Opiskelijan stressi näkyy suussa

Mielenterveysongelmat heikentävät opiskelijoiden suun terveyttä. Stressin ja masennuksen edistämiin hampaiden reikiintymisiin törmätään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä YTHS:ssä päivittäin.

Masentunut tai stressaantunut opiskelija jättää hampaiden puhdistamisen usein väliin, tai se on puutteellista. Lisäksi masennus kuivaa suuta, mikä altistaa hampaat reikiintymiselle ja ikenet tulehtumiselle. Kun syljen eritys vähenee, ruuantähteet eivät huuhtoudu suusta eikä happohyökkäys pysähdy hyvin.

Masentuneella tai stressaantuneella voivat tupakointi ja alkoholinkulutus lisääntyä. Lisäksi mielenterveysongelmista kärsivä voi alkaa narskutella hampaitaan etenkin öisin. Tällöin purupinnat tasoittuvat ja kipuilevat. Kun hammaskudosta katoaa, menetys on palautumaton.

Masentunut opiskelija ei jaksa hakeutua hammashoitoon, ja aloitettu hoito jää usein kesken.

Kaksi uutta
opasta YTHS:ltä

Mielenterveysongelmien ja suun terveyden yhteyttä tutkineet YTHS:n
johtajahammaslääkäri Lauri Turtola ja hammaslääkäri Ani Lakoma ovat juuri julkaisseet aiheesta kaksi opasta, Stressi kuluttaa hampaita ja Masennus kuivaa suuta.

Oppaissa neuvotaan tunnistamaan stressin ja masennuksen oireet. Neljännes opiskelijoista kärsii voimakkaasta stressistä. Stressaavia asioita ovat muun muassa otteen saaminen opiskelusta, esiintyminen, tulevaisuuden suunnitteleminen sekä omien voimien ja kykyjen riittämisen epäily.

Epäsäännölliset elämäntavat ja yksinäisyys pahentavat stressiä. Stressinsietokyky on eri ihmisillä erilainen, mutta jokaisella raja tulee jossain vaiheessa vastaan.

Sopiva stressi pitää opiskelijan toimeliaana, mutta liian stressaantuneena ihminen alkaa tinkiä yöunista ja kärsiä päänsärystä. Ne ovat ensioireet. Pian alkaa hampaiden kunto kärsiä.

Graduntekovaihe on joillekin opiskelijoille erityisen stressaava. Tällöin hammaslääkärin vastaanotolle hakeutuu opiskelijoita, joiden suu on niin jumissa, ettei sitä saa auki juuri lainkaan.

Stressi lisää hampaiden narskuttelua, mikä paitsi kuluttaa hampaita, myös aiheuttaa leuan kipeytymistä ja korvien soimista. Stressi voi lisäksi kipeyttää niska- ja hartiaseutua.

Unta pitäisi saada,
vaikkei nukuta

Hammassärky ei tietenkään välttämättä liity stressiin. Siksi säryn sattuessa pitää aina hakeutua hammaslääkäriin. Lääkärin valmistama purentakisko tai fysioterapia saattavat auttaa.

Jos purentalihakset tuntuvat aroilta, syödessä kannattaa välttää kovia ja sitkeitä ruokia sekä purukumia. Jos taas suussa on aftoja eli haavaumia, tulee välttää sitrushedelmiä ja tomaatteja.

Stressaantunut ei saa hyvin nukutuksi, mutta uni ja lepo auttavat stressiin. Aikuisen unentarve on vähintään kuusi tuntia hyvälaatuista unta yössä. Satunnainen valvominen ei haittaa, mutta univelan korvautuminen vie muutaman päivän. Unilääkkeet sopivat vain tilapäiseen käyttöön.

Alkoholi voi rentouttaa, mutta vain pieninä määrinä.