Ajatuksena fantastinen ja aika hyvä muutenkin

Erikieliset Wikipedia-sivustot, internetin vapaasti muokattavat ilmaiset tietosanakirjat, ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan suuresti arkielämän tietolähteinä. Kari Mannerlan syntymävuotta tieteellisempään tiedonhakuun Wikipedian käyttö on ongelmallista. Tietoa mitä erilaisimmilta aloilta löytyy kyllä miljoonien artikkeleiden verran, mutta tiedon luotettavuus askarruttaa.

Historia on monelle harrastus ja Wikipedia sisältääkin paljon kattavia historiaa käsitteleviä artikkeleita. Maailmanhistorian kursseilta monille tutuksi tullut yliassistentti Pekka Masonen suhtautuu periaatteessa positiivisesti wikipediaan.

"Onhan se ajatuksena fantastinen, aina ajan tasalla oleva tietolähde."

Todellisuus on kuitenkin karumpi. Triviatiedoista kinaaminen on monelle kirjoittajalle liian tärkeää ja vapaasti muokattavan tiedon manipuloitavuus huolettaa Masosta.

"Wikipediaa luetaan ja uskotaan liikaakin. On paljon hyviä ja paikkansapitäviä artikkeleita, mutta on myös turhaa ja väärää tietoa. Kehittynyt medialukutaito on tarpeen."

Masonen itse käyttää Wikipediaa tukena entuudestaan tutuissa aiheissa, joissa hän osaa kyseenalaistaa artikkeleiden tiedot. Historian opiskelijalle Wikipedia voi olla hyödyksi ja Masonen kehottaa myös tutustumaan muihinkin kuin englanninkielisiin artikkeleihin.

Jos ei kuitenkaan aiheesta entuudestaan tiedä ja haluaa tietoa internetistä, Masonen suosittelee vaihtoehdoksi Encyclopedia Britannicaa.

Puutteita, muttei varsinaisia virheitä

Yliassistentti Pertti Lappalainen Politiikan tutkimuksen laitokselta pitää Wikipediaa hyvänä ideana ja suosittelee sitä opiskelijoillekin. Wikipedian hyödyllisyydestä hän on Masosen kanssa samoilla linjoilla.

"Wikipedia on hyvä pikkutiedon lähde ja apu uusiin aiheisiin tutustumisessa."

Lappalainen ei näe artikkeleiden vapaata muokattavuutta suurena ongelmana tiedon luotettavuudelle.

"Puutteita tiedoissa on tullut vastaan, mutta varsinaisia virheitä en ole huomannut. Ymmärtääkseni koiruudetkin korjataan varsin tehokkaasti."

Lähdekritiikki on Lappalaisen mukaan Wikipedian tapauksessa kuitenkin tavallista tärkeämpää.

Tulevaisuudessa avuksi myös opetukseen?

Myös journalistiikan lehtori Ari Heinonen tiedotusopin laitokselta käyttää joissain asioissa Wikipediaa tietolähteenä:

"Muun muassa uuteen mediaan liittyvistä aiheista Wikipediassa on varsin hyvin tietoa."

Heinosen mielestä kaikkia tietolähteitä tulee käyttää tietyin varauksin ja vapaa muokattavuus antaa omat reunaehtonsa, mutta eivät tee tiedosta sinänsä epäkelpoa.

Ensisijaisesti Heinonen näkee Wikipedian ja muut wiki-sovellukset kuitenkin mielenkiintoisina tutkimuskohteina.

"Wiki-sovellukset ovat kiinnostavia verkkojulkaisun järjestelminä. Muun muassa Wikinewsin tarjoama uudenlainen uutisjärjestelmä on mielenkiintoinen."

Myös Lappalainen näkee wiki-sovelluksissa mielenkiintoisia tutkittavia piirteitä, esimerkiksi tiedon vapaan muokattavuuden myötä syntyvän parviälyn, joka mahdollistaa toimiessaan ongelmien globaalin ratkaisemisen.

Tulevaisuudessa Heinonen ja Lappalainen pitävät myös mahdollisena wiki-sovellusten hyödyntämistä opetuksessa.

Opiskelijoiden kokoamia wikiartikkeleita on jo kokeiltu moodlessa ja ne voisivat olla laajemmankin kokeilemisen arvoisia.

Jussi Verronen

Bagdadista Matti Nykäseen viidellä klikkauksella

Oletko aina halunnut kokeilla suunnistamista, mutta pelkäät metsää? Ei hätää, Wikipedia auttaa tässäkin. Nyt voit harrastaa suunnistusta turvallisesti kotona istuen, etkä tarvitse muuta kuin englanninkielisen Wikipedian ja aikaa tuhlattavaksi.

Wikipediasuunnistuksessa tarkoitus on edetä tietosanakirjan artikkeleiden sisältämien linkkien kautta rajatulla klikkausmäärällä aloitusartikkelista tiettyyn kohdeartikkeliin.

Aloitusartikkelin voi määrätä itse tai käyttää etusivulta löytyvää toimintoa, joka arpoo käyttäjälle satunnaisen artikkelin.

Hyvä suunnistustehtävä aloittelijalle on siirtymä Bagdadista Matti Nykäseen viidellä klikkauksella. Kehittyneemmät voivat ottaa haastavampia kohteita ja ottaa tavoitteekseen vaikkapa termodynamiikan.

Englanninkieliset artikkelit ovat pitkiä ja aivonystyröitä vaivaamalla suunnistus onnistuu joskus mitä koukeroisimpien mutkien kautta.