Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Yliopiston koe-eläinlaboratorion toimintaa halutaan lisätä

Laajennus toisi yliopistolle sikoja, lampaita ja muuntogeenisten eläinten tuotantoa

Koe-eläinlaboratoriossa elää nyt noin 500 hiirtä. Lisäksi laboratoriossa on noin 300 rottaa ja yksi kani.
Koe-eläinlaboratoriossa elää nyt noin 500 hiirtä. Lisäksi laboratoriossa on noin 300 rottaa ja yksi kani.

Tampereen yliopiston koe-eläinlaboratoriota aiotaan laajentaa. Laboratorion päällikön Heikki Kainulaisen mukaan lääketieteen laitoksella sijaitseva tila ja sen laitteet eivät enää täytä ajan vaatimuksia.

Kainulainen on selvittänyt laajentamisen mahdollisuuksia tämän vuoden alusta yliopiston ja Bionext-projektin pyynnöstä. Suunnitelmat eivät ole vielä valmiina, mutta Kainulainen arvelee, että laajennuksen jälkeen laboratorion tilat noin kaksinkertaistuisivat nykyisestä 700 neliöstä.

Laajentumisen budjettia ei ole vielä päätetty, mutta kyse on huomattavasta summasta. Yliopiston on määrä päättää laajennuksen kohtalosta ensi vuoden alkupuolella.

Laboratoriota halutaan laajentaa, koska 1970-luvulla valmistuneet tilat asettavat omat rajoituksensa toiminnalle. Nykyisin laboratoriossa ei tehdä testejä kania suuremmilla eläimillä.

"Sairaanhoitopiirin tutkijat ovat toivoneet, että he voisivat tehdä täällä biomateriaalitestejä isommilla elämillä kuten sioilla ja lampailla", Kainulainen kertoo. Biomateriaali on keinotekoista ainesta, jolla voidaan esimerkiksi korjata elimistön vaurioituneita osia.

Laajennus toisi muunto-
geenisen tuotannon

Suurin osa laboratorion kokeista on joko yliopiston tai Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekemiä, mutta seinien sisällä työskentelee myös biomateriaaleja kehittäviä yksityisiä yrityksiä. Myös ne ovat toivoneet, että laboratoriossa voisi tehdä kokeita esimerkiksi lampailla.

Laajennuksen yksi syy on kehityksessä ja kilpailussa mukana pysyminen. Nyt yliopiston, sairaanhoitopiirin ja yritysten tutkijat teettävät kokeita muualla kuin Tampereella, ja tilanteen halutaan muuttuvan.

Tampereen laboratoriossa tehdään kokeita noin 2000 eläimellä vuosittain. Määrä on pysynyt viime vuodet ennallaan.

"Kokeet liittyvät perustutkimukseen tai soveltavaan tutkimukseen. Kemikaalitestausta meillä ei tehdä", Kainulainen kertoo.

"Iso osa on biomateriaalitutkimusta eli erilaisten biomateriaalista valmistettujen sairaanhoitoon tarkoitettujen systeemien testaamista."

Laajennus toisi lampaiden ja sikojen lisäksi mukanaan muuntogeenisten eläinten tuotannon. Laboratoriossa on jo aiemmin tehty kokeita muuntogeenisillä eläimillä, mutta niitä ei ole synnytetty Tampereella.

Kokeille on
vaihtoehtoja

Eläinkokeet herättävät jatkuvasti voimakasta vastustusta. Eläinsuojeluliitto Animalia on kampanjoinut jo vuosia eläinkokeita vastaan.

"Hiirien käyttö kokeissa on lisääntynyt, vaikka tämän hallituksen tavoitteena on eläinkokeiden vähentäminen", liiton toiminnanjohtaja Hanna Kivinen huomauttaa.

Kivisen mukaan merkittävä osa lääketieteen eläinkokeista tehdään elintasosairauksien parantamiseksi. Raha pitäisi hänen mielestään käyttää kokeiden sijasta sairauksien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi eläinkokeille on tarjolla vaihtoehtoja, kuten solumalleja ja kudostestejä.

Myös Heikki Kainulaisen mukaan vaihtoehtoja on syytä kehittää, vaikka kaikkia kokeita ei hänen mielestään voi korvata.

"Vaihtoehtoisia testitapoja kehitetään, ja kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että se on hyvä asia."

Juhani Saarinen
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto