HOKL:n siirto Tampereelle maksaisi 10 miljoonaa euroa

Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen muuttoa Tampereelle suunnitellaan, jotta laitos saataisiin säästösyistä Tampereella sijaitsevaan opettajakoulutuksen yhteyteen. Hämeenlinnassa on kaiken kaikkiaan 5000 neliötä opetus-, hallinto- ja harjoittelutiloja.

Käytännön opetustilojen kuten liikuntasalin ja käsityöpajan rakentaminen Tampereelle olisi kallista.

"Muutto ei ole vielä varmaa. Kaikkien vastaavien tilojen rakentaminen Tampereelle maksaisi noin 10 miljoonaa euroa. Ei tule kysymykseenkään, että kaikki normaalikoulua myöten siirtyisi Tampereelle. Joku halvempi ratkaisu on löydettävä", Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti sanoo.

Opettajankoulutuksen aloituspaikkoja ollaan vähentämässä ikäluokkien pienentymisen takia 120 vuoteen 2010 mennessä.

Pahimpana peikkona kummittelee muuton lisäksi se, että opetusministeriö lakkauttaisi Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen kokonaan.

"Harjoittelun rahoitus on heikentynyt koko ajan. On ollut pakko pitää virkoja auki, kun ei ole ollut rahaa palkata opettajia. Yritämme säilyttää laadun", opettajankoulutuslaitoksen johtaja Eero Ropo selittää.

Hämeenlinnan kaupunki ei luopuisi OKL:sta

Hämeenlinnan kaupunki menettäisi muutossa 80-päisen henkilökunnan verotulot ja osan imuvoimastaan opiskelijaikäisten nuorten aikuisten silmissä.

"Kaupunki on tukenut yliopistoa osallistumalla kehitystyön kustannuksiin ja yksi lahjoitusprofessuurikin olisi mahdollinen, joten muutto kyllä ihmetyttää. Etelä-Suomessa opettajankoulutuksentarve ei ole edes vähenemässä", Hämeenlinnan kaupungin toimialajohtaja Veikko Mikkola painottaa.

"Professuuri ei ole mikään ratkaisu, sillä Tampereella yhteistyön kautta me saisimme heti seitsemän professorin työpanoksen käyttöömme", kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri vastaa.

Hämeenlinnassa luokanopettajaopiskelijat voivat opiskella sivuaineenaan täysimääräisesti vain koulussa opetettavia aineita kuten äidinkieltä, liikuntaa ja musiikkia.

"Meillä on loistavat opiskelijat, mutta akateemisen yleissivistyksen kehittyminen voi jäädä kesken Hämeenlinnan yhdenmukaistavassa ja turvallisessa pikkukaupungissa. Tampereella on mahdollisuus lukea vaikkapa filosofiaa, sosiologiaa tai kirjallisuutta", Värri sanoo.

Henkilöstölle siirto on arka paikka, eikä yhtenäistä kantaa muutosta ole.

"Olen sopinut, etten kommentoi tästä asiasta. Tämä on opetusministeriön ja yliopiston välinen asia, eikä kuulu minulle", Hämeenlinnan opettajankoulutuksen johtaja Eija Syrjäläinen sanoo.

Opetusministeriö pyysi keväällä selvitystä opettajankoulutuslaitoksen yhtenäistämisestä.

Ropo kutsui koolle laitoksen henkilökunnasta koostuvan työryhmän, joka esitti HOKL:n muuttoa Tampereelle.

Jos esitys muutosta menee läpi opetusministeriössä, luokanopettajakoulutus siirtyy Tampereelle vuoteen 2011 mennessä.

Hertta-Mari Kaukonen

Hämeenlinnan kampuksella tuoksuu pulla

Hämeenlinnassa normaalikoulu ja yliopiston tilat muodostavat neliön, joka rajaa sisälleen sekä opettajaopiskelijoiden että ala-asteen oppilaiden käytössä olevan pihan.

"Ei meillä ole kauheasti ainejärjestötoimintaa, koska pienessä porukassa ihmiset tuntevat toisensa muutenkin hyvin", Joonas Rokkanen nauraa.

Luokanopettajaksi opiskelevien ainejärjestössä OKA:lla on käytössään kellaritilat, joissa ainejärjestön bändi säilyttää rumpujaan.

Hyllyillä on lautapelejä ja seinällä kaikkien omat kupit nauloissa. Joka keskiviikoksi neljännen vuosikurssin opiskelijat leipovat matkaa varten aivan kuin ala-asteella.

"Tampereella joutuisimme todennäköisesti olemaan muiden seassa hajallaan Pinneissä ja päätalolla. Ja miten norssi järjestettäisiin?"
OKA:n puheenjohtaja Katja-Helena Luhtavaara kysyy.

OKA:lla ei ole muutosta vielä yhtenäistä kantaa.

"Suurin osa opiskelijoista vastustaa muuttoa kuten minäkin, mutta eivät kaikki", Luhtavaara sanoo.

"Isoon kaupunkiin pääseminen olisi hyvä asia. Tampereella olisi hammaslääkäri, liikuntapalvelut, halvat teatteriliput, ja kuuluisimme kiinteämmin muuhun yliopistoon", Saara Hynynen sanoo.

"Minun olisi pitänyt käydä hammaslääkärissä jo kaksi vuotta, mutta en ole jaksanut lähteä Tampereelle asti."

Opiskelijoita on tiedotettu muutosta vähän eivätkä he ole saaneet osallistua päätöksentekoon.

"Luin asiasta lehdestä", Luhtavaara sanoo.

Osa opiskelijoista on opiskellut aikaisemmin Tampereella emoyliopistossa, joten koti on yhä Tampereella. Opiskelijat suorittavat osan sivuaineista Tampereella ja Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä.

"Vaikka asun Tampereella, niin vastustan muuttoa. Ehkä meitä on aivopesty täällä Hämeenlinnassa", Tanja Kaskihalme naureskelee.

Muutto laajentaisi sivuainevalikoimaa laitoksen lähellä.

"En usko opettajan tarvitsevan muita sivuaineita, kuin mitä täällä jo on. Vaikka opiskeluumme kuuluu tiedettäkin, pääasia on itse työ", Luhtavaara sanoo.

Syventävien opintojen ja jatkokoulutuksen yhdistämistä aineenopettajien ja varhaiskasvattajien kanssa suunnitellaan, mikä kasvattaisi ryhmäkokoja.

"Tämä on Tampereen yliopiston tuottavin laitos. Meillä tulee viiden vuoden välein maistereita, mutta tuleeko enää jos on enemmän valinnanvaraa?" Luhtavaara miettii.

Hertta-Mari Kaukonen