Pariterapia on tehokasta

Neuvontapsykologi Marjo Kokon kalenterissa on noin 200 perhekäyntiä vuodessa. Perhetapaamiset ovat lisääntyneet viime aikoina. Käytännössä perhetapaamiset ovat lähes aina paritapaamisia, sillä monellakaan opiskelijalla ei ole lapsia.

Valtaosa paritapaamisista alkaa siitä, että jompikumpi pariskunnasta tulee yksin psykologin juttusille. Pian käy ilmi, että kriisi tai ahdistus johtuu suurimmaksi osaksi parisuhteen ongelmista. Kokko ei tällöin halua tavata opiskelijaa enää pitkään yksin, ettei toisen osapuolen versio suhteesta tulisi liikaa esille. Jos opiskelijalla on paljon omiakin ongelmia, hän voi jatkaa omista ongelmistaan puhumista toisen psykologin kanssa.

"Suurin osa kumppaneista suostuu tulemaan pariterapiaan", Kokko sanoo.

Muutkin YTHS:n psykologit haluavat usein tavata opiskelijan kumppanin esimerkiksi kerran, jotta kumppani ymmärtäisi esimerkiksi, mitä toisen masennus tarkoittaa. Kokon lisäksi vain psykologi Henriette Hämeenaho antaa Tampereen YTHS:llä pariterapiaa. Paritapaamisia järjestetään yleensä 2-20.

"Pariterapia auttaa lähes kaikilla, jos auttamisen ajatellaan olevan sitä, että pariskunnan tilanne selkiytyy. Se voi tarkoittaa myös eroa, mutta useimmat jatkavat yhdessä", Kokko sanoo.

Viidesosa pareista varaa ajan suoraan yhdessä. Parisuhdeterapiaan pääsee tällä hetkellä viimeistään kuukauden sisällä ajanvarauksesta.

Tavallisia syitä tulla parisuhdeterapiaan on jatkuva riitely, hellyyden ja toisen huomioimisen poisjääminen, seksiongelmat ja yhdessäolon muuttuminen pelkäksi kämppissuhteeksi. Usein pareilla on vauva tulossa, jolloin ongelmat halutaan selvittää ennen synnytystä. Vauvaa odottaville pareille aika yritetään järjestää mahdollisimman nopeasti.

Parisuhdeterapia on suurimmaksi osaksi keskustelua. Terapian alussa Kokko käyttää usein YTHS:n Parisuhdeopas opiskelijalle -vihkosen testejä. Niissä pari saa miettiä, mitkä asiat suhteessa toimivat ja mitkä eivät. Esimerkiksi kotityöt ja raha-asiat aiheuttavat usein riitoja.

"En usko, että löytyy paria, joka lähtee täältä, eikä jatka keskustelua kotona", Kokko sanoo.

YTHS:n Parisuhdeoppaassa on seksuaalikasvattaja Katriina Bildjuschkinin kehittämä parisuhdesopimus. Siinä pari sopii hyvin konkreettisesti, mitä seurustelu heille tarkoittaa: Mitä rakkaus on? Mitä seksi on tässä suhteessa? Kuinka paljon vapaa-ajasta voi käyttää muiden kanssa?

"Ihmiset ajattelevat eri tavalla, kuinka paljon sopimus velvoittaa. Sopimuksessa pitää kuitenkin yhdessä miettiä asiat läpi", Kokko sanoo

Yhdessä voidaan sopia esimerkiksi, voiko toisella olla kavereita, joita toinen ei tunne ja voiko edelleen käydä tyttö- tai poikaporukalla kerran vuodessa matkalla.

"Pitää miettiä, kuinka paljon voi olla erilaisuutta ja kuinka paljon samanlaisuutta ja mihin kumpikin on tyytyväisiä. Ja jos on sovittu, että imuroidaan vuoroviikoin, parisuhteen kiltimpi osapuoli voi vedota seurustelusopimukseen, ettei alistu siivoamaan aina itse", Kokko sanoo.

Sopimusta miettiessä pariskunnalla tulee usein esille perhetaustat. Toinen voi olla perheestä, jossa äiti siivosi aina ja toinen perheestä, jossa kaikki jaettiin tasan. Tarkka sopiminen voi auttaa, ettei toinen pääsisi enää vetoamaan, että ei miehen tarvitse tehdä mitään kotitöitä.

Muuten Kokko ei suosi määrättyjä harjoituksia, kuten niskahierontoja. Ne voivat olla vaivaannuttavia huonoissa väleissä oleville pareille. Hän uskoo, että terapiassa pitää saada keskusteluyhteys kuntoon. Hän saattaa kyllä antaa pariskunnalle vinkkejä, mikä voisi toimia.

"Jos pari on niin kiinni omissa opinnoissa ja kavereissa, että kotona vain syödään ja ehkä harrastetaan seksiä, kehotan paria menemään treffeille. Niin kuin suhteen alussa oli tapana mennä vaikka elokuviin ja syömään yhdessä", Kokko sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Tero Koskela, grafiikka