Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Nopeammin! Korkeammalle! Koulutetummin!

Opiskelevat huippu-urheilijat istuvat päivällä luennoilla ja hikoilevat illalla harjoituksissa. Heidän paras ystävänsä on kalenteri.

Soutaja Joonas Petäjäniemelle aikataulutettu arki on tuttua.
Soutaja Joonas Petäjäniemelle aikataulutettu arki on tuttua.
Pyöräilijä ja triathlonisti Terhi Salmenoja seisoo tavallisesti aamulla kello 6:00 Kalevan uimahallin edessä odottaen ovien aukeamista. Aamuvuoro on rauhallinen, ja oman harjoituksen saa vedettyä lävitse ilman häiriöitä. Siitä matka jatkuu yliopistolle, jos on luentoja, muuten hän tekee koulutyöt kotona. Iltapäivällä Salmenoja menee töihin urheiluvälineliikkeeseen. Töiden jälkeen hänellä on tapana vielä tehdä pieni treeni: juoksulenkki tai punttisaliharjoitus. Kotona Salmenoja on yleensä pitkälti yhdeksän jälkeen ja pyrkii menemään aikaisin nukkumaan.

"Kalenteri on paras ystäväni. Minulla on eri tapahtumille omat värikoodit, ja päivä on suunniteltu tarkkaan etukäteen", Salmenoja kertoo ajanhallintamenetelmistään.

Myös kiekonheittäjä Sanna Kämäräiselle ja soutaja Joonas Petäjäniemelle aikataulutettu arki on tuttua. Päivittäisen harjoitusohjelman päälle tulevat harjoitusleirit ja kilpailumatkat. Urheilun lisäksi heitä yhdistää toinenkin asia. Kaikki kolme kuuluvat Tampereen urheiluakatemiaan ja opiskelevat yliopistossa. Mistä he löytävät ajan ja energian urheilu-uran ja opiskelun yhdistämiseen?



Huippu-urheilijoiden kanssa keskustellessa käy pian selväksi, että heille urheilu ei ole vain harrastus. Se on elämäntapa, joka vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Kun toimistotöistä kotiin tullessaan työasiat voi unohtaa, urheilija joutuu treenien jälkeen huolehtimaan syömisestä, nukkumisesta, varusteiden huoltamisesta, mielikuvaharjoittelusta ja seuraavan päivän harjoituksista.

Aikaa vaativan opiskelun ujuttaminen tähän yhtälöön tuntuu äkkiseltään mahdottomalta. Urheilu-ura ja opiskelu ovat kuitenkin yhdistettävissä. Petäjäniemi opiskelee hallintotieteitä toista vuotta. Myös Salmenoja on toisen vuoden hallintotieteilijä, ja hänellä aikaisempia opintoja Ã…bo akademista. Kämäräinen puolestaan on gradua vaille valmis kauppatieteiden maisteri pääaineenaan laskentatoimi.

Opiskelun ja urheilun yhdistämiseksi joutuu tekemään paljon valintoja. Ensimmäisen kohtaa jo opiskelualaa miettiessä.

"Minua on helpottanut kovasti se, että pääaineessani ei ole hirveästi läsnäolopakkoa, vaan saan tehdä opintoja silloin, kun se minulle parhaiten sopii. Olen koko ajan edistynyt samaa tahtia kuin opiskelukaverit", Salmenoja kertoo.

Myös lajivalinta vaikuttaa opiskelun ja urheilun yhdistämiseen. Yksilölajeissa omia menemisiä on helpompi sovittaa tarpeiden mukaan. Kesälajien harrastajalle syksy taas on opiskelun kulta-aikaa, kun kilpailukausi on ohi ja harjoitteluaikataulu on löysempi.

"Viime syksynä noppia tuli ihan kiitettävästi, vaikka opiskelun lisäksi oli treeniä ja fuksirientoja. Keväällä opinnot etenivät vähän heikommin, kun en päässyt kaikille kursseille ja meillä oli harjoitusleirejä ulkomailla", Petäjäniemi kertaa kokemuksiaan ensimmäiseltä opiskeluvuodelta.

Eniten ongelmia urheilijoille tuottavat kurssit, joiden ajankohtaa ei pysty sovittamaan omaan harjoitusohjelmaa tai joilla on läsnäolopakko. Kämäräinen teki kandin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Tampereelle tultaessa hän hämmästyi, kuinka vaikeaa pääsy tietyille kursseille on.

"Täällä osa kursseista on aivan tukossa. Esimerkiksi kielikeskuksen kursseja jäi vielä roikkumaan, koska en päässyt kaikkiin sisään."



Viime aikoina urheilu-uran ja opiskelun yhdistämistä on pyritty helpottamaan esimerkiksi urheiluakatemian avulla. Muuten urheilijat eivät yliopistolla normaalia akateemista vapautta kummempia etuja nauti. Urheilijoille ei ole erillisiä sisäänottokiintiöitä, eikä niitä halutakaan. Yliopiston liikuntapäällikkö Helena Collin kuitenkin ehdottaa, että urheilutoiminnasta saisi opintopisteitä. Lisäksi yliopisto voisi tarjota uraa tukevia kursseja, esimerkiksi urheilumarkkinointia tai urheilupsykologiaa.

"Liikuntapäälliköltä kun kysyt, niin urheilusta ja seuratoiminnasta voisi saada opintopisteitä. Tämän ei tarvitsisi rajoittua huippu-urheiluun, vaan ihan yleisestä opiskelukunnon ylläpitämisestä saisi suorituksia."

Myös Kämäräinen innostuu ajatuksesta. Markkinointia sivuaineenaan lukevan naisen mielestä yliopisto voisi tukea urheilijoita myös rahallisesti, joko apurahalla tai vaikkapa tarjoamalla ruuat. Vastavuoroisesti yliopisto voisi käyttää huippu-urheilijoita hyväkseen markkinoinnissa.

"Menestynyt urheilija luo hyvää imagoa. Urheilijoita käytetään yritysmaailmassa promoottoreina, miksei sitten täälläkin", Kämäräinen kysyy.



Menestyäkseen pitää asettaa tavoitteita, niin lyhyelle kuin pidemmällekin aikavälille. Tässä suhteessa opiskelu ei eroa urheilusta.

Petäjäniemen tavoitteena on saada ensi kaudella paikka EM-kisoihin soutuparinsa ja veljensä Juho-Pekka Petäjäniemen kanssa. Tänä vuonna näytöt eivät aivan riittäneet. Opiskelijoiden MM-kisoihin Petäjäniemet lähtevät parantamaan viime vuoden kuudetta sijaa. Pitkällä tähtäimellä kaksikko tähyää jo Rion olympialaisiin 2016. Sen jälkeen katsotaan tulostasoa ja mietitään, jatketaanko urheilu-uraa vai lähdetäänkö rakentamaan jotain muuta.

Tarkemmin ei Petäjäniemi urheilun jälkeistä uravalintaa osaa vielä sanoa. Urheilun parissa hän ei usko työskentelevänsä. Työmarkkinoille siirtymistä voi hankaloittaa kokemuksen puute, mutta Petäjäniemi uskoo huippu-urheilukokemusta arvostettavan myös työelämässä.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa EM-kisoissa heittänyt Kämäräinen toivoo pystyvänsä panostamaan urheiluun viisi vuotta tehokkaasti ilman loukkaantumisia nähdäkseen mihin rahkeet riittävät. Unelmatilanteessa hän tekisi valmistuttuaan oman alan töitä muutaman kuukauden vuodesta, mutta keskittyisi muuten urheiluun.

Lähitavoitteena hänellä on ensi kesän Helsingin EM-kotikisat, joihin paikka on jo varmistettu. Ensi vuonna järjestetään myös olympialaiset Lontoossa, ja Kämäräinen haaveilee osallistumisesta, vaikka B-rajaan on vielä matkaa pari metriä. Töitä on siis tehtävä, ja siksi hän on lykännyt gradunsa tekemisen ensi syksyyn. Urheilu on tällä hetkellä tärkeintä. ja opiskelusta on tullut harrastus.



Salmenoja koki viime kesänä huippu-urheilijan painajaisen, kun pienessä viikkokisassa polvilumpio muljahti pois paikaltaan ja nivelsiteet repeytyivät. Leikkaukseen pääsyä joutui odottamaan koko kesän. Elämänsä urheillut nainen pakotettiin turhautuneeksi sänkypotilaaksi kolmeksi viikoksi, eikä varmuutta kuntoutumisesta ollut. Urheilijan sitkeys auttoi kuntoutuksessa, ja Salmenoja nousi pyörän päälle uudelleen jo joulukuussa.

Loukkaantuminen pakotti Salmenojan kuitenkin pysähtymään ja miettimään tilannettaan. Hän totesi haluavansa urheilla tosissaan. Kuntoutukseen kuuluneiden uimaharjoitusten kautta löytyi myös uusi laji, triathlon. Ensi kesän tavoitteena on saavuttaa lajin Suomen kärki. Triathlon vaatii siinä määrin kestävyyttä, että naiset ovat huipulla yleensä vasta yli kolmekymppisinä, joten Salmenojalla on vielä aikaa. Yliopistosta hän aikoo valmistua kevääseen 2013 mennessä.

Näiden suunnitelmien toteutuminen vaatii aikaa ja rahaa. Perheen tuki on välttämätön. Petäjäniemen koko perhe osallistuu harrastukseen. Veli on soutupari, isä on valmentanut heitä ja äiti toimii aktiivisesti seurassa. Salmenojan ja Kämäräisen puolisot ovat myös urheilijoita, joten kotoa löytyy ymmärrystä harjoittelutarpeille.

Rahallisesti opiskelevat urheilijat ovat pahassa raossa, sillä urheilu huipulla on kallista. Seuroilta saa tukea, mutta resurssit ovat niukat. Ilman suurta menestystä on hankalaa saada sponsoreita. Myös sukupuoli vaikuttaa yhteistyökumppaneiden kiinnostukseen.

"Urheilu tunnutaan mieltävän miehiseksi touhuksi. Ehkäpä tämä johtuu siitä, että miesten tulostaso on aina kovempi", Salmenoja pohtii.

Myös Kämäräinen on törmännyt samaan ilmiöön: naisurheilu ei ole tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa.

"On paljon hyväksyttävämpää, että mies panostaa urheilu-uraan. Naisten pitäisi valmistua ja perustaa perhe. Itse olen niin varma omasta tekemisestä, että moiset puheet eivät hetkauta. Mutta jos ei vielä ole varma, puheet saattavat vaikuttaa."



Kaikista vaikeuksista huolimatta nämä akatemian urheilijat tähyävät huipulle. He toistavat päivästä toiseen samoja harjoituksia, lähtevät lenkille kaatosateeseen ja koettavat samalla lukea seuraavaan tenttiin. Miksi?

Motivaatio tulee kehityksestä. Tulokset paranevat joka vuosi, ja on nähtävä, kuinka pitkälle on mahdollista päästä. Nälkä kasvaa tulosten parantuessa ja tekniikan kehittyessä.

"Nyt minulla on suuri mahdollisuus. On sydäntä pakahduttava ajatus, että pääsee heittämään kotikisoissa. Se on ainut asia, mitä haluan tehdä", Kämäräinen tiivistää tuntonsa.



Juho-Matti Paavola, teksti
Samuli Huttunen, kuva





Joonas Petäjäniemi


Ikä: 23
Pääaine: Hallintotiede
Laji: Soutu, päälajina kevyt pariairokaksikko
Seura: Takon soutajat
Valmentaja: Tomas Cervinka
Paras urheilusaavutus: 6. sija opiskelijoiden MM-kisoissa 2010



Sanna Kämäräinen


Ikä: 25
Pääaine: Laskentatoimi
Laji: Kiekonheitto
Seura: Lapinlahden Veto
Valmentaja: Anssi Mäkinen
Paras urheilusaavutus: 20. sija EM-kisoissa 2010, SM-kulta 2011



Terhi Salmenoja


Ikä: 24
Pääaine: Hallintotiede
Laji: Pyöräily, vaihtumassa triathloniin
Seura: Koiviston Isku
Valmentaja: Kai Söderdahl
Paras urheilusaavutus: Ratapyöräilyn 3km takaa-ajon Suomen mestaruus 2009





Tampereen urheiluakatemiassa voi verkostoitua


Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen voi olla hankalaa. Molemmat toimet vaativat keskittymistä ja aikaa. Harva urheilija kuitenkaan yltää ammattilaiseksi, ja ura huipulla on ajallisesti rajallinen. Siksi myös urheilupiireissä kannustetaan opiskelemaan. Opiskelevien urheilijoiden tueksi on kehitetty valtakunnallinen urheiluakatemiajärjestelmä.

Pirkanmaan alueella toimiva Tampereen urheiluakatemia on yhteistyöverkosto, joka toimii linkkinä urheilijan ja oppilaitoksen välillä ja kokoaa opiskelevia urheilijoita yhteen. Toimintaa rahoittavat Tampereen kaupunki ja olympiakomitea, ja sitä koordinoi Varalan Urheiluopisto. Akatemiaan kuuluu useita oppilaitoksia; korkeakouluista mukana ovat Tampereen yliopiston lisäksi TTY, TAMK ja Poliisiammattikorkeakoulu. Yliopistolla akatemian yhteyshenkilönä toimii liikuntapäällikkö Helena Collin.

Vielä jokunen vuosi sitten akatemiaan kuului yliopistolta vain muutama urheilija, mutta nyt heitä on jo kolmisenkymmentä.

"Ehkä opiskelevia urheilijoita on enemmän, mutta ennen kaikkea akatemia on tullut tutummaksi. Toiminnasta on kerrottu, ja kun on enemmän jäseniä, myös sana on kiertänyt", Collin pohtii.

Mukaan päästäkseen pitää olla lajinsa huipulla tai pyrkiä sinne. Yliopiston tunnetuin akatemian jäsen lienee taitoluistelija Kiira Korpi.

Urheiluakatemia tarjoaa verkostoitumismahdollisuuden lisäksi etuja jäsenilleen. 10 euron lukuvuosimaksulla urheilijat saavat yliopistolta käyttöön Atalpan liikuntapalvelut, ja kaupungin liikuntatiloja saa käyttää 120 eurolla lukuvuodessa. Tärkeä etu on mahdollisuus käyttää UKK-instituutin urheilulääkäriaseman palveluita edullisesti.

Akatemian rooliin kuuluu myös tiedottaminen urheilijoiden erikoisvaatimuksista opiskelussa. Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen vaatii joustoa paitsi urheilijalta, myös oppilaitokselta. Collin toivookin ymmärrystä myös yksiköissä.

"Urheilijat ovat useimmiten hyvin tunnollisia opintojensa suhteen, eikä tarkoitus ole luistaa tai päästä helpommalla. Kyse on vain opintojen järjestämisestä esimerkiksi ulkomaan harjoitusleirien aikana."

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto