Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Voisiko Tampereesta tulla pyöräkaupunki?

Hämeenkadulla pyöräily on ongelma vielä pitkään, vaikka Tampereesta aiotaan rakentaa entistä polkijaystävällisempää kaupunkia.

Tampereella on ihan tutkitustikin maine huonona pyöräilykaupunkina. Teknillisen yliopiston viime vuonna toteutettamassa tutkimuksessa vain 15 prosenttia tamperelaisista arvioi kaupungin pyöräily-ystävällisyyden erittäin hyväksi tai hyväksi. Tulos oli vertailun kahdeksasta kaupungista huonoin.

Nyt Tampereella on tartuttu härkää sarvista: pyöräilyn edellytyksiä on lähdetty edistämään tosissaan.


Jo valtuustokaudelle 2008-2012 laaditussa Tampere virtaa -kaupunkistrategiassa tavoitteeksi asetettiin tyytyväisyyden parantaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien kasvattaminen kahdella prosentilla. Lisäksi uusia kevyen liikenteen väyliä oli tarkoitus rakentaa vähintään viisi kilometriä vuodessa ja parantaa väylien jatkuvuutta.

Kaupungin pyöräilyasioista vastaavan liikenneinsinööri Timo Seimelän mielestä toimenpiteet ovat onnistuneet.

"Tyytyväisyys on kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin on parantunut. Kulkumuoto-osuutta tosin voidaan arvioida vasta nyt käynnissä olevan Henkilöliikennetutkimuksen valmistuttua."

Pyöräilijöitä lasketaan Tampereen mittauspisteissä vuosi vuodelta enemmän, mutta samanaikaisesti muun liikenteen määrä on kasvanut. Vuonna 2005 pyöräilyn osuus oli 8 prosenttia kaikesta liikenteestä.

"Pidän todennäköisenä, että nämä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet ovat säilyneet melko ennallaan. Toivottavaa tietenkin olisi, että ne olisivat kasvaneet", Seimelä arvelee.


Uusien pyöräilyväylien lisäksi merkittäviä yksittäisiä uudistuksia ovat olleet esimerkiksi Laukonsilta, Rongankadun alikulkutunneli ja marraskuussa valmistuva Palatsinsilta.

"Mielestäni kaupungilla on tällä hetkellä pätevää henkilöstöä ja hyvä draivi päällä. Mutta tekemistä on todella paljon", sanoo pyöräilyn edellytyksiä edistävän Tampereen polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Sanna Karppinen.

Karppisen mielestä kaupungille pitäisi saada täysipäiväisesti kevyen liikenteen kysymyksiin keskittynyt liikenneinsinööri. Esimerkiksi Helsingissä näitä on useampia. Tampereella pyöräily on vain osa Seimelän työnkuvaa.

Isoimmiksi ongelmakohteiksi keskustan lisäksi Karppinen nimeää niin sanotut laatukäytävät. Laatukäytävillä tarkoitetaan nopeaa pyöräilyä varten suunniteltuja pääreittejä, jotka vievät kaupunkia ympäröiviin keskuksiin. Tampereella näitä pääreittejä on seitsemän.

Karppinen luettelee vinon pinon laatukäytäviä koskevia ongelmia. Pyörätietä ei ole eroteltu jalankulkupuolesta selkeästi esimerkiksi eri pinnoitteella ja osassa reittejä pyöräilijät ja jalankulkijat on sysätty samalle alueelle. Matkalla on monttuja ja rotvalleja, reitti mutkittelee turhaan ja on huonosti merkitty.

Seimelän mielestä pyöräilyreittien laatu on suurempi ongelma kuin niiden määrä. Hän heittää esimerkin Euroopan epävirallisesta pyöräilypääkaupungista Kööpenhaminasta, jossa pyöräteitä on noin 400 kilometriä. Tampereella pyöräteitä on 600 kilometriä ja päälle 250 kilometriä puistoreittejä, joita saa kulkea pyörällä.

"Verkostossa on vielä selkeitä puutteita, jotka pitää korjata, mutta oleellisin juttu on lähteä nostamaan laatutasoa."


Keskustan ongelma-alueesta puhuttaessa Seimelä kaivaa esiin käynnissä olevan Keskustan liikenneverkkosuunnitelman. Siinä esitetään, että Tampereen valtatietä, Viinikankatua, Vellamonkatua, Puutarhakatua ja Koulukatua pitkin kulkevat pääreitit muodostavat kehän, jolle nopeakulkuinen pyöräliikenne ohjataan.

Keskustakehän sisällä on pienempiä pyöräväyliä. Pyörällä, kuten autollakin, saisi edelleen liikkua ydinkeskustassa, mutta aluetta on tarkoitus kehittää pääasiassa joukkoliikenteen ja jalankulun ehdoilla.

"Hämeenkatua tullaan ajamaan pyörällä myös tulevaisuudessa, mutta mikään nopean pyöräilyn väylä siitä ei ole tulossa. Jonkinlaiset pyöräkaistat tai yksisuuntaiset pyörätiet ovat todennäköisin vaihtoehto", Seimelä arvelee.
Hetkessä muutos ei tapahdu, sillä pyörätieverkoston on tarkoitus valmistua osissa vuoteen 2030 mennessä.

Pitkän tähtäimen tavoitteeksi Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa asetetaan kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteenlasketun kulkumuoto-osuuden kasvattaminen vähintään 10 prosentilla yli puoleen kaikista liikutuista matkoista.

Kestävän liikkumisen kulkumuotojen osuutta onkin syytä kasvattaa, sillä Tampereen seudulle arvioidaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana muuttavan jopa 90 000 uutta asukasta.

Seimelä muistuttaa, että tavoitteeseen ei päästä pelkästään pyöräteitä rakentamalla. Kulkupelin valitseminen on kiinni kokonaisuudesta.
"Tiiviillä kaupunkirakentamisella saadaan vähennettyä liikkumistarvetta ja pidettyä matkat lyhyinä. Silloin ihminen valitsee todennäköisemmin pyörän tai kävelyn."

Karppinen on samaa mieltä. Kaupunkialueella kannattaa rakentaa asuntoja, palveluita ja virkistysalueita, ei parkkipaikkoja.
"Kööpenhaminassa lähes puolet työmatkoista tehdään pyörällä. Tampere on pienempi kaupunki, joten miksei samaan voisi päästä täälläkin?"


Juho-Matti Paavola



Tohtori korjaa pyörän ilmaiseksi

Yliopistolla voi ihmetellä uutta pyöräkatosta ja lainata asiointipyörän. Perinteistä pyöräilypäivää vietetään 19. syyskuuta.


Tampereen yliopistolla tapahtuu tänä syksynä pyöräilyn suhteen paljon.

Keskiviikkona 19. syyskuuta Pinni A:n ja Päätalon välisen pihatilan valtaa perinteinen pyöräilypäivä. Paikalla on suosittu pyörätohtori, joka korjaa pikkuvikoja materiaalikustannusten hinnalla. Myös työllistämisyhdistys Etapin pyöräpajan edustajat ovat myymässä kunnostamiaan pyöriä.

Ideaseinälle ohikulkijat voivat laittaa ajatuksia siitä, miten pyöräilymahdollisuuksia kampusalueella voidaan parantaa.

"Jos tulee hyviä ideoita, niitä ollaan valmiita myös edistämään", lupaa Tamyn ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Mirva Talusen.


Pyöräpysäköinti yliopistolla on nyt huomattavasti helpompaa. Päätalon D-osan kattopuutarhaan saatiin kauan kaivattu pyöräkatos, sillä vanha, pitkään käyttämättömänä ollut rakennelma muutettiin pyöräparkiksi. Muutostöiden yhteydessä katokseen asennettiin pyörätelineet ja valot sekä rakennettiin luiska.
"Olemme saaneet palautetta, että rotvalli vaikeuttaa vielä katokseen ajamista. Mahdollisia parannuksia tähän asiaan selvitetään", kertoo ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen.

Katoksessa on paikat 192 pyörälle. Lisäksi alue on tarkoitus pitää aurattuna, joten talvipyöräilijöiden ei tarvitse enää kaivaa ajokkiaan hangesta lumimyräkän jälkeen.


Katoksesta löytyvät myös yliopiston asiointipyörät. Aikaisemmin vain henkilökunnan käytössä olleita pyöriä lainataan nyt opiskelijoille.

"Aikaisemmin asiointipyörät ovat olleet Pinni B:n parkkihallissa, jonne oli hankala ohjata opiskelijoita. Lisäksi halusimme ensin kokeilla, kuinka järjestely toimii", Raatikainen selittää aikaisempaa käytäntöä.

Pyörän voi hakea lainaksi pääaulan infopisteestä. Palautus tapahtuu saman päivän aikana viimeistään kello 18. Pakettiin kuuluvat myös kypärä, lamppu ja pumppu.

Raatikainen toivoo, että vähän käytettyjen pyörien suosio kasvaa, kun ne ovat helpommin saatavilla.

Juho-Matti Paavola



Työttömien pyöräpaja Kalevassa


Aviisi kysyi työllistämisyhdistys Etapin pyöräpajan vinkkejä toimenpiteistä, jotka on heidän mukaansa melko helppo opetella tekemään kotioloissa. Jos omat taidot loppuvat, pyörä kannattaa kiikuttaa huoltoon ajoissa.
1. Ketjujen puhdistus ja rasvaus.
2. Jarrupalojen tarkistus ja
tarvittaessa vaihto.
3. Pinnojen tarkistus. Katkenneet pinnat tulee vaihtaa, muuten niitä katkeaa lisää ja vanne menee vinoon.
4. Vaijerien tarkistus, rispaantuneet vaihdettava.
5. Yleinen puhdistus ja rasvaus.


Työttömien pyöräpaja on myymälä ja huoltopaikka. Myytävät pyörät on saatu lahjoituksina ja ne on kunnostettu. Myynnissä on monenlaisia fillareita perinteisistä kesäpyöristä vaihteellisiin maastopyöriin. Niiden hinnat vaihtelevat muutamista kympeistä sataseen.


Esimerkiksi renkaan vaihtotyö maksaa 5 euroa ja lukon aukaisu 10 euroa. Perus- tai keväthuolto maksaa 50 euroa. Pajalta voi myös ostaa varaosia. Se on avoinna ma-pe klo 7-15 osoitteessa Sarvijaakonkatu 28.


www.Trety.org/index.php/palvelut/pyorapaja

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto