|
Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ei kannata putkitutkintoja.
"Opiskeluaikainen kokemus työstä ja järjestöistä on tärkeää. Opiskelua ei pidä viedä putkeen näiden kustannuksella", Haavisto sanoi.
Hän on itse usein rekrytoijan roolissa ja arvostaa kaikenlaista työkokemusta, vaikka opinnot olisivat niiden takia pitkittyneet.
"Myös Alepan kassalla oppii työelämästä. Pelkällä koulutuksella ei pärjää."
Opintoaikojen venymistä suurempi ongelma Haaviston mielestä ovat kokonaan koulutuksen piiristä pois tippuneet.
Yleisesti yliopistoilta Haavisto peräänkuuluttaa enemmän vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Nyt tiedemaailman osallistuminen tapahtuu liikaa "think tankien" ja muiden yliopiston ulkopuolisten järjestöjen kautta.
"Euroopassa tämä keskustelu on olemassa. Myös Suomessa yliopiston pitäisi hoitaa tätä neljättä tehtäväänsä paremmin."
Opiskelijoiden on syytä Haaviston mielestä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
"Meillä Suomessa on vähän tämmöinen sissitaktiikka, pärjätään ja sopeudutaan, kun pitäisi olla laajempaa tulevaisuutta koskevaa keskustelua."
Haavisto kertoi näkemyksiään Aviisille yliopistolla järjestetyssä Johtajuussymposiumissa, jossa hän osallistui Tulevaisuusareena-keskustelutilaisuuteen. Tilaisuudessa etsittiin Suomen tulevaisuuden eväitä. Haaviston lisäksi väittelypöydässä istuivat professorit Hiski Haukkala, Olli-Pekka Ruuskanen ja Yrjö Haila.
Keskustelu polveili innovaatioista Euroopan ja yliopiston tulevaisuuteen. Ajatuksia herätti yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista, syrjäytyminen.
Pientä erimielisyyttä keskustelijoiden kesken oli havaittavissa yhteiskunnan ja yksilön roolijaosta puhuttaessa, mutta edes änkyräpöydästä välikommentteja huudelleet Mikko Lahtinen ja Pasi-Heikki Rannisto eivät saaneet keskustelua kärjistettyä.
Tunnelma olikin tuttu presidentinvaalien kakkoskierroksen väittelyistä. Hyvin argumentoivat herrasmiehet olivat asioista lähes samaa mieltä.
Naisten poissaolon lisäksi silmään pisti yleisökysymysten puuttuminen. Rajatun ajan puitteissa kaksisuuntaisen keskustelun järjestäminen on hankalaa, mutta usein parhaat änkyrät löytyvät nimenomaan yleisön joukosta.
Kaikkiaan tilaisuus oli kuitenkin onnistunut ja mielenkiintoinen. Haavisto oli tyytyväinen käytyyn keskusteluun.
"Otsikko oli laaja, mentiin isoista asioista pieniin ja takaisin. Keskustelu oli kuitenkin vilkasta ja mikä tärkeintä, yleisö tykkäsi", hän tiivistää.
Ensimmäistä kertaa järjestetty Johtajuus-symposium kokosi yhteen Johtamiskorkeakoulun opiskelijoita, henkilökuntaa, poliitikkoja ja yritysten edustajia
Täysi amfiteatterillinen opiskelijoita, henkilökuntaa ja uteliaita ohikulkijoita seurasi kauniissa syyssäässä, kun Debatti-väittelykisan finaalissa toisistaan ottivat mittaa Boomin ja Tariffin joukkueet.
Alkuerissä aiheet olivat yhteiskunnallisia, mutta myöhemmin siirryttiin yliopistoa koskeviin teemoihin. Finaalissa väiteltiin yliopiston opiskelijamääristä. Tuomarina toimi vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto.
"Väittely oli kovaa ja kisa oli suuri menestys", Johtamiskorkeakoulun Ylioppilaiden JKY ry:n puheenjohtaja Ville Heinonen myhäilee tyytyväisenä.
Heinosella on syytä tyytyväisyyteen. Väittelykisa oli ensimmäistä kertaan järjestetyn Johtajuussymposiumin katsojamäärillä arvioituna suosituin tapahtuma.
Symposium oli muutenkin järjestäjien mielestä erittäin onnistunut.
"Oma porukka loi tapahtumasta mielenkiintoisen. Sidosryhmät ja opiskelijat olivat aktiivisesti mukana, oli kokonaisuus mahtava", arvelee Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin kehitysjohtaja Harri Talonen.
Johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi järjestämiseen osallistui yhteistyökumppaneita yliopiston ulkopuolelta.
Mukana olivat mm. Tampereen kaupunki, Pirkanmaan ELY-keskus ja laaja kirjo yrityselämän edustajia.
Tämä näkyi myös symposiumin sisällön monipuolisuutena. Professorivetoisten keskustelutilaisuuksien lisäksi tapahtumaan kuului yritysjohtajille suunnattuja seminaareja sekä rekrytointitilaisuus.
Yksi symposiumin tarkoituksista olikin uuden Johtamiskorkeakoulun tutkimuksen ja toiminnan esitteleminen yliopiston ulkopuolisille.
"Ulkoisten ryhmien tuominen saman sateenvarjon alle toimi hirveän hyvin. Yliopisto elää ajassa ja haluaa olla mukana muiden kanssa miettimässä tulevaisuutta", Talonen sanoo.
Jatkon suhteen ei ole lyöty suunnitelmia lukkoon, mutta kaikki vaikuttavat innostuneilta järjestämään tapahtuman uudelleen.
"Kyllä tästä on tarkoitus tehdä perinne ja hieno avaus uudelle lukuvuodelle", JKY:n yhteisöllisyysvastaava Sanna Nurmi arvelee.
Talonen innostuu visioimaan, kuinka pitkällä tähtäimellä voitaisiin saada aikaan valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma.
"Meillä on loistavat tilat ja mahdollisuudet luoda pysyvä yhteistyöfoorumi, jossa akateeminen yhteisö ja keskeiset sidosryhmät Tampereella sekä koko maassa kohtaisivat ja pohtisivat tulevaisuuden haasteita."
Niin, mutta kuka lopulta voitti kiihkeän opiskelijoiden väittelykisan?
"Tariffihan sen vei", kansantaloustiedettä opiskeleva Heinonen harmittelee.
Juha-Matti Paavola
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Helppo se on Haavistonkin soittaa suuta, kun ei itse kyennyt suorittamaan yliopistotutkintoa. Rikkaan perheen lapsena Haavisto pystyi kapinoimaan kun pappa betalar. Toisin oli köyhiin oloihin syntyneellä Niinistöllä, jonka oli pakko tehdä oikeaa duunia elättääkseen itsensä ja rahoittaakseen opiskelunsa.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen