F41.0 pinkeissä kansissa

Sofi Oksanen: Baby Jane. WSOY 2005. 231 s., 29 e.

Baby Jane näyttää jykevän Stalinin lehmien rinnalla irtokarkilta. Sofi Oksasen esikoisteos pui Neuvosto-Viron historiaa vuolaasti ja kärkevästi. Uutuusromaanissa liikutaan juuri niin pienissä piireissä kuin päähenkilöltä, kotiinsa eristäytyneeltä paniikkihäiriöpotilaalta, suinkin voi odottaa.

Oksanen onnistuu aikeessaan olla kantaaottava kirjailija. Baby Jane kritisoi pisteliäästi suomalaisen mielenterveyshuollon tilaa, joka ajaa ihmiset pillerikierteeseen. Kerronta on taitavaa ja intensiivistä.

Suomalaista lesbokulttuuria kuvaavat romaanit ovat harvassa. Tässä Baby Jane ansioituu, vaikka keskittyy vain homomaailman yöpuoleen. Oksasen romaanien päähenkilöt ovat pinnallisia neurootikkoja, joille arki on ylivoimaisen vaikeata.

Loppuratkaisu lyö ällikällä - kustannustoimittajan arvostelukyky lienee pettänyt. Baby Jane virkistää syksyn kirjallisuustarjontaa, mutta siinä on välityön maku. Stalinin lehmien perusteella olisi odottanut enemmän.

Tiina Ahokas