Dosentti suosittelee pientä punssia

Aviisin toimitukseen on viime aikoina tulvinut lukijakirjeitä, joissa vaaditaan Sorbonnen-kirjeenvaihtajan, tautologian laitoksen dosentti Simo G. Hubergin paluuta.

Dosentin viimeaikaiselle hiljaiselolle löytyy luonnollinen selitys. Huberg on vetäytynyt tutkijankammioonsa työstämään yliopistolliseksi oppikirjaksi tarkoitettua yleisesitystä tautologian historiasta.

Aviisin tavoittama Huberg kertoo osanneensa odottaa yhteydenottoa. Silminnähden ilahtunut dosentti suhtautuu suosioonsa kuitenkin ammattimaisen viileästi. Lyhyen väsytystaistelun jälkeen kävelevä kultaisen käytöksen opas suostuu vastaamaan muutamaan päivänpolttavaan ja jokaista opiskelijaa askarruttavaan kysymykseen, jotka hänelle on toimituksen kautta lähetetty.

Juho Hakkarainen, teksti

Minkä takia miehet eivät enää käytä hattuja?

"En malta olla lähestymättä tätä tärkeää kysymystä tapakulttuurin rappion näkökulmasta. Nykyajan kloppi tervehtii daamia vetämällä kotsan syvemmälle päähänsä. Talvipakkasilla, kun päähineestä olisi terveydellistäkin hyötyä, se viskataan hattuhyllyn perimmäiseen nurkkaan ja kaivetaan esille vasta lumien sulaessa. Silkkaa hulluutta!

Hattuja ei käytetä, koska niitä ei osata käyttää. Tässä siis muutama ohje. Arkena todellinen herrasmieskin voi sonnustautua pehmeään huopahattuun - talviaikaan tummaan ja kesäisin vaaleaan. Myös kova huopahattu eli knalli tulee arkikäytössä kysymykseen. Juhlapuvun kanssa on kuitenkin käytettävä silinteriä, joko perinteistä tai kokoontaitettavaa eli chapeau-claqueÂ’ia.

Loppujen lopuksi hatun koolla tai ulkomuodolla ei ole niinkään merkitystä, vaan tärkeintä on se, miten sitä käytetään. Mutta se onkin jo toinen kysymys."

Asun sillan alla ja yöt kylmenevät. Miten löytäisin itselleni asunnon?

"Asuntonäytöissä on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota ulkoiseen habitukseen. Herrojen ei sovi esiintyä parta ajamattomana, sillä se on alkavan rappeutumisen ulkoinen tunnus. Elegantti pukeutuminen on kaiken perusta.

Jos näyttö on päivällä, kelpaa herroille varusteeksi pelkkä tumma puku asiaankuuluvaa solmuketta unohtamatta. Iltanäyttöön on syytä pukeutua smokkiin.

Kielitaito ei koskaan ole pahitteeksi. Tulevan vuokranantajan korvaan on hyvä supatella sulavaa ranskaa. Esiintyminen konjakkilasi kourassa luo kotoisan tunnun ja antaa luotettavan vaikutelman. Kulttuurintuntemus katsotaan myöskin eduksi, joten olisi hyvä ottaa mukaan muutama maalaus ja sovitella niitä tulevan asunnon interiööriin. Älä kuitenkaan lyö nauloja seiniin vielä tässä vaiheessa.

Tupakointia ei nykyaikana lasketa hyveeksi, mutta itse vuokranantajana loisin positiivisen katseen siihen henkilöön, joka näytön loputtua roihauttaa tulille paksun sikarin. Varmuuden vuoksi toimenpide on kuitenkin hyvä suorittaa asunnon ulkopuolella."

Olen menossa puolitutun tupareihin, mutta en tiedä mitä veisin lahjaksi...

"Kaikki riippuu tietysti siitä, minkälaiseen tupaan olet astumassa. Hampuuseille kelpaa merisuola ja ruisleipä, mutta arvokkaammille ylioppilaille kannattaa viedä jotakin elegantimpaa - esimerkiksi italialaista punaviiniä. Suomessakin myydään mainion Col DÂ’Orcia-viinitalon tuotteita. Tätä toscanalaista puljua johtaa nykyään hyvä ystäväni kreivi Francesco Marone Cinzano - terveisiä! Erityisesti voisin suositella kyseisen talon Brunello di Montalcino Riservaa, joka on luonnollisesti hieman tyyriimpää kuin Vinetto.

Mikäli isäntäväki kuitenkin syljeksii lasiin, täytyy viemisiksi kehitellä jotakin muuta. Jos asunnossa on tilaa, pitäisin kaappikelloa erittäinkin hienona tupaantuliaislahjana. Kerrostaloyksiöön ei kuitenkaan kannata kysymättä viedä esimerkiksi lehtipuhallinta, katiskaa tai ajokoiraa."

...entä miten käyttäytyä tupaantuliaisissa?

"Sanalla sanoen diskreetisti. Jo perussäännöillä pääsee pitkälle: seurassa ei sovi haukotella, kuiskailla tai vaipua hurmiotilaan isäntäväen koiran nähdessään.

Harvoin seuraelämään osallistuvalle suosittelisin lääkkeeksi pientä punssia. Se saa kielenkannat irtoamaan. Mikäli kärsit finanssiongelmista, kannattaa piipahtaa ennen juhlia näyttelynavajaisissa. Niissä näet tarjoillaan usein hengenravinnon lisäksi myös virvoittavaa viiniä - ja aivan ilmaiseksi. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana: kova kaatokänni on omiaan herättämään närää ja paheksuntaa. Kekkulissa sortuu helposti kerskumaan, ärjymään ja räyskimään. Kukaan ei kuitenkaan pane pahakseen ranskalaistyylistä seitinohutta suojahuntua."