Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Tampereen vaiettu historia

P. A. Manninen vaatii lisää salaliittoteorioita ja koukkukätisiä murhaajia

Sarjakuvien lisäksi P.A. Mannisen intohimona ovat elokuviin ja sarjakuviin liittyvät nuket, figuurit ja muut lelut.
Sarjakuvien lisäksi P.A. Mannisen intohimona ovat elokuviin ja sarjakuviin liittyvät nuket, figuurit ja muut lelut.


Helsingin sarjakuvafestivaalit saa suomalaisen sarjakuvakustantamisen aina syksyisin ylikierroksille, eli syysjulkaisuihin suorastaan hukkuu.

Pienetkin kustantamot käyttävät tilaisuutta hyväkseen, ja nyt jään lyö rikki aikaisemmin musiikkipuolella kunnostautunut Zum Teufel, joka julkaisee festivaaleilla P.A. Mannisen järjestyksessä toisen pitkän Kapteeni Kuolio -seikkailun Pispalan vampyyrit.

Kapteeni Kuolio on Tampereen sarjakuvaseuran Sarjari-julkaisun vakiokaartia, omintakeisesti parodinen okkultistinen supersankari, joka suojelee Tampereen kaupunkia pahoilta voimilta. Kulttisuosiota nauttivalla hahmolla alkaa olla jo ikääkin mittarissa. Manninen muistelee hahmon syntyneen vuonna 1989.

"Hahmo syntyi Sarjarin supersankareihin keskittyneen teemanumeron ansiosta. Halusin kehittää supersankarin, josta ei tiedä onko se skitsofreenikko vai oikea supersankari. Inspiraation lähteenä toimi eräs lapsuuden ajan koulutoverini, joka urbaanihuhun mukaan linnoittautui kotiinsa ja kasvatti pitkät hiukset sekä kynnet", Manninen muistelee.

"Samaan aikaan kirjoitin sarjakuvista väitöskirjaa ja jouduin vakavastikin miettimään, että mikä oikeastaan on supersankari, joten hahmon taustalta löytyy hyvinkin perusteellinen ja semioottinen lähestymistapa."

Lyhyistä tarinoista albumimuotoon Kuolio siirtyi vuonna 2002, kun Kapteeni Kuolio ja Tamperkele ilmestyi. Manninen nauttii sekä pitkien että lyhyiden tarinoiden kirjoittamisesta.

"Lyhyissä on enemmän haastetta, jos ei halua aina toistaa samaa rakennetta. Luovuutta ja kekseliäisyyttä vaaditaan enemmän, jotta yllätyksellisyys säilyy. Tarinan rakenne pitää rikkoa tai muuta sellaista. Pitkään juttuun mahtuu enemmän dialogia ja tunnelman rakentamista."


Faktaa, fiktiota ja asiattomuuksia

Kapteeni Kuoliot ovat kenties persoonallisinta kotiseutukirjallisuutta mitä maastamme löytyy. Tampere on Kuolioissa yksi hahmoista.

"Vuosien varrella Tampere on tullut Kuolioihin mukaan tärkeänä elementtinä. Alussa ihan vahingossa, mutta varsinkin pitkissä albumeissa hyvinkin korostuneesti. Aidot tapahtumapaikat on huolella haettu ja kuvattu."

Manninen kritisoi suomalaista urbaania historiografiaa ja fiktiivistäkin kaupunkikuvausta ylenpalttisesta tylsyydestä.

"Myyttinen dimensio on aina puuttunut suomalaisista kaupunkikuvauksista, Reinikainen taitaa olla myyttisintä tällä suunnalla. Lontoolla esimerkiksi on aivan oma painoarvonsa. On Jack the Ripperit ja muut. Suomessa ja Tampereella on kuitenkin tapahtunut hyvinkin hurjia asioita, jotka on vaiettu kuoliaaksi. Tampereen historiaa tutkiessani olen löytänyt hyvinkin epäasiallisia juttuja, joita oli mukava ympätä vampyyriteemaan", Manninen kertoo.

"Ennen 1950-lukua kirjoitetusta historiankirjoituksesta löytyy käyttökelpoista aineistoa. Sen jälkeen menee tylsäksi ja vakavaksi. Tuoreempi materiaali pitää hakea kansanperinteen puolelta. Kaapo Murron Vanhoja tamperelaisia aikakirjain pimennosta vuodelta 1946 on tärkein lähdeteos. Lähes pelkästään epäasiallisia tarinoita aidoista ihmisistä."

Mannisen mielestä suomalaiset urbaanilegendat ovat liian nössöjä. Hän kaipaa lisää koukkukätisiä murhaajia ja salaliittoteorioita.

"Niitä varsinkin yritän keksiä lisää, koska ne ovat niin hauskoja."


Oman elämänsä sankari

Supersankareita on aina luettu akateemisissa piireissä hyvinkin freudilaisittain, mutta Mannista eivät huoleta psykoanalyytikkojen mietteet.

"Kapteeni Kuolio edustaa positiivista voimaa myös omassa elämässään, eli hän pystyy kyllä järjestämään päänsä jos haluaa. Voi myös olla mahdollista, että jokainen Kapteeni Kuolio -sarjakuva on maailmaa eheyttävä taika, joista teidän olisi syytä olla hyvinkin kiitollisia. Ilman niitä kaikki olisi paljon huonommin."

Helsingin 21. Sarjakuvafestivaali 23.-24.9. 2006. Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12.

Janne Suominen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. ilpo (05.03.08, kello 21:17)

    missä on murhaaja?
    eikö jokainen ole, mutta en minä sitä tarkottanu...

    Uutisia sirkuksesta




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto