesosamäärät ovat saattaneet vahingossa moninkertaistua.

Kehityksessä saattaa olla joitakin negatiivisia puolia, mutta ne sivuutettakoon kuin riisikakut jälkiruokaa valittaessa. Sen sijaan suomalaisten miesten fyysisen pahoinvoinnin mittarina esitetty varusmiesten keskipainonnousu voisi toimia seuraavan sotilaallisen strategiamme ydinajatuksena.

Olkoot vihollisemme lihavampia kuin me, ja juhlikaamme rauhaa suureellisella juhla-aterialla asianmukaisten virvoitusjuomien kera.

Osan puolustusbudjetista voisi käyttää vaikkapa Taffelin ulkomaanmarkkinointiin. Ylipainon lisääntymisestä voi tehdä kansallista liiketoimintaa. Kokoa isommat ja rasitusta kestävät vaatteet, liikennevälineet ja huonekalut ovat tulevaisuudessa suosittuja.

Länsimaisilla markkinoilla lienee jo tarvetta matkapuhelimelle jonka nappeja pystyy ruokahalulla varustettu ihminen painamaan osumatta kaikkiin viereisiin näppäimiin.

***

Onhan toki synti ja häpeä, että tulevan yhteiskunnallisen kehityksen tukipilari suhtautuu elämäänsä näin halpamaisen hedonistisesti.

On täysin mahdollista, että sivistyksemme tuhoutuu omaan rasvapitoisuuteensa. Kulttuurin rappiosta syntyy aina uusi uljas maailma, joka sekin laitetaan lihoiksi ruoka-ajan koittaessa. Sitä odotellessa minä ainakin ajattelin syödä hyvin.

Kalle Ronkainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto