Esikoisen teko kesti 21 vuotta

Unessa oli poika, joka oli jätetty yksin ja sillä oli ikävä perhettä. En itse ollut unessa minään henkilönä. Mie vaan aistin sen sydänjuuriin käyvän ikävän", Helena Waris kuvailee 16-vuotiaana näkemäänsä unta.

Uni on jalostunut 21 vuotta myöhemmin fantasiaromaanin ensimmäiseksi sivuksi. Perheen yhdistymisestä ja kodinetsimisestä kertova Uniin piirretty polku ilmestyy toukokuussa. Ennen romaanin ilmestymistä tarvittiin kuitenkin lisää unia, tositelevisiokilpailijan tuki ja vuosikausien työ.

Waris muutti 13-vuotiaana Pohjois-Karjalan Kiteeltä Mikkeliin. Helena puhuu edelleen leveää karjalan murretta. Unen nähtyään hän alkoi kirjoittaa tarinan muotoon omaa koti-ikäväänsä.

"Kirjoittaminen oli pitkään tietynlaista terapiaa ja kirjan kirjoittamisen maailma oma pakopaikkani."

Waris nimesi yksinäisen pojan Troiksi ja kirjoitti hänen ympärilleen syntyneen porukan keltti-maisemaan. Romaanin ensimmäinen miljöö tuli hänen alitajuntaansa Tolkienin kirjoista, joita hän luki paljon teininä.

Iän myötä kirjoittamiseen tuli taukoja ja vaikeuksia.

"Mie kirjoitin monta vuotta, kun lapset oli mennyt nukkumaan. Kun olin kirjoittanut pikkutunneille asti, seuraavan päivän haahuilin fantasiamaailmassa. Kyllähän siitä on saanut monta kertaa huonoa omaa tuntoa kantaa."

Waris kuvailee kirjoittamistaan luovan pakon sanelemaksi. Lähipiiri alkoi ottaa Helenan kirjoittamisen pikku hiljaa tosissaan ja lähellä asuvat vanhemmat hoitivat lapsia niin, että tuleva kirjailija pystyi keskittymään kirjoittamiseen kokonaisia päiviä.

Helena näki onnekseen toisen inspiroivan unen kuusi vuotta sitten. Tässä unessa Troi porukoineen rämpi hangessa ja suolla. Kirja loikkasi aimo askeleen eteenpäin.

"Unen nähtyäni tajusin, että tämä tapahtuu Suomessa ja tässä on muinaista pohjoismaista mytologiaa. Se oli sellainen merkki vanhoilta mahdeilta", Helena nauraa.

Helena kolusi läpi kaikki Ristiinan kirjaston folkloristiikan osastot. Tiedonjano oli valtava, eikä se ole vieläkään hävinnyt.

"Mie rupesin ajattelemaan kuin kirjailija ja tekemään taustatyötä, vaikka tämä ei ole historiallinen romaani."

Lopputuloksena kirjan maailma on keskiaikaa ja jonkin verran viikinkikulttuuria.
"Ja sopivassa sekamelskassa kaikkea, mistä mie ite tykkään."

Helenalle on luettu paljon pienestä pitäen. Varsinkin suvussa kulkenut vanha nahkakantinen kuva-Kalevala teki häneen vaikutuksen lapsena.

"Kuva-Kalevala on pienelle lapselle liian painavakin ja täynnä ihan liian hurjia kuvia tuonelasta. Kalevalaa on luettu minulle siinä missä muitakin iltasatuja. Olen saanut eniten vaikutteita kirjaani juuri Kalevalasta."

Waris on lukenut aina paljon, mistä hän uskoo johtuvan mielikuvitukselliset unensa. Helena haluaa auttaa ihmisiä säilyttämään lapsenomaisuuden kirjansa avulla.
"Haluan ruokkia mytologista puolta. Kaikki ole itestään selvää ja arkista. Ihmiset tarvitsevat satuja, olivatpa he lapsia tai aikuisia. Tykkään fantasiakirjoista, koska ne ovat pakopaikkoja tästä tylystä maailmasta."

Waris torjuu väitteeni, että fantasiamaailmassa seikkailevasta pojasta tulee väistämättä mieleen Harry Potter.

"Miun kirjassa kaikki tapahtuu menneisyydessä, mutta Potterin voi ajatella olevan tätä aikaa. Miun saaga on huonosti tuotteistettavissa, koska tämä on jonkun verran marginaaliporukan lukemistoa."

Uniin piirretty polku julkaistaan Otavan lasten ja nuorten osastolta, mutta se saa aikuisten kirjastoluokituksen. Kirja on siis niin monisyinen, ettei istu yhteen kategoriaan. Helena kirjoittaa jo Troin seikkailuille jatko-osaa.

Waris ei ole päässyt Troista ja kumppaneista eroon kahden unen jälkeenkään. Romaanihenkilöt käyvät edelleen tervehtimissä tavallisissakin unissa. Unien lisäksi Troi on saanut ihmisen hahmon. Helena tunnisti uniensa Troin viisi vuotta sitten nähtyään kuvan tamperelaisesta tosi-tv-kilpailijasta.

"Kun näin kuvan, minun oli pakko ottaa yhteyttä. Laitoin sähköpostia, että sie oot henkiin herännyt romaanihenkilö. Eikö kuulostakin järjettömältä? Miulla on sellainen ohjenuora, että järjetöntä elää niin järkevästi, että kaduttaa."

Mies hämmentyi ensin, mutta on auttanut Helenaa viisi vuotta Troin luomisessa. He ovat sähköpostitelleet ja tavanneetkin. Helena ei halua kertoa miehen henkilöllisyyttä.

"Hän on miun sielunveli. Välillä hän on ollut ainut, joka uskonut koko kirjaan. Omistan esikoisen hänelle."

Helena lähetti Uniin piirretyn polun ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten kustantamoille. Kun hyväksymiskirjettä ei kuulunut vuosiin, hän aloitti kirjan muokkaamisen elokuvakäsikirjoitukseksi.

"Moni kaveri on sanonut, että siitä tulisi hieno elokuva. Minun rahkeet ei siihen riittäneet. Olisi pitänyt tappaa liian monta darlingsia, koska aineisto on niin laaja."
Helena toivoo kuitenkin edelleen, että joku muu kirjoittaisi kirjan elokuvamuotoon.

"Sain 12 bumerangia kirjakustantamoilta. Otavaltakin tuli ensin hylkäys. Oli aika hieno tunne, kun se puhelu tuli ihan yllättäen, että kirja meni lopulta läpi! Nyt aion ruveta oikeasti kirjailijaksi!"