Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Tuhma yritys ei saa mainostaa yliopistolla

Nestlé kävi Ylioppilastalolla puolustelemassa toimintaansa

Pörrö Sahlberg kehottaa boikotoimaan muita Nestlén tuotteita paitsi äidinmaitokorviketta. Joillekin lapsille korvike sopii ravinnoksi parhaiten.
Pörrö Sahlberg kehottaa boikotoimaan muita Nestlén tuotteita paitsi äidinmaitokorviketta. Joillekin lapsille korvike sopii ravinnoksi parhaiten.

Yliopistolle ei enää pääse mainostamaan tuotteitaan mikä tahansa yritys. Mustalle listalle ovat jo joutuneet teleoperaattorit ja Nestlé. Edelliset joutuivat pannaan aggressiivisen ja jälkimmäinen epäeettisen kampanjoinnin takia.

Pelisäännöistä keskustelivat viime viikolla Tampereen ylioppilaskunta ja yliopiston tilahallinto.

Sanomalehtien kauppaajat toimivat yliopistolla moitteettomasti. Operaattoreihin sen sijaan menivät hermot jo kaksi vuotta sitten, kun myyjät nykivät opiskelijoita hihasta.

Nestlé taas suututti ylioppilaskunnan vuosi sitten jakamalla päätalon ravintolassa ilmaisia pieniä muropaketteja.

"Pyysimme Juvenesta lopettamaan Nestlén murojen jakamisen. Moni näki paketit hyvin epäekologisina. Jako loppuikin", kertoo Tamyn silloinen puheenjohtaja ja nykyinen pääsihteeri Mikko Aaltonen.

Tänä vuonna

suklaanjakokielto

Nestlé oli liikkeellä myös keväällä. Tällä kertaa yhtiö olisi halunnut jakaa ilmaisia suklaapatukoita.

Vastaus oli taas tiukka ei.

"Me emme halua suklaan jakoa jätteen määrän ja Nestlén maineen takia. Yritys markkinoi äidinmaitokorviketta kehitysmaissa", Tamyn nykyinen puheenjohtaja Laura Granat perustelee.

Punaisella 1970-luvulla puheenaiheeksi virinnyt äidinmaitokorvike on siis taas noussut opiskelijoiden politiikantekoon. Suurin valmistaja Nestlé tekee kovasti töitä maineensa puhdistamiseksi.

Yhtiön edustajat tulivat Tamyn pyynnöstä Ylioppilastalolle puhumaan korvikkeestaan tämän lehden ilmestymistä edellisenä päivänä.

Täyttyykö

WHO-koodi?

Aviisi pyysi Nestléltä puolustuspuheenvuoroa etukäteen. Yhtiö vakuuttaa toimivansa kansallisten lakien ja Maailman terveysjärjestön suositusten eli niin sanotun WHO-koodin mukaan.

"Kehitysmaissa ja eräissä muissa maissa paikallista lainsäädäntöä ei ole tai se on selvästi heikompaa kuin WHO-koodi. Siksi Nestlé vapaaehtoisesti noudattaa tällaisissa maissa WHO-koodia", kertoo Nestlén WHO-koodiasiamies Mirja Reijonen.

Tamyssä kävi viikko ennen Nestléä puhumassa Pörrö Sahlberg Suomen IBFANin (International Baby Food Action Network) toimintaryhmästä.

Hän on ollut Reijosen kanssa sanallisessa taistossa monta kertaa. Nytkään Sahlberg ei usko Nestlén vakuutteluja.

"Nestlé määrittelee WHO-koodin omalla tavallaan. Yhtiö rikkoo muun muassa koodin mainostamiskieltoa", Sahlberg sanoo.

Markkinointiin hän rinnastaa esimerkiksi Nestlén kaksi suomalaisvanhemmille suunnattua lehteä ja Bona-ruokakirjan. Niissä luodaan hänen mielestään korvikemyönteistä ilmapiiriä.

Suomi tuli

laahaten perässä

Korvike ei aina takaa riittävän ravinnon ja vastuskyvyn saamista. Myös Nestlén perustaja Henri Nestlé totesi vuonna 1869 julkaisemassaan lapsen ravitsemusta käsittelevässä kirjassaan, että jokaisen äidin tulisi itse imettää lastaan, jos on siihen kykeneväinen.

Suomi alkoi viime viikosta lähtien suositella WHO-koodin mukaisesti vain äidinmaidossa pysymistä puolen vuoden ikään asti.

Suomessa tilanne on siis viimein parantumaan päin. Pahin tilanne on Brasiliassa, Kuubassa ja Intiassa, joissa köyhiä äitejä on hämätty ostamaan tavallista maitojauhetta ja joissa vesi ei ole kyllin puhdasta. Seurauksena on muun muassa ripulia, aivovaurioita ja aliravitsemusta.

Joissakin Afrikan maissa korviketta on IBFANin mukaan myös myyty vieraskielisessä pakkauksessa.

Viime vuosina korviketietoisuus on lisääntynyt Afrikassa. Kaukana ovat ajat, jolloin Nestlén henkilöstö möi korviketta pukeutuneena lääkärin työasua muistuttavaan valkoiseen vaatteeseen.

Tieto pakkauksista

vasta nyt

Nestlé kuuli vasta Aviisilta, että myös sen pienet pakkauskoot esimerkiksi muroissa ovat aiheuttaneet närää.

"Emme ole ainakaan Suomessa saaneet sellaista palautetta kuluttajilta, että pienet pakkaukset tai pakkauksemme ylipäätään olisivat epäekologisia. Kuulemme asiasta ensimmäistä kertaa", Mirja Reijonen sanoo.

Juha Honkonen
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Kuluttaja (02.12.13, kello 0:42)

    Piti oikein hakea tätä pörrön äidinmaitosekoilua. Tuli niin mieleen kun siwa tarjosi 10% alennuskuponkia kaikista ostoista, Paitsi tupakkatuotteet ja äidinmaito.
    Eli siis 10vuotta (2013) pörrön äidinmaito hörhötysten jälkeen on vaikutus ettei edelleenkään saa mainostaa äidinmaito korvikkeita tai myydä niitä alennuksella. Aktivismilla saatiin tuokin tuote hyvää tarkoittaen pilattua.




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto