|
Se oli myrskyn ja pauhinan päivä", kuvailee punakaartilaisen ääni valkoisia vastaan käytyjä taisteluita.
Muutaman metrin päässä haudataan valkoisen puolen sankareita. Rintamaraportti ja hautajaisvirsi kuuluvat vuorotellen katon kaiuttimista. Kauempana jyrähtää tykki, jonka ammus osuu asuintaloon.
Kadun muotoon rakennettu Tampere 1918 -näyttely Vapriikin museokeskuksessa kuljettaa katsojan läpi kansalaissodan tapahtumien. Esineiden, valokuvien ja äänimaisemien tarkoitus ei ole ainoastaan esittää sodan tapahtumia mahdollisimman helposti pureskeltavassa muodossa.
Ne siirtävät katsojan keskelle vuoden 1918 kaaosta.
"Haluamme antaa käsityksen siitä, miltä sota näytti ja kuulosti", projektipäällikkö Kimmo Antila kertoo. Näyttelyssä on yritetty välttää sotahistorian muuttumista liian siistiksi sankaritaruksi.
Kaikki näyttelyaineisto on tiilimurskaa myöten autenttista, jo 90 vuotta sitten säilöön pantua materiaalia, joka on tähän asti odottanut vuoroaan museon varastoissa. Punaisten vankien Tammelan kenkätehtaan nahkavaraston seiniin kirjoittamat viestit ovat viimein saaneet lukijoita.
Neljäkymmentä vuotta aiemmin maapallon toisella puolella vastakkain olivat toisenlaiset punaiset ja valkoiset. Siellä kyse ei ollut ideologiasta vaan ihonväristä.
Vapriikin Istuva Härkä -suurnäyttely esittelee kesyttämättömän ja reservaatteihin ahdistamattoman intiaanikulttuurin viimeisen suuren päällikön elämää. Hän oli toisaalta enneunia näkevä hengellinen johtaja, toisaalta Buffalo Billin villin lännen sirkuksen vetonaula.
Istuvan Härän elämänvaiheiden rinnalla näyttely käy läpi intiaanien historian murheellisia käänteitä. Valkoihoisten ylivalta lakaisee alkuperäiskansojen elintavan täysin tieltään. Ensin loppuvat biisonit, ja myöhemmin siouxien pyhiltä kukkuloilta löytyvä kulta johtaa sotaan ja kurjuuteen.
Takaisin Tampereelle. Innovaatiot-nimikkeellä otsikoitu näyttely tarkastelee kaupungin teknistä historiaa.
Tampereen sähköistymistä, katuvalojen evoluutiota ja tamperelaisten yhtiöiden kehittämiä koneita esittelevän näyttelyn suunnittelussa yhdistyvät mekaaninen ja digitaalinen. Kosketusnäyttöjen lisäksi osaa aineistoista selataan esimerkiksi narusta vetämällä, mikä luo mielenkiintoista tuntumaa näyttelykokemukseen.
Näyttelyn tekijät ovat hakeneet uutta myös teknisen historian esitystavasta.
Antilan mukaan uusien tekniikan syntytarinoiden fokus on usein pielessä. Ne keskittyvät uutterien keksijöiden osuuteen, vaikka keksinnöt muuttuvat merkittäviksi vasta tuotteistamisen, kaupallisen hyödyntämisen ja laajemman käyttöön ottamisen myötä.
"Olemme siirtymässä holistisista, kaiken sisältävistä näyttelyistä sellaisiin, jotka rakentuvat jonkun teeman tai näkökulman ympärille", Antila selvittää Vapriikin tulevaisuudensuunnitelmia. Uusia näyttelyitä syntyy vuodessa kymmenkunta.
Museotyö on muuttunut perinteisestä esineiden keräämisestä ja luokittelusta projektitutkimukseksi. Konservoijien ja näytelmänrakentajien lisäksi 2000-luvun museot työllistävät av-teknikoita ja graafikoita.
Vapriikissa on paljon sellaistakin, mitä yleisö ei pääse näkemään. Näyttelylavasteet tehdään omassa puusepänverstaassa ja museoesineitä entisöidään konservointipajoissa. Varastotilaakin tarvitaan, sillä museon kokoelmiin kuuluvista lähes 400 000 esineestä näytillä on kerrallaan vain murto-osa.
Kokoelmiin otetaan myöhempää käyttöä varten myös nykyesineitä, mutta sopivan materiaalin valinta on vaikeaa.
"Kuka tietää, mikä tämän päivän tavarasta on säilyttämisen arvoista?" Antila huokaa.
Joidenkin esineiden kulttuurihistoriallista arvoa ei kuitenkaan voi kyseenalaistaa. Yhdestä varastohuoneen sivupöydälle pinotusta valkoisesta laatikosta löytyvät Mikko Alatalon silmälasit.
Oskari Rantala, teksti
Seppo Honkanen, kuva
- Suomen suurinpiin kuuluva museokeskus sijaitsee Tampellan entisessä alaverstaassa Tammerkosken rannassa.
- Näyttely- ja yleisötilaa on neljässä kerroksessa yhteensä noin 5000 neliömetriä.
- Näyttelyt tällä hetkellä: Istuvan Härän maailma, Tampere 1918, Innovaatiot, Harri Hinkan rockvalokuvia, Aika leikkiä -lelunäyttely, kenkämuseo ja jääkiekkomuseo.
- Opiskelijalippu 6€.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen