Hyvää vointia

Opiskelijoiden hyvinvointi koostuu perusasioista. Pitää levätä riittävästi, syödä riittävän monipuolisesti ja liikkua edes puoli tuntia päivässä. Opiskelut pitää aikatauluttaa järkevästi ja osata järjestää itselleen, ystävilleen ja kumppanilleen vapaa-aikaa. Aikamoisia vaatimuksia, mutta pikku asioistakin voi aloittaa.

Lepo

Moni opiskelija kärsii unettomuudesta. Usein taustalla on se, ettei opiskelija osaa erottaa opiskeluaikaa ja vapaa-aikaa toisistaan. Opiskeluista pitää laatia jonkinlainen oma aikataulu virallisen HOPS:n lisäksi. Kannattaa miettiä, milloin menee luennoille ja milloin käy tenteissä ja ennen kaikkea milloin viettää vapaa-aikaa.

Opiskelut kannattaa jaksottaa oman rytmin mukaan. Jos on aamuvirkku, voi opiskella aamulla, mutta jos on virkeä illalla, voi opiskella myöhemminkin.

"Kannattaa olla skarppina tietokoneella olon kanssa. Usein opiskelijat jäävät nettiin roikkumaan, eivätkä mene nukkumaan. Siinä voi olla mukana pelkoa nukkumaanmenosta, jos huomiset tehtävät työt mietityttää", YTHS:n neuvontapsykologi Marjo Kokko sanoo.

Ruoka

Ravinto vaikuttaa myös suoraan nukkumiseen. Opiskelijoiden kannattaa hyödyntää halvat opiskelijaravintolat ja syödä usein päivän mittaan vähän. Jotkut opiskelijat ovat kertoneet Kokolle, että pärjäävät koko päivän pelkällä kahvilla ja syövät kotiin päästyään eineksiä, esimerkiksi puoli kiloa makaronilaatikkoa kerralla.

"Kuitenkin jos ei saa tarpeeksi vesiliukoisia vitamiineja, väsyttää. Samoin päivällä väsyttää, jos ei syö mitään", Kokko sanoo.

Kokko kannustaa tarkkailemaan painoa, mutta ei missään nimessä jättämään kokonaisia aterioita väliin.

Motivaatio

Opiskeluinto voi tökkiä monesta syystä. Kyseessä voi olla vain kausittainen väsymysvaihe, josta pääsee yli itsekin. Masennus voi hiipiä päälle, vaikka opiskelu periaatteessa kiinnostaisikin. Tällöin opiskelija voi hyötyä terapeutin avusta.

Yksittäinen luento voi olla armottoman tylsä, mutta opiskeluala on kuitenkin oikea. Erityisen vaikea paikka on, jos on tehnyt väärän päätöksen opiskelujensa suhteen. Psykologi voi silloin auttaa sen myöntämisessä, että alaa kannattaa vaihtaa.

"Ajoittain kannattaa tarkistaa, onko oikealla alalla, jos opinnot eivät etene", Kokko sanoo.

Liikunta

Opiskelijoiden tekemä istumatyö on elimistölle erittäin raskasta, mutta liikunta auttaa jaksamaan.

"Jos ei tykkää harrastaa liikuntaa, voi kuitenkin kävellä tai pyöräillä yliopistolle. Puoli tuntia liikuntaa päivässä auttaa myös nukkumiseen", Kokko sanoo.

YTHS:n fysioterapeutit ja lääkärit ovat huolissaan opiskelijoiden fyysisestä kunnosta, koska opiskelijoilla on paljon niska-hartia-seudun vaivoja. Ergonomia on tärkeää.

"Monet opiskelijat työskentelevät aivan hulluissa asennoissa: mahallaan sängyssä, niin että läppäri on heidän edessään. Ei se vielä parikymppisenä välttämättä aiheuta mitään, mutta myöhemmin kyllä", Kokko sanoo.

Parisuhde

Parisuhde joutuu koetukselle, jos suhde on alkanut lukiossa ja jatkuu yliopistossa. Parin pitää oppia, että toisella voi olla uusia ystäviä ja harrastuksia. Lukion jälkeen useimmat alkavat opiskella eri alaa tai toinen menee töihin. Aina ei asuta edes samassa kaupungissa.

"Toisen uudet asiat ja ihmiset voi ottaa rikkautena. Vaikka tuntisi mustasukkaisuutta, siitä voi puhua, jolloin asiat usein selviävät", Kokko sanoo.

Toinen pariskuntien yleinen ongelma on, että heistä on tullut kuin kämppiksiä. Pari istuu kotona tietokoneiden ääressä ja nukkuu samassa sängyssä. Seksi loppuu helposti, jos pariskunnalla ei ole hellyyttä eikä toisen huomioimista.

"Silloin pitäisi huolehtia yhteisestä ajasta, jolloin jutellaan keskenään", Kokko sanoo.

Ystävät

Mikäli tuntuu, että ystäviä ei ole tarpeeksi, kannattaa ensin tutustua itseensä. Olennaista sosiaalisen verkoston luomisessa on, että tietää, mitä haluaa.

"Kannattaa miettiä, olenko sellainen, joka viihtyisi laajan ystäväverkon ympärillä ja haluaisin viettää lähes kaiken vapaa-ajan yhdessä. Vai olenko sellainen, jolle riittää yksi tai kaksi ystävää ja viihdyn hyvin yksinkin", Kokko neuvoo.

Jos kaipaa lisää kavereita, voi mennä mukaan esimerkiksi Tamyn ja ainejärjestöjen järjestämiin tapahtumiin ja kerhoihin.

"Kannattaa muistaa, että tosi moni muukin miettii, että kehtaako mennä yksin kameraseuraan tai Nyytin hengailuiltaan. Tosi moni tulee mukaan toimintaan yksin, eikä siinä ole mitään hävettävää", Kokko kannustaa.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Tero Koskela, grafiikka