Älä laula, hallitus kuulee

Kun Taleban-liike kaappasi vallan Afganistanissa, se kielsi ensi töikseen kaiken musiikin esittämisen. Sallittuja olivat vain Talebanien kunniaksi esitetyt ylistyslaulut. Muun musiikin tuottamisesta tai kuuntelemisesta rangaistuksena oli pahimmillaan kuolema.

Taleban-hallinto kaatui 2001. Muusikot ovat hiljalleen palanneet maanpaosta kotimaahansa, radiossa soitetaan jälleen päivän hittejä ja kasettikauppa kaduilla käy kuumana. Silti musiikkisensuuri on yhä voimissaan.

Kabulissa naiset eivät edelleenkään saa esittää musiikkia radiossa, televisiossa tai konserttilavoilla. Naiset saavat kuuluttaa esiintyjiä, lukea uutisia tai näytellä teattereissa, mutta laulaminen on kielletty.

Toukokuussa 2005 nuori TV-juontaja Shaima Rezayee ammuttiin kotiinsa. 24-vuotias Rezayee oli päivittäisen musiikkiohjelman ainoa nainen, ja hänen länsimaiset vaatteensa herättivät ärtynyttä julkista keskustelua. Kohun vuoksi hän sai potkut työpaikastaan kaksi kuukautta ennen murhaa.

Musiikki on
muutosvoima

Afganistan on ääriesimerkki, mutta musiikkisensuuri kukkii monissa muissakin maissa. Nigerialainen muusikko Fela Kuti lienee kuuluisimmasta päästä vainottuja muusikoita. Taistelullaan Nigerian köyhien puolesta afrobeatin kehittäjä hankki vallanpitäjien vihat päällensä, ja vietti vankilassa suurimman osan 1980-luvusta.

Fela Kuti kuoli 1997, mutta taistelua musiikin keinoin köyhien puolesta ja korruptiota vastaan jatkaa hänen poikansa Femi Kuti.

"Sensuuri perustuu pelkoon", eteläafrikkalainen muusikko Johnny Clegg on todennut. Musiikkia on aina pidetty voimana, joka muuttaa mielipiteitä, kaataa hallituksia ja saa ihmisjoukot yhdistymään aatteiden alle. Samasta syystä vallanpitäjät ovat pyrkineet rajoittamaan musiikillista ilmaisua.

Sensuuria
vastaan

Freemuse on tanskalaislähtöinen järjestö, joka on omistautunut kamppailuun musiikkisensuuria vastaan. Sen tavoitteena on dokumentoida musiikkiin liittyviä ihmisoikeusrikkomuksia ja virittää keskustelua niiden vaikutuksista sananvapauteen ja musiikkielämään maailmassa.

Elokuussa 2003 kuubalainen rockmuusikko Gorki Luis Ã�guila tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen tekaistujen huumeiden salakuljetussyytösten perusteella. Ã�guila kritisoi sanoituksissaan usein Kuuban viranomaisia ja yhteiskuntaa.

Freemuse laukaisi maailmanlaajuisen kampanjan ja vaati Kuuban hallitukselta tasapuolista ja julkista oikeuskäsittelyä. Maaliskuussa 2005 Ã�guila vapautettiin tietyin ehdoin. Yksityiskohtia ei ole julkistettu.

Musiikkisensuuria harrastetaan toki myös länsimaissa. Madonnan videoita on kielletty esittämästä niiden seksuaalisuuden ja väitetyn väkivallan ihannoinnin vuoksi, samoin Eminemin kappaleita niiden brutaalien sanoitusten takia.

Dixie Chicks joutui Yhdysvalloissa pois soittolistoilta ja aiheutti jopa spontaaneja levyrovioita, kun yhtye kertoi julkisesti häpeävänsä sitä, että George W. Bush on kotoisin Teksasista kuten yhtye itse.

Sensuurin kynnys on laskenut Yhdysvalloissa vuoden 2004 Super Bowl -kohun jälkeen. Janet Jackson joko tahallaan tai tahattomasti paljasti toisen rintansa suorassa televisiolähetyksessä, jota seurasi miljoonia katsojia.

Valitusryöppy oli valtava ja johti jopa oikeudenkäynteihin. Nykyään monissa "suorissa" lähetyksissä käytetään jopa viiden minuutin viivettä, jotta asiattomuudet voidaan estää ajoissa. On myös epäilty, että Super Bowl -kohua liioiteltiin tarkoituksella, jotta amerikkalaisten olisi helpompaa hyväksyä tiukemmat sensuurilait.

Lari Aaltonen