Tutkittu juttu

Onnettoman parisuhteen syynä ovat miesten geenit

Onnettomat parisuhteet ja avioerot saattavat osittain johtua miesten geeneistä, kertoo ruotsalaistutkimus. Karoliinisen instituutin tukijat ovat löytäneet geenin, jolla on yhteys miesten käyttäytymiseen parisuhteessa.
Yhdentoista hengen tutkijaryhmä on kahden vuoden työn tuloksena havainnut, että alleeli 334:ksi kutsuttu geenimuunnos näyttää vaikuttavan miesten käyttäytymiseen parisuhteessa. Aiemmin tämä on todettu myyrillä tehdyissä tutkimuksissa. Geenin olemassaololla on todettu olevan yhteyttä myyrien sosiaaliseen käyttäytymisen vilkastumiseen.

Naisjohtajalle mies on pelkkä astinlauta?

Jyväskyläläistutkimus antaa tylyn kuvan naisjohtajien suhteista omiin aviosiippoihinsa. Osalle naisista mies on vain väline, joka tuo ruuan pöytään ja hankkii talon. Myös miehen arvostetusta asemasta nainen hakee hyötyä.
Tutkimukseen osallistui 29 naisjohtajaa. Tutkimus on osa naisjohtajuuden tutkimus- ja koulutushanketta. Tutkimuksesta kertoi Yle.fi.

Aivot pumppaavat pimeällä serotoniinin pois

Syys- tai kaamosmasennus johtuu siitä, että aivot siivoavat serotoniinia tehokkaammin pimeinä vuodenaikoina, väittävät Toronton yliopiston tutkijat. Serotoniinin pitoisuuden vaihtelua on aiemminkin epäilty osasyylliseksi kaamosmasennukseen, mutta syytä vaihteluun ei ole tiedetty.
Nicole Praschak-Rieder kollegoineen kuvasi 88 terveen koehenkilön aivoja kesällä ja talvella. Serotoniinia takaisin hermosoluihin pumppaavia molekyylejä oli pimeinä vuodenaikoina tiheämmässä kuin valoisina kaikilla tutkituilla aivoalueilla, kertoo Tiede.fi.

Kärpänen osaa laskea

Miksi kärpänen niin usein ehtii pakoon kärpäslätkän alta? Uusi nopeisiin kameroihin perustuva tutkimus antoi ainakin osaselityksen: kärpänen ei noin vain lähde lentoon, vaan sen pienet aivot laskevat ensin, mistä suunnasta uhka lähestyy.
Valmistelu tapahtuu noin sekunnin kymmenysosan ennen pakoreaktiota, tutkijat raportoivat Current Biology Onlinessa. Kärpästen älystä kertoo Tiede.fi.

Suomalaiset arvot pohjautuvat talonpoikaisen kyläyhteisön arvostuksiin

Suomalaiset arvot herravihasta työn arvostukseen pohjautuvat talonpoikaisen kyläyhteisön arvostuksiin, toteaa sadan vuoden takaisia proosakertomuksia tarkastellut väitöstutkimus.
Laura-Kristiina Moilanen on tarkastellut väitöskirjassaan talonpoikaisia elämänmalleja ja arvomaailmaa. Tutkimuksessa hahmottui käsitys talonpoikaisesta identiteetistä, jolle suomalaisuus nykyäänkin rakentuu.
"Suomalaisiksi mainitut erityispiirteet ovat johdettavissa talonpoikaisissa kyläyhteisöissä vallinneisiin yleisiin arvostuksiin", Moilanen toteaa.
Talonpoikaisista arvoista merkittävin oli työ.

Hui kauhistus!

Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitos kerää suomalaisten tarinoita pelottelusta työpaikoilla.
Kirjoittajia pyydetään kertomaan oma pelottelutarinansa ja pohtimaan, mikä johti pelotteluun, mitä vaikutuksia työpaikkapelottelulla oli, millaisiin keinoihin pelottelussa turvauduttiin ja miten tilanteesta olisi selvitty ilman pelottelua. Tutkimussivustolla tarinansa voi kertoa anonyymisti ja luottamuksellisesti.

https://panoptika.fi/