Ruotsi on kiviriippa

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (29)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

1. Jules (16.09.10, kello 20:07)

   Minua kiinnostaisi, onko ministeri itse sattumalta vapautettu pakkoruotsista, koska en ole koskaan kuullut hänen puhuvan ruotsia..
   Hänhän pääsi korkeakouluun ilman lukiokoulutusta.. Ehkä ruotsin voisi korvata laajemminkin "ruotsinkehumisen oppimäärällä"..

2. Tiina H (16.09.10, kello 21:08)

   Virkkunen=puhuva pää.

3. Mikael M. (17.09.10, kello 1:24)

   Jos ei pysty tuloksista näkemään, että pakkoruotsiin käytetty raha on kuin kaivoon kaadettu, täytyy olla todella pahasti ideologiansa sokaisema. Joskus mietin, että ihan kiusallaanko RKP tätä järjetöntä systeemiä pitää pystyssä.
   
   Tässä vähän erään tunnetun kansallismielisen öykkärin näkemyksiä asiasta:
   
   www.soininvaara.fi/2010/0...
   
   www.soininvaara.fi/2010/0...

4. Ei nimimerkkiä (17.09.10, kello 6:15)

   "Joskus mietin, että ihan kiusallaanko RKP tätä järjetöntä systeemiä pitää pystyssä."
   
   RKP:lläkin on herransa.

5. Seppo Honkanen / Aviisi (17.09.10, kello 11:28)

   Mikael M: Linkittämästi Osmo Soininvaaran blogikirjoitus on mainio. Mielenkiintoista on myös aiheesta blogissa käyty keskustelu.
   
   Viittauksella kansallismielisyyteen tarkoitan, että monet kritisoivat pakkoruotsia voimakkain sanakääntein yksityisessä keskustelussa, mutta "eihän näitä viitsi julkisesti kirjoittaa, ettei leimaantuisi äärikansalliseksi huutelijaksi".

6. Jules (17.09.10, kello 12:50)

   Ihmettelen myös sitä, että yliopistojen kielitarjontaa leikattaessa kukaan ei kyseenalaista poliittisen ruotsin oikeutusta.. siis kieltenopettajista.
   Pelkäävätkö muiden kielten opettajat jotain mafian kostoa tai vastaavaa ?
   Muualla maailmassa espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää pidetään moderneina kielinä ja maailmankielinä. Meillä niistä puhutaan "harvinaisina kielinä":
   Jo tämä asetelma on kummallinen..
   Esim. kilpailijamaassamme Ruotsissa pohditaan, onko lisäkielistä kiina vai hindi tärkeämpi, meillä junnataan virkamiesruotsissa...

7. Suomalainen (17.09.10, kello 13:38)

   Jules: "Pelkäävätkö muiden kielten opettajat jotain mafian kostoa tai vastaavaa ?"
   
   Tapaus Vanhanen osoittaa, että jonkinlaista kostoa ja urarattaille kapulaa saa odottaa, jos lipsuu ruodusta.

8. "Nationalistiöykkäri" (17.09.10, kello 14:22)

   Hmm. mielenkiintoinen päätelmä..ehkä Vanhaselle tosiaan "viritettiinkin miina"..
   Vanhanenhan oli ensimmäinen aktiivipoliitikko, joka avoimesti asettui yo-pakkoruotsia vastaan ja poisti sen.
   Esim. sdp:n Lipponen viivytti yo-ruotsin poistoa RKP:n käskyttämänä.
   Jos taustavoimat ovat tällaiset, en enää ihmettele ihmisten pelkoa..
   Perustuslakiahan tulkitsee meillä kolmen kopla Kimmo Sasi (rkp), Jacob Söderman (rkp) ja oikeuskansleri Jonkka, edellisten läheinen ystävä.
   Timo Soini muuten vastustaa pakkoruotsia avoimesti, mutta hän ei ole hallituksessa..
   Ai niin,vaalithan on tulossa..

9. Mikael M. (17.09.10, kello 18:02)

   Seppo Honkanen, käytin "nationalistiöykkäriä" ironisesti, koska kaikki tietävät, että Soininvaara ei ole sellainen. Ymmärsin kyllä mitä pääkirjoituksessa tarkoitettiin, ja olen samansuuntaista mieltä.
   
   Oman kokemukseni mukaan pakkoruotsin vastustus on kuitenkin niin laajaa, että jos valitsee sanansa (ja argumenttinsa!) järkevästi, ei mielipiteensä takia leimaudu lainkaan.
   
   On lähinnä surullista, että esittäessään ihan asiallisia kritiikkejä ihminen saa toisinaan vastaukseksi "ai vihaatsä jotenki ruotsinkielisii vai". En tiedä uskovatko jotkut oikeasti, että suomalaisten keskuudessa elää yleisesti jokin kiihkonationalistinen verenhimo, vai teeskennelläänkö tällaista uskomusta taktisista syistä. Sama ilmiö tulee esiin silloinkin, jos esimerkiksi kritisoi eräitä feministejä, jotka ajavat naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin, mutta ankarasti vastustavat mieskiintiöitä opettajankoulutukseen. "Ai vihaatsä jotenkin naisii vai?"
   
   Tunnettuna liberaalivihreänä Soininvaara voi sanoa sellaisia päivänselviä asioita, joita vaikka Timo Soinin suusta pidettäisiin taas sellaisena "populismina".

10. Kaura (17.09.10, kello 18:38)

    Pakko olla Seppo eri mieltä parista jutusta.
    
    Ruotsi ei ole "länsinaapurin kieli" vaan toinen kotimainen. Siinä on iso ero siksi, että ruotsin kieli ei oo mikään menneisyyden reliikki vaan monien suomalaisten äidinkieli. Mitä vähemmän Suomessa osataan ruotsia, sitä vähemmän suomenruotsalaisilla on mahdollisuuksia käyttää omaa äidinkieltään.
    
    Miun mielestä vähemmistöasiat, erityisesti kielipolitiikka, on Suomessa hoidettu harvinaisen hyvin maailman mittakaavassa (vrt. esim. katalaanit Espanjassa, intiaanit Perussa, virolaiset ja muut N-liitossa, venäläiset nyt Virossa, JNE on loputon). Ihmiset, jotka ei voi käyttää omaa äidinkieltään omassa maassaan usein voi pahoin, syrjäytyy tai alkaa kapinoida. Välillä tuntuu, että oman äidinkielen käyttöoikeus on suomenkielisille niin itsestäänselvyys, ettei sitä osata arvostaa. Väittäisin, että tässä siun kolumnissa on se sama sävy.
    
    Saatat olla oikeessa siinä, että ruotsi-pakkoa vois jollain tavalla lieventää ja kehittää. Ehkä sen opiskelun voisi mieluummin alottaa jo ala-asteella, kun se ei vielä olis niin kamalaa ja muuttaa yläasteella valinnaiseksi tms.

11. Seppo Honkanen / Aviisi (17.09.10, kello 18:51)

    Kaura: Venäläistaustaisia on Suomessa noin 50 000. Määrän odotetaan kasvavan. Pitäisikö jokaisen suomalaisen opiskella kuusi vuotta myös pakko-venäjää?
    
    Koska oppitunteja on rajallinen määrä, jokainen pakollinen tunti on jostain muusta pois. Uskon valinnanvapauden johtavan parempaan lopputulokseen - myös kielitaidossa! - kuin ylhäältä määrätyn pakon. Ihminen on huomattavasti motivoituneempi oppimaan niitä kieliä, joista on kiinnostunut ja jotka kokee tärkeäksi, kuin niitä joita hänet määrätään opiskelemaan. Moni (etenkin rannikolla asuva) opiskelisi ruotsia innokkaasti, vaikka pakollisuudesta luovuttaisiinkin.
    
    On vaikea uskoa, että suomenruotsalaisten tosiasiallinen mahdollisuus käyttää äidinkieltään lisääntyy tippaakaan sillä, että jokainen itärajalla syntynyt pakotetaan tankkaamaan ruotsia.

12. Kaura (17.09.10, kello 20:00)

    Seppo, ei tietenkään mitään pakko-venäjää. Suurin osa Suomessa asuvista venäläistaustaisista on muuttanut tänne omasta halustaan. Maahanmuuttaja tietää jo tullessaan, ettei uudessa maassa käytetä hänen kieltään. Suomenruotsalaiset taas ei ole mitään maahanmuuttajia, vaan asuneet täällä iät ajat. Jossain vaiheessa sitten keksittiin kansallisvaltio ja maiden raja tuli "väärään" kohtaan. Karrikoiden siis.
    
    En sinänsä puolusta tai vastusta pakkoruotsia kovin verisesti. Ehkä valinnaisuus tosiaan toisi motivaatiota. Lähinnä halusin puuttua siiten, että (sinäkin) kutsuit kolumnissa ruotsia naapurimaan kieleksi.
    
    Kun tietoisesti tai tiedostamattaan unohtaa, että kyseessä on suomalaisten äidinkieli, pääsee nopsaan ihmettelemään, että miksi Suomessa on kallis FST ja miksi kaikki viralliset paperit on oltava kahdella kielellä. Mitä turhaa, voihan "ne" katsoa Ruotsin telkkaria tai opetelkoot suomea prkl...

13. Öykkäri (17.09.10, kello 21:40)

    Minun on melkein mahdotonta ymmärtää, miten kukaan voi pitää läpi koulujärjestelmän kulkevaa kaikille pakollista ruotsia järkevänä ja perusteltuna.
    
    Haluaisin kuulla mielekkäitä perusteita: Miksi Suomessa vuonna 2010 ei käytetä resursseja maailman suuriin kieliin, vaan taaplataan pakolla merkityksetöntä naapurikieltä? Ettei tämä vaan liittyisi siihen, että ruotsi oli aiemmin yläluokan eliittikieli? (Ja edelleenkin suomenruotsalaiset ovat hyvissä taloudellisissa ja poliittisissa asemissa vaatimassa muita tanssimaan pillinsä mukaan. Eipä vaikka pakkosaamea opiskella, vaikka sekin on suomalainen alkuperäiskieli!)

14. Laho (17.09.10, kello 22:47)

    Kaura: "Kun tietoisesti tai tiedostamattaan unohtaa, että kyseessä on suomalaisten äidinkieli, pääsee nopsaan ihmettelemään, että miksi Suomessa on kallis FST ja miksi kaikki viralliset paperit on oltava kahdella kielellä. Mitä turhaa, voihan "ne" katsoa Ruotsin telkkaria tai opetelkoot suomea prkl..."
    
    Suomessa asuu v. 2007 tilastojen mukaan n. 290 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa suomen kansalaista. Prosentuaalisesti tämä on 5,4% kaikista suomen kansalaisista. Ensimmäinen kysymys onkin, täytyykö näin pienellä vähemmistöllä olla KAIKKI samat oikeudet kuin sillä ylivoimaisella kielellisellä enemmistöllä joka kattaa 93% maan kaikista asukkaista?
    
    Oma vastaukseni muuten on, että pitää. Siis oikeus asioida suomen kielellä ja olla tulematta kohdelluksi kadulla toisen luokan kansalaisena. Siinä vaiheessa kun nämä oikeudet ylittyvät, aletaan jo puhua etuoikeuksista. Täysille ummikoille voimme hyvää hyvyyttämme järjestää toki tulkit.
    
    Vertailun vuoksi, naapurimaamme Ruotsin valtakunnassa asuu 470 000 suomea äidinkielenään puhuvaa, joilla on myös maan kansalaisuus, eli aika tasan 5% koko 9,3-miljoonaisesta väestöstä. Silti Ruotsissa kukaan ei tunnu olevan kiinnostuneita siitä että tämä finnejen lauma joutuu katselemaan satelliittilautasillaan YLEä tai opettelemaan ruotsia prkl...

15. Seppo Honkanen / Aviisi (17.09.10, kello 23:32)

    "Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo haluavansa pitää ruotsin perusopetuksessa perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi ”pohjoismaisuudella” ja sillä, että minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä", kertoo Suomen Kuvalehti 4. tammikuuta 2010.
    
    Lankisen perustelut ontuvat pahemman kerran. Jos minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä, niin millä ihmeen logiikalla se tukee nimenomaan ruotsin pakollista opiskelua.
    
    Olisi nyt koettanut herra pääjohtaja keksiä hieman fiksumpia argumentteja!

16. Laho (18.09.10, kello 0:01)

    Kuinka hauska nähdä, että miljoonaan kertaan kumottu ja naurunalaiseksi saatettu porttiteoria pihisee yhä hengissä.
    
    Debatointi ruotsinkielen asemasta Suomessa ei enää ole edes hauskaa, ainakaan niin kauan kun keskusteluissa esiintyvät ainakin seuraavat kolme perustelua sen puolesta:
    
    Jo mainittu porttiteoria - eli "ruotsia opiskelemalla oppii helpommin muita kieliä".
    Jos haluaa opiskella kieltä X, sen oppii aivan varmasti parhaiten opiskelemalla alusta pitäen nimenomaista kieltä X, eikä ensin opiskelemalla kieltä Y.
    
    Semanttinen lillukanvarsi - "miksi puhutaan pakkoruotsista, kun onhan kouluissa myös pakkoaine X".
    Tämä pakkoaine X pohjautuu hyvin todennäköisesti johonkin empiiriiseen tieteeseen tai sitä opiskellaan muuten globaalilla tasolla eli kaikkialla maailmassa. Kenenkään tuskin tarvitsee alkaa miettimään miksi sitä on hyvä oppia ja opettaa. Ruotsin kieltä opetetaan pakollisena aineena kahdessa valtiossa maailmassa - Suomessa ja Ruotsissa. Ja ainoastaan toisessa niistä eläminen ilman sen taitoa hankaloittaa normaalia arkea suuresti. Oljenkorsi fifty-fifty: Se ei ole Suomi.
    
    Lagen är lagen är lagen - "ruotsi on lakiin kirjattu kansalliskieli".
    Ongelma: Perustelu päättyy tähän, vaikka lähes kaikissa muissa asiayhteyksissä se jatkuisi keskustelulla lain mielekkyydestä. Sillä lait eivät ole pyhiä lehmiä; niitä voi ja tulee muuttaa jos ne eivät nykysisällöltään vastaa yhteiskunnan todellisuutta. Ja vaikka ruotsin kielen asema Suomessa muuten jätettäisiinkin ennalleen, toisen kotimaisen opiskelun pakollisuuden poistaminen ei vaadi perustuslain muutosta (toisin kuin vaikkapa Kimmo Sasi haluaisi meidän ymmärtävän), vain viilauksia kieli- ja koululakiin. Tähän riittää eduskunnan yksinkertainen enemmistö.
    
    
    Pitäisi oikeasti kehittää jonkinlainen vastaavuus Godwinin laista (tunnetaan Suomessa nimellä Natsikortti) eli jos turvautuu ruotsin kielen asemaa puolustakseen johonkin näistä kolmesta argumentista tai niiden variaatioista niin häviää automaattisesti väittelyn. Voin mielelläni vaikka antaa nimeni tämän meemin käyttöön jos se vaan ottaa tulta...

17. qwerty (18.09.10, kello 8:35)

    Ruotsi on kotoisin Ruotsista ja on siellä maan virallinen kieli, jota myös suojellaan. Suomessa ei ole kuin suomi ja saame kotimaisia kieliä, tuo "toinen kotimainen" on poliittinen nimitys, ei mitään muuta.
    
    Suomessa asuu 262000 ruotsinkieliseksi itsensä ruksannutta. Ahvenanmaata ei voi laskea mukaan koska siellä on itsehallinto ja kielilaki (ruotsin suojelulaki) ei siellä toimi. Suomessa siis 4% +rapiat ruotsinkielisiä, joista ruotsinkielisten oman järjestön mukaan 82% osaa suomea.
    
    Kun verrataan katalaaneja, Belgiaa, Svetsiä Suomeen, vertaus ontuu pahasti. Ei Espanjassa ole pakkokatalaania kaikille. Iiri on pieni kieli Irlannissa mutta se on alkuperäiskieli. Ruotsi ei sitä Suomessa ole.
    
    Kannattaa totutella ajatukseen, että ruotsikin saa Suomessa vähemmistökielen aseman ja näin se hyväksytään kaikkien suomalaisten keskuudessa ja teidän kulttuurinne saa varmasti kiinnostuneita suomenkielisiä puolelleen.
    
    Kaura (17.09.10, kello 18:38)
    Hyvinpä tuossa mainitsitkin että "Miun mielestä vähemmistöasiat, erityisesti kielipolitiikka, on Suomessa hoidettu harvinaisen hyvin maailman mittakaavassa".
    Ruotsi on siis vähemmistökieli silloin kun halutaan esittää marttyyreja, vaatimuksissa sitten taas ollaan niin tasa-arvoista että (5 = 50).

18. Seppo Honkanen / Aviisi (18.09.10, kello 10:30)

    Laho: Kiteytit poskettoman logiikan erinomaisesti. Vertauksesi natsikorttiin on mainio.
    
    "Voin mielelläni vaikka antaa nimeni tämän meemin käyttöön jos se vaan ottaa tulta..."
    
    Pakkoruotsin mielekkyydestä käytävän keskustelun ongelma on juuri siinä, että kiihkottomat ihmiset puhuvat aiheesta julkisesti omalla nimellään vain harvoin. He kun eivät halua leimautua sinivalkoisiksi fennomaaneiksi.
    
    Kulissien takana kyllä jupistaan ja keskustelupalstoilla analysoidaan, mutta julkisissa puheenvuoroissa esimerkiksi poliitikot puoluekantaan katsomatta toistelevat tyhjää liturgiaa pakollisen ruotsin opiskelun automaattisesta arvokkuudesta. On aivan varmaa, että suuri osa heistäkin ajattelee yksityisesti jotain ihan muuta, mutta kun sitä nyt ei vaan voi sanoa ääneen.
    
    Ruotsin kielessä ei ole mitään vikaa. Ongelman ydin on siinä, että monipuolisen kielitaidon tarve on kasvanut lähes eksponentiaalisesti verrattuna aikaan, jolloin päätös ruotsin opiskelun pakollisuudesta tehtiin. Olemme jumissa vanhoissa rakenteissa, jotka korostavat ruotsin kielen merkitystä suhteettomasti.
    
    Mielenkiintoista keskustelua aiheesta: www.vihrealanka.fi/forum/...

19. Jules (18.09.10, kello 12:20)

    poliitikot puoluekantaan katsomatta toistelevat tyhjää liturgiaa pakollisen ruotsin opiskelun automaattisesta arvokkuudesta.>>
    Olen esiintynyt asiassa myös omalla nimelläni Aamulehdessä, Hesarissa jne.
    Kaikki (myös RKP) tietävät pakkoruotsin mielettömyyden, mutta se onkin vain kauppatavaraa poliittisiin lehmänkauppoihin. Sellaisena siihen pitää suhtautuakin eli jättää se omaan arvoonsa.
    Tosin maamme kielivarannon kannalta tämä poliittinen ruotsi koituu kohtalokkaaksi.
    Mikä sitten on se hinta, jolla RKP ja sen agentit muissa puolueissa myyvät pakkoruotsin ? Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan autonomia ?
    Toistaiseksi hinta on ollut liian kova..
    mutta Kokkolan tapaus antoi osviittaa.
    Kielipolitiikka on mieletöntä siksi, että suomalaisella puolella ei ole vastavoimaa, vaan kielikysymykset on ulkoistettu RKP:n monopoliksi.
    Tässä mielenkiintoinen linkki:
    www.raseborg.fi/bloggar/h...

20. Pakkoruotsin puolesta! (18.09.10, kello 12:51)

    Hei, sivistymättömät tamperelaismoukat!
    Suomessa yleissivistykseen kuuluu ruotsin kieli: Vain ruotsia osaava voi Suomessa kutsua itseään sivistyneeksi!
    Tässä meidän muutaman sivistyneen kommentteja teille maalaisjunteille tiedoksi:
    
    Max Arhippainen:
    
    Maan kaksikielisyyden ja pohjoismaisen kulttuurisen identiteetin kannalta on hyvää, jos koko väestöllä on ainakin perustavat taidot maan molempien kielissä.
    
    Kari Enqvist:
    Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei tule katsoa vain tarpeen, hyödyn tai suhteellisuuden näkövinkkeleistä. Viime kädessä kyse on identiteetistä: haluammeko muuttua ruotsia osaamattomiksi balteiksi vai pysyä omaleimaisena pohjoismaana?
    
    ----------
    Ruotsinkielisyys on Suomessa elämäniloa ja dialogia, liberalismia, suvaitsevaisuutta ja sivistystä, tarpeellista täydennystä ja vastapainoa kotoisalle, mutta jäyhän yksi-ilmeiselle suomalaiskansalliselle ahdistukselle.
    
    Kylmän sodan aikana yhteys Skandinaviaan oli välttämätöntä, jotta voitiin vastustaa idän seireenejä ja pitää kiinni läntisestä identiteetistä, estää lopullinen rämettyminen suomettumisen harmauteen. Tänäänkin ruotsin kieli kuuluu kansalaispätevyyteen.
    Siksi vadelmavenepakolaisuuden hengessä lisää pitää ruotsia saada pakollisen oppivelvollisuuden osana. Tosin kohtuutta pitää reaalipoliittisesti olla, jotta lapsista kasvatettaisiin aitoja skandinavisteja.
    ---------
    Ruotsin opiskelu ei ole mistään pois, vaan sen – kuten muidenkin kielien – opiskelu edistää toisten vieraiden kielten oppimista.
    ---------
    Ei ole kysymys siitä, kannattaako suomenkielisen suomalaisen opiskella suurta espanjaa vai pientä ruotsia. Kysymys on identiteetistä, kulttuurista.
    
    www.hs.fi/kulttuuri/artik...

21. Laho (18.09.10, kello 19:36)

    Seppo: Kiitos vaan tunnustuksesta. Toteankin samaan hengenvetoon että tuota esittämääni teesiä saa jatkossa aivan vapaasti kutsua "Laihon laiksi" (se on sukunimeni) missä tahansa yhteydessä jossa sen käyttö katsotaan oikeutetuksi.
    
    Itse muuten osaan ruotsia, ainakin sen verran että pystyn kääntämään tuon esittämäni ajatuksen myös ko. kielelle jos se suomeksi ei tahdo upota kaikkein paksukalloisimpien svekottajien otsalohkoihin. Ironista kyllä, muuten elämäni varrella kovin hyödyttömäksi havaitsemastani ruotsin kielen taidosta on ollut suurta iloa kielikysymyksistä keskusteltaessa. Ainakaan minua ei voida sivuuttaa sillä ad hominem -argumentilla että olisin sivistyksen ulkopuolelle jäänyt metsäjuntti joka vastustaa ruotsia vain koska on liian laiska sitä opiskellakseen.
    
    Eikä minulla ainakaan ole mitään ruotsin kieltä, ruotsalaisia tai suomenruotsalaisiakaan vastaan, ainakaan ryhmänä. Kaikki mitä haluan on että meille suomenkielisille annettaisiin avaimet päättää omasta kielivarannostamme.
    
    Ehkä padot ovat pikkuhiljaa murtumassa. Kielikysymys on nostanut viime viikkoina päätään ennennäkemättömässä laajuudessa myös vanhassa valtamediassa, ja RKP:n riveistä tulleet sitä koskevat kommentit kertovat ainakin rivien välistä varsin selvästi että siellä ei olla tästä kuumasta perunasta kovinkaan mielissään.
    
    Vaaleihin on tosin vielä noin puolisen vuotta matkaa, ja se on kyllä on kyllä melko pitkä aika pitämään kysymystä pinnalla pelkän aktiivisen kansalaiskeskustelun voimin. Me yksityiset kansalaiset voimme ja meidän tuleekin jalkautua toreille häiritsemään "meidän asiallamme" olevien ehdokkaiden kahvin ja tulitikkuaskien jakamista tällä kiusallisella kysymyksellä (osaavimmat meistä jopa koko kielitaitomme voimin). Kaikkein tehokkaimmin asiaan voivat kuitenkin vaikuttaa Seppo ja muut samanmieliset journalistit joilla on käytössään laajemmatkin kanavat mielipiteiden levittämiselle. Yksittäinen ehdokas kun voi todellakin olla mitä mieltä tahansa, mutta asialla ei oikeasti taida olla paljoakaan merkitystä ennen kuin se yltää vaalitentissäkin esitettäväksi kysymykseksi ja siihen antaa virallisen kannan puoluejohtajan suu. Viimeiset puoli vuosisataa tästä kysymyksestä on kuitenkin tyystin vaiettu.

22. Mia (21.09.10, kello 9:30)

    Ruotsin kieli on arvkas osa suomalaista kulttuuriperimää. Sitä kannattaa vaalia.

23. virkamiesruotsi (24.09.10, kello 0:09)

    Virkkunenkin vetoaa usein virkamiesruotsin kokeeseen (joka tuli pakolliseksi RKP:läisen opetusministerin määräämällä asetuksella).
    
    Virkamiesruotsi on absurdiuden huippu. Ikäänkuin opiskelija ei edes tällä tasolla osaisi nähdä mikä kieli hänelle on tärkeintä. Tässä iässä opiskelija on tehnyt jo useita perustavanlaatuisia valintoja tulevaisuutensa suhteen ja hokema "nuori ei voi tietää mitä hänestä tulee isona, joten ruotsia on hyvä opiskella" on naurettava.
    
    Ulkomaiset opiskelijat vapautetaan virkamiesruotsin opinnoista. Vapautuksesta huolimatta heille myönnetään samoja tutkintoja kuin suomenkielisille, joten voidaan selvästi todeta että ruotsin taito ei ole edellytys maisterin/DI:n papereille (ja miksi olisikaan, koska ei sitä vaadita muuallakaan maailmassa). Kysymys kuuluu että miksi ihmeessä jaksamme vielä 2010 hyväksyä yliopistolaissa/-asetuksissa kohdan joka menee suurinpiirtein näin: "opiskelija jonka äidinkieli on suomi (tai ruotsi) TAI joka on saanut koulusivistyksensä suomeksi (tai ruotsiksi) on suoritettava virkamiesruotsin koe (tai virkamiessuomen koe)"? Emmekö voisi edes yliopistossa käyttää ne muutamat hassut tunnit opiskellaksemme edes alkeet kielestä, jonka katsomme olevan tärkein tulevissa töissämme? Kukin opiskelija saisi siis itse määrittää mitä kieliä lukee korkeakoulussa.

24. Ilmari Rostila (24.09.10, kello 10:57)

    Hei,
    
    ruotsin saamista vapaaehtoiseksi ei todellakaan tarvitse ajatella kansallismielisenä juttuna.
    Vapaa kielivalinta ry on perustettu ajamaan ruotsin saamista vapaaehtoiseksi käytännöllisistä ja yksilön vapauteen liittyvistä syistä. Vaikka onhan se tietysti hieman alentavaa, että em. syistä huolimatta kaikkien suomenkielisten on omasta halustaan riippumatta PAKKO opiskella ko. itselleen vierasta kieltä.
    Yhdistys kehittää poliittista toimintaa nyt vaalien alla tunnuksella "Äänestä kielivapaus - pakollinen ruotsi historiaan!". Keväällä on tarkoitus järjestää ennen vaaleja mielenosoitus asiasta eduskuntatalon edessä - ks. toiminnasta ja ruotsin vapaaehtoisuutta ajavista eduskuntaehdokkaista enemmän www.vapaakielivalinta.fi
    
    ystävällisin terveisin, vapaasti
    
    Ilmari Rostila
    professori, Tay

25. Jyrki Seppälä (14.02.11, kello 14:33)

    Täytyy lainata Enbuskea ja Sofi Oksasta, kirjoittavat viisaita.
    Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
    kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
    tuomasenbuske.puheenvuoro...
    
    "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
    Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. "
    
    "No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."
    
    
    
    SOFI OKSANEN, Keskiuusimaan haastattelussa:
    lainattu sivulta: ryyti.blogspot.com/2011/0... ... eesta.html
    
    "Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."
    
    "En pidä täysin hyväksyttävänä sitä, että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista - suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)
    
    Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia. "En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."
    
    Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi.
    
    Reaktio yllätti Oksasen. ”Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."
    
    "Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"
    
    "Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."
    
    "Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."
    
    "En usko pakkokieliin"

26. Jyrki Seppälä (14.02.11, kello 14:38)

    Semmoinen jännä juttu vielä, että ..."Ruotsinkielisissä kouluissa suurin osa abiturienteista osallistuu suomen kokeeseen, vaikka se on vapaaehtoista.
    ”Kun asuu Suomessa ja aikoo jatkaa opintoja lukion jälkeen, tekee itselleen karhunpalveluksen, jos ei kirjoita suomea”, sanoo Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen.
    Rehtorin mukaan ne, jotka jättävät suomen kirjoitukset väliin, ovat yksittäistapauksia. Sama havainto vahvistetaan Uudestakaarlepyystä ja Pietarsaaresta.
    Jakobstads gymnasiumin rehtori Richard Sjölund arvioi, että viisi kokelasta ei kirjoittanut suomea tänä vuonna. Luku on noussut, mutta joku aikoo kirjoittaa suomen syksyllä. Sjölundin mukaan niillä, jotka eivät lainkaan kirjoita suomea, on ollut kielen opiskelussa suuria ongelmia. Noin 70 prosenttia oppilaista kirjoittaa suomen A-kielenä."
    Teksti STT-SPT
    Ruotsia puhuvien ei tarvitse osata suomea Suomessa, eikö ole jännää. Noin 5 % vähemmistön ei tarvitse osata noin 93 % enemistön kieltä. -- Outoa logiikkaa. Ruotsi on yksikielinen. Viro on yksikielinen, vaikka venäjää äidinkielenään puhuvia on jotain 30 %, samoin Latvia vaikka venäjää puhuvia noin 40 % , samoin Liettua, missä myös huomattava määrä venäjää puhuvia.
    www.kielipolitiikka.net

27. huusianna (20.07.11, kello 8:04)

    Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen
    
    Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.
    
    Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, koska sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa.
    
    Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
    
    Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
    
    Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
    
    
    Impivaara
    fi.wikipedia.org/wiki/Imp...

28. huusianna (20.07.11, kello 11:08)

    Poliittisesti lehmänkaupalla määrätty pakkoruotsi ei ole ikinä perustunut kenenkään ennustukseen tai tietoon ruotsin tarpeellisuudesta. Tapa jolla pakkoruotsi kirjattiin lakiin antaa jo perustelut poistaa pakkoruotsi tarpeettomana ja poliittisen kaupankäynnin välineenä.
    
    Kukkan ei joudun Närpiöön, Ruotsiin tms. koska Suomessa saa valita mihin menee. Ihmiset yleensä suuntautuvat sinne mistä ovat kiinnostuneita, eikä siksi tulevaisuuden ennustaminen ei ole tärkeää. Annetaan ihmisten tehdä asioita mistä ne ovat kiinnostuneita niin silloin he suuntautuvat sinne missä voivat käyttää avujaan mitä heille on koulussa kehittynyt.
    
    Ongelma syntyy ruotsinkielisille jos suomenkielinen joka saa opiskella vapaasti vieraita kieliä, silloin suomenkielinen voi valita ja hakeutua Närpiön sijaan espanjan- tai ranskankieliseen maahan.

29. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131 (24.03.13, kello 22:34)

    www.kansalaisaloite.fi/fi...

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.