Vippejä ei enää jonoteta

Tamyn vippikassan asiakasmäärä on enää murto-osa vuosien takaisesta. Vielä kuusi vuotta sitten vippejä myönnettiin noin 500 vuodessa. Tänä vuonna vippejä on myönnetty alle 50 kappaletta.
"Tätä menoa tänä vuonna ei päästä välttämättä edes sataan", Tamyn kassanhoitaja Karita Mattila sanoo.

Vippi on enintään 170 euron suuruinen laina, joka myönnetään Tampereen yliopiston opiskelijoille enintään neljäksi kuukaudeksi 10 prosentin vuotuisella korolla. Lainaan tarvitaan kaksi takaajaa.

Viime vuodesta asti on noudatettu tarkemmin ehtoa, että uutta lainaa ei saa kuin poikkeustapauksissa, ellei edellistä ole maksanut määräaikaan mennessä, mikä on saattanut hiukan vähentää vippien suosiota.

Mattila arvelee vippien tarpeen vähentyneen, koska opiskelijoiden työtilanne on parantunut.

Sen sijaan hän ei usko vippien suosion laskeneen, koska tekstiviestillä tilattavat erittäin kalliit pikavipit ovat tulleet markkinoille.

Vipin hakijoista suurin osa hakee useamman kuin yhden vipin. Tyypillisiä syitä vipin hakemiseen ovat äkkinäiset menoerät kuten kodinkoneen hajoaminen, silmälasien hankkiminen ja palkan luultua pidempi maksuväli. Jokunen hakee lainaa, koska ei ole rahaa ruokaan.

Lainaa haetaan myös silkkaan bilettämiseen. Piikkejä luvuissa näkyy ennen joulua ja vappua, milloin opiskelijat lainaavat joululahjoja ja juhlimista varten.

Syyt lainan hakuun eivät ole kovin paljon vaihtuneet vuosien varrella.
"Eiköhän se pitkälti baariin mennyt eli oli suoraa tulovirtaa alakertaan", Tamyn toimistonhoitaja Tuire Jalaskoski viittaa Tamyn alakerrassa sijaitsevaan ravintola Yo-taloon.

Jalaskoski on työskennellyt Tamyssä 1970-luvulta asti. 1970-1980-luvuilla vippikassan jono tukki Yo-talon rappukäytävän.
"Kun vippejä alettiin jakaa, jono oli melkein Stokkalle asti", Jalaskoski naurahtaa.

Jonon pituutta tosin lyhentää selkeästi tosiasia, että osa Stockmannista sijaitsi tuohon aikaan nykyisen KappAhlin tilalla eli Yo-talolla sijaitsevan Tamyn toimiston nurkilla.

Hertta-Mari Kaukonen