Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Anna aivoillesi aikaa

Aivot eivät kulu käytössä, mutta jatkuvaa ylikuormitusta ne eivät kestä. Krooninen stressi on niin raskas tila, että pahimmillaan se voi aiheuttaa aivotoiminnassa peruuttamattomia muutoksia.

YTHS:n mielenterveystutkimukseen vastanneista joka kolmas kertoi kärsivänsä ylirasituksesta, masentuneisuudesta, keskittymiskyvyttömyydestä tai uniongelmista. Se on pelottavan suuri luku.

"Kun ihmisellä on liikaa pohdittavaa tai liian vähän aikaa suoriutua tehtävästä, aivot alkavat kuormittua ja älyllinen joustokyky heikkenee. Tämä vaikuttaa suoraan arjen luovuuteen", neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti Kiti Müller toteaa Talous-Sanomissa.

Müllerin mukaan kiire, keskeytykset, pirstaleisuus ja informaation lisääntyminen uhkaavat nykyihmisen psyykettä. Kiireesta on tullut pysyvä olotila. Joka koulussa, konttorissa, niemessä ja notkossa vilkuillaan sähköpostia, päivitetään statusta tai hipelöidään Ipadia.

Maailman hektisyys on muutamassa vuosikymmenessä kasvanut valtavasti. Ei ihme, että tutkimusten mukaan joka viides alle 35-vuotias kärsii ajoittaisista muistihäiriöistä.


Lyhytaikainen stressi on posiitivinen tila. Se lisää ihmisen suorituskykyä. Ongelma on krooninen stressitila, joka jatkuu pitkään keskeytymättömänä.

Aluksi se aiheuttaa unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla yhtä aikaa vihainen, onneton ja turhautunut.

Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Stressaantuneen pulssitaso nousee selvästi, sydän lyö tiheämmin. Fyysisten oireiden taustalla on stressihormonien, kuten adrenaliinin ja kortisolin, lisääntynyt tuotanto. Vuosia jatkunut krooninen stressi johtaa usein sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin.

Vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku saattavat olla pahenevan stressireaktion merkkejä. Stressi myös vaikuttaa immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille: esimerkiksi flunssalle.

Kroonisessa stressitilassa jopa aivojen ohimolohkossa sijaitseva hippokampus saattaa kutistua. Saman alueen kutistumista havaitaan myös rappeuttavassa aivosairaudessa, Alzheimerin taudissa.


Uni paras lääke on. Se pitää paikkansa myös aivojen kohdalla. Ikävä kyllä suomalaisten keskimääräinen yöuni on lyhentynyt parissakymmenessä vuodessa puolitoista tuntia. Jatkuva univaje aiheuttaa mielialan laskua, keskittymisvaikeuksia - ja stressiä.

Liikunta on toinen stressin luontainen poistaja. Ihmiskeho on tarkoitettu liikkumaan, ei istumaan. Mutta nykyihminen istuu suuren osan päivästä ja jatkaa istumista päivästä toiseen. Liikuntaan käytetty kokonaisaika on laskenut viime vuosikymmeninä dramaattisesti, sillä arkiliikunnan määrä on vähentynyt.

Yhtälö on paitsi pelottava myös kestämätön. Kuormitamme aivojamme jatkuvasti enemmän, mutta rentoutamme niitä koko ajan vähemmän.

Rauhoittukaa. Hitaasti kiiruhtamalla pääsee pidemmälle.

Seppo Honkanen

Kirjoittaja on Aviisin päätoimittaja

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto