Sellutehdas vihreällä aavikolla

Suomalainen Metsä-Botnia rakentaa Uruguayhin 1,1 miljardin dollarin jättimäisen sellutehtaan. Yrityksen mukaan Fray Bentoksen kaupunkiin rakennettava tehdas luo alueelle tuhansia uusia työpaikkoja ja nostaa maan bruttokansantuotetta 1,6 prosenttia.

Sellutehdasprojekti on Uruguayn historian suurin teollinen investointi ja kaikkien aikojen suurin suomalainen teollinen investointi ulkomailla. Valmistuttuaan tehdas tuottaa miljoona tonnia sellua vuodessa.

Ympäristöhaittojakaan ei tehtaalla Metsä-Botnian teettämien tutkimusten mukaan ole. Suomessa vieraillut World Rainforest Movement -järjestön edustaja, metsänhoitaja Ricardo Carrere ei kuitenkaan ole hankkeesta innoissaan.

Sellun valmistaminen uudella tehtaalla tulee olemaan noin puolet edullisempaa kuin Suomessa. Tämän takaavat edullinen työvoima, hankkeelle myönnetty vapaakauppa-alueen asema ja raaka-aineena käytettävä nopeasti kasvava eukalyptus.

Eukalyptus imee
kaivot tyhjiin

Australiasta kotoisin olevan eukalyptuksen istuttamista Etelä-Amerikkaan on kritisoitu sen ympäristövaikutusten vuoksi.

Nopeasti kasvava eukalyptus vaatii runsaasti vettä ja alentaa pohjaveden tasoa. Lisäksi yksilajiset viljelmät köyhdyttävät alueen alkuperäistä luontoa.

"Uruguayn hallitus alkoi edistää eukalyptuspuiden istuttamista 1980-luvun lopulla tukiaisten ja edullisten lainojen avulla. Jo muutaman vuoden kuluttua ihmiset kuitenkin huomasivat, että kaivot kuivuivat, maaperän kosteus väheni ja luonto menetti monimuotoisuuttaan niillä alueilla, joille oli istutettu eukalyptusta", Ricardo Carrere kertoo.

Eukalyptusviljelmiä kutsutaankin vihreän aavikon alueiksi. Tieteellisesti eukalyptuksen ja veden vähenemisen yhteyttä ei kuitenkaan ole todistettu.

Metsä-Botnian lisäksi espanjalainen ENCE rakentaa eukalyptusta käyttävän sellutehtaan Fray Bentoksen alueelle. Tehtaat hyödyntävät jo olemassa olevia eukalyptusplantaaseja. Carrere uskoo kuitenkin, että jatkossa Fray Bentokseen syntyy tehtaiden takia uusia eukalyptusistutusten keskittymiä, jotka lisäävät alueen ekologisia ongelmia. Metsä-Botnia omistaa uruguaylaisen Forestal Oriental S.A. -yhtiön, joka on erikoistunut eukalyptuksen viljelyyn.

Uusia työpaikkoja
vanhojen kustannuksella

Metsä-Botnia on arvioinut, että sellutehtaan työllistävä vaikutus Fray Bentoksessa on noin 8 000 työpaikkaa, joista 5 000 on suoria ja
3 000 epäsuoria työpaikkoja. Suurin osa työpaikoista liittyy pari vuotta kestävään rakentamisvaiheeseen. Itse sellutehdas työllistää vain 300 ihmistä. Carrere pelkää, että siinä missä tehdas luo uusia työpaikkoja se myös tuhoaa alueen nykyisiä elinkeinoja.

Turismi on ollut suuri tulonlähde Fray Bentoksen alueella viime vuosikymmenten ajan. Erityisesti argentiinalaiset tulevat Fray Bentokseen ihailemaan kaunista ja puhdasta luontoa, Carrere selvittää.

"Uruguay-joen varrelle rakennettavien sellutehtaiden haju- ja näköhaitat karkottavat matkailijoita ja yli tuhat työpaikkaa häviää. Lisäksi useat kalastuksesta leipänsä saavat ihmiset menettävät työnsä."

Paljon sellutehtaan luomia työpaikkoja menee Fray Bentoksen alueen ulkopuolisille ihmisille.

"Suuri osa rakentajista tulee alihankkijoiden kautta Brasiliasta ja Argentiinasta. Sellutehtaan työntekijät ovat hyvin koulutettuja, eikä alueen ihmisillä ole näihin töihin riittävää koulutusta."

Carrere uskoo, että rakennusvaiheen jälkeen useat ulkopuoliset rakentajat jäävät Fray Bentokseen toimettomina lisäten alueen työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia, kuten päihteiden väärinkäyttöä ja rikollisuutta.

Vasemmistohallitus
ajaa uusliberalismia

Metsä-Botnian ja espanjalaisen ENCE:n sellutehdashankkeita on vastustettu laajasti. Viime keväänä kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään sellutehtaiden rakentamista vastaan Argentiinan ja Uruguayn välisellä Uruguay-joen ylittävällä sillalla.

Carrere uskoo, että vastarinnassa on kyse on paljon suuremmista asioista kuin kahdesta sellutehtaasta. Hänen mielestään Uruguayn kansa, joka valitsi itselleen uuden vasemmistohallituksen, haluaa muutosta.

"Uruguyalaiset äänestivät muutoksen puolesta. Ulkomaalaisen rahan voimin vapaakauppa-alueelle rakennettavat sellutehtaat edustavat samaa uusliberalistista talousmallia, jota edellinen hallitus ajoi, eivät toivottua muutosta."

Hän uskoo, että presidentti Tabare Vazquezin vasemmistohallitus hyväksyi edeltäjänsä alulle panemat sellutehdashankkeet saavuttaakseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja sijoittajien luottamuksen.

Carreren mielestä sellutehdashankkeiden toteutuminen lähettää Maailmanpankille ja sijoittajille viestin, ettei hallitus ole aikeissa tehdä radikaaleja muutoksia.

"Samalla hallitus edistää toimintaa, joka on haitallinen luonnolle ja joka vahvistaa uusliberaalin talousmallin asemaa Uruguayssa."

Tamyn Kehitysyhteistyöviikko 2005 Tampereen yliopistolla 14.-18.11.05.

Anni Haataja