Ei saa sanoa neekeri

Nuoret akateemiset ja Eurooppaa nähneet liberaalit tuppaavat pahastumaan, jos joku sanoo neekeri. Ja miksi eivät pahastuisikaan? On aivan typerää käyttää niin kielteisen arvolatautunutta sanaa.

Vain pösilö käyttää n-sanaa yliopiston kahvilassa kesken kivan ja henkevän keskustelun toiseudesta.

Neekeri-sanan käytön paheksuminen on selvää ja täysin oikeutettua, mutta saa monet silti nauramaan. Enkä tarkoita pahaa rasistinaurua, joka kumpuaa tahtomattaan tyhmältä fasistiraggarilta, vaan enemmän ilkikurista pikkuhihitystä, jonka päästää kehitysyhteistyö-seminaarin tauolla kurssin näsäviisain rillipää.

Pöytäseurue ymmärtää, että rillipää ei tarkoita pahaa. Rillipäästä on vain kiva päästä vähän järkyttämään. Muut seurueesta suvaitsevat hänelle sen ilon, koska tietävät, että se on vain kompensaatiota pitkästä koulukiusatun historiasta.

Kuten tunnettua, vasta yliopistossa nörtit emansipoituvat lätkänpelaajien ikeestä. Jälki on sen mukaista: Goom-risteilyjä, solmioita otsan ympäri, oksennusta haalarilla, vitsejä neekereistä.

Rillipää ei ole rasisti sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän suvaitsee mustaihoiset avosylin ja ennakkoluulotta kaveriporukkaansa, jos joku mustaihoinen vain suinkin suostuisi hengaamaan rillipään kanssa.

Rillipää on jopa tutustunut yhteen mustaihoiseen opiskelijaan. Hän tervehti tuttavaansa elokuvista opituilla käsitervehdyksillä, joita ghanalaisvaihtari ei tietenkään osannut, koska hän ei ole kotoisin Los Angelesin ghetosta.

Rillipäällä ei ole mitään ongelmia toivottaa mustat suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Hän kuuluu hyvänpäivänliberaaleihin; hyväosaisiin, joilla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia etnisten vähemmistöjen kanssa.

Ainakaan niin kauan kun he pysyvät hyväosaisina, eikä kukaan räjäyttele mitään pommeja.

Sen vuoksi hyväosaisten ei tarvitse nimitellä muita ihmisiä neekeriksi, muuten kuin vitsillä. Heistä muualta tulleet eri ruskean sävyiset ihmiset tuovat oivan lisän oman maan ruokakulttuuriin.

Ne ovat muutenkin kivoja, kun osaavat soitella kaiken maailman rumpuja, ja niillä on niin värikkäitä vaatteitakin.

Rillipää saattaa olla piilorasisti, mutta ei erityisen vaarallinen sellainen. Tuskinpa hän olisi liittynyt Hitlerin posseen 30-luvun Saksassa. Tosin pääosin siksi, ettei SS-univormua pystytä loputtomiin kaventamaan olkapäistä, eikä rillipää pysyisi marssissa mukana viittä metriä pidempään. Mutta myös siksi, että jopa 30-luvun Saksassa rillipää olisi todennäköisesti paheksunut keskitysleirejä ja kirjojen polttamista.

Turha minun on esittää moraalisesti korkeampaa. Minäkin olisin todennäköisesti nauranut rillipään vitsille seurueessa. Enkä todellakaan usko, että minun tai rillipään sisällä elää ulospyrkivä natsi.

Rasismi ei ole Alien-elokuvan hirviö, joka odottaa oikeaa hetkeä murtautua rintalastan läpi. Se ei ole mitenkään ihmisestä erillinen ominaisuus, koska jo aivomme erittelee asioita rasistisesti kaikenlaisten stereotypioiden mukaan.

Se, että aivoillamme on taipumus rasismiin ei tarkoita, että meidän tulisi olla rasisteja. Tärkeintä on, ettei sellaisille ajatuksille anneta valtaa, koska ne ovat väärin.

Pasi Ahtiainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (4)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

tosi hyvääää (11.12.08, kello 4:00)
hienoa tekstiä :)
janne (30.12.08, kello 10:44)
neekeri on neekeri. itse halvennat rillipäitä.
Pekka (16.05.09, kello 20:59)
Ihme moralisointia. Eipä taida akateemisesta piiristä tämän artikkelin kirjoittaja olla. Akateemisissa piireissä hyvin tiedetään, kuinka tilastollisesti todennäköisempää neekerin on ajautua rikolliselle polulle; varkauksiin, raiskauksiin ja murhiin. Nykyään kukkahattutädit ovat vain kieltäneet tällaisten tilastotietojen rotujen mukaan esittämisen julkisesti, jotta ei syntyisi "mielipahaa" tai vaikeita keskusteluja.

Olen täysin epämääräistä yleistämistä vastaan, siitä syystä ei kannata yleistää yhden rehellisen neekerin takia koko rotua rehdiksi. Tilastot puhukoot puolestaan.

Älä halvenna insinöörejä, ne on mukavia pikkuhemmoja joilla on arvot kohdillaan.
emilia tähti (20.05.09, kello 19:21)
On helppoa kirjoittaa rasismin vastaisuuden puolesta.
Samalla saa kiillotettua omaa sädekehää siitä miten suvaitsevainen ja hieno ihminen sitä omassa avarakatseisuudessaan onkaan.

Tietyissä tilanteissa on hyvä ymmärtää, että neekeri on oikeasti neekeri ja tietää sen itsekin. Useassa afrikan maassa myös paikallinen ihminen määrittelee itse itsensä neekeriksi. Valkoihoisia neekeri nimittää ”Muzunguiksi”-valkoisiksi mutakuonoiksi, joilta kuuluu huijata rahat ja esim. heitellä kivillä ja pulloilla. Nimitys on hyökkäävä ja usein uhkaava, samoin kuin suomessa ilmaan heitetyt neekeri-huutelut.
Jos tietyissä tilanteissa yrittää olla avarakatseinen ja tasavertainen ”neekereiden” kanssa voi pahimmassa tapauksessa lähteä valkoiselta mieheltä henki. Nähdessämme Suomessa tummaihoisen ihmisen meidän ei tarvitse kuitenkaan terveellä tapaa pelätä heitä (ainakaan samassa mittakaavassa kuin jos olisimme esimerkiksi kyseisen vastaantulijan kotimaassa) todennäköisesti meidän ei tarvitse pelätä ollenkaan, varsinkin jos henkilöllä on takanaan edes jonkinlainen johdatus täysin uuteen kulttuuriin ja hän esim. opiskelee täällä.

On myös oikeasti aika siirtää valkoisen parempiosaisen ihmisen taakka harteilta.
Näiden vuosikymmenten aikana ”afrikkalainen neekeri” ei ole kiristänyt ruuvin ruuvia vaan kaikki on jätetty siihen kuntoon kuin ne ovat mahdollisilta siirtomaaisänniltä jääneet. Meillä ”kehittyneissä” länsimaissa on yksinkertaisesti eri arvot: meidät on opetettu esimerkiksi tekemään töitä, käymään koulua, huolehtimaan ja välittämään lapsistamme.

Me elämme eri kulttuurissa ja meidän on tiedostettava se, että me kaikki emme ihan oikeasti ole samanlaisia vaikka kuinka toitottaisimme olevamme.
Suomessa ei voisi olla mahdollista, että lastenkodin johtaja käyttäisi esim. lasten ruokaan suunnatut rahat oman talonsa remontoimiseen. Vauvoille ei kannata antaa nimiä niiden ollessa pieniä, koska ne hyvin todennäköisesti kuolevat. Pihalla olisi paljon viljelykelpoista maata ja lehmästä saisi lapsille maitoa. Maata ei kuitenkaan jakseta viljellä ja sen sijaan lehmä syödään ravinnoksi. Tällä ei ole kuitenkaan väliä, koska tänään olen kylläinen.

Monen vuoden kulttuurihistoriamme ei myöskään edellytä, että tietyiltä ihmisiltä (esim. hyväntekijäjärjestöjen muzungut) kuuluu huijata kaikki rahat ja käyttää omiin tarpeisiin. Huomattavan suurien esim. orvoille suunnattujen rahasummien kyseessä ollessa rahat vain yksinkertaisesti katoavat. Tämä siksi koska me suomalaiset ei-rasistiset hölmöt haluamme luottaa ja kunnioittaa paikallisia yhteistyökumppaneitamme, emmekä tahdo kontrolloida sitä mitä lahjoituksillamme tehdään.

Kulttuuri voi todellakin olla toinen kuin mihin olemme tottuneet. Ainakin kotimaassaan ”neekeriä” täytyy uhkailla, kiristää ja velvoittaa esim. tulemaan töihin. Yksinkertaisintakin asiaa säädetään päiväkaupalla, mukaan otetaan huijareita ja turhia välikäsiä. "Neekerille" ei voi maksaa kuin päivän palkan kerrallaan koska jos maksaa useamman ei neekeri enää ilmaannu töihin. Riittää kun päivä kerrallaan on turvattu.

Sen sijaan, että hurskastelemme omassa suvaitsevaisuudessamme, meidän tulisi oikeasti ymmärtää, että ollaksemme suvaitsevaisia, emme voi olla sokeita. Meidän tulisi rohkeasti allekirjoittaa niitä
eroja, joita eri kulttuurien välillä on ja työskennellä koulutuksen ja sivistymisen levittämiseksi kaikkialla. Emme saa hyväksyä vääriä asioita oikeiksi vain rasististi leimatuksi tulemisen pelosta.

Kehotan Pasi Ahtiaista lähtemään itse katsomaan, miten asiat "neekereiden" kanssa hoidetaan. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että joissakin yhteyksissä neekeri sanan käyttö on tietenkin paheksuttavaa, mutta asenteemme toisista kulttuureista tulevia kohtaan ei voi olla kaikissa tilanteissa turhan optimistinen. Enkä usko, että sanan neekeri kuuleminen herättää kenessäkään naurua. Se on säälittävämpää, että pitää kirjoitella tällaisia julkisia paheksumisia ja oletuksia jonkun tällä kertaa ”rillipäisen” opiskelijan sanomisista.

Yhtä tärkeää kuin että ”rasistisille ajatuksille ei anneta valtaa, koska ne ovat väärin” on myös ymmärtää, että toisinaan ”rasistiset” ajatukset ja terve kriittisyys voivat olla elinehto hengissä säilymiselle. Emme voi hyväksyä meidän kulttuurimme kanssa täysin ristiriidassa olevia ajatuksia ja asenteita ainakaan itsellemme oikeina vain siitä syystä, ettemme voi sanoa niiden olevan väärin, ettemme olisi niitä niin pahoja rasisteja.