Ainejärjestöt menevät uusiksi

Aikaisemmin ainejärjestöjen vastinpareja ovat olleet aika luontevasti laitokset. Nyt kun laitokset häviävät ja tilalle tulevat schoolit, ainejärjestöjenkin rooli muuttuu", Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo sanoo.

Tamy on aloittanut keväällä ainejärjestöjen puheenjohtajien ja koulutuspoliittisten vastaavien kanssa tulevan edunvalvonnan miettimisen. Tamy neuvoo ainejärjestöjä harkitsemaan kolmesta ratkaisuvaihtoehdosta, jotka ovat nykyisten ainejärjestöjen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, school-kohtaisten kattojärjestöjen perustaminen ja nykyisen mallin säilyttäminen yhteistyötä tiivistäen.

"Mitään ratkaisumalleista ei tuputeta järjestöille, vaan kaikki järjestöt voivat miettiä itse mallien hyviä ja huonoja puolia", Roihuvuo painottaa.

Ainejärjestöjen korvaaminen koko schoolit eli tieteenalayksiköt kattavilla järjestöillä kuulostaa radikaalilta vaihtoehdolta, mutta sen suuntaista kehitystä on jo olemassa.

"Ainejärjestöjen yhdistymistä on jo tapahtunut, sillä Regio ja Perusvoima yhdistyivät Spatikaksi. Yhdistyminen tapahtui ainejärjestöjen omasta aloitteesta sen jälkeen, kun niiden edustamat pääaineet yhdistettiin uudeksi koulutusohjelmaksi", Roihuvuo kertoo.

Osalla ainejärjestöistä entisellään jatkaminen on melkein mahdotonta muutenkin, sillä osan ainejärjestöistä alaiset aineet saattavat hajaantua eri schooleihin. Näin saattaa käydä esimerkiksi puheopin ainejärjestö Reettoreille.

Jos päädytään toiseen vaihtoehtoon eli ainejärjestöjen säilyttämiseen, mutta niiden päälle school-kattojärjestöjen perustamiseen, kehitys voi viedä Helsingin yliopiston tyyppiseen tilanteeseen. Helsingin yliopistossa on vahvat tiedekuntajärjestöt, jotka koordinoivat ja tekevät yhteistyötä.

Jos ainejärjestöt puolestaan jatkavat entisellään, ne voivat valita keskuudestaan school-yhdyshenkilöitä helpottamaan tiedotusta.

"Ainejärjestöjen puheenjohtajilla ei ole juurikaan ollut tietoa schoolien jaosta, joten siitä on ollut vaikea muodostaa mielipidettä. Pidän todennäköisenä, että ainejärjestöjen kattojärjestöjä perustetaan, jotta opiskelijaedustusta on helpompi hoitaa. Mutta muuten uskon, että ainejärjestöt säilyvät suhteellisen samoina, koska oppiaineet yhdistävät ihmisiä", valtio-opin ja kansainvälisen politiikan ainejärjestö Iltakoulun puheenjohtaja Gritten Naams sanoo.

Monen ainejärjestön täytyy kuitenkin miettiä uusiksi jäsenyysperusteensa. Jäsenyyttä ei voi enää sitoa tiettyihin oppiaineisiin, kun pääaineita lakkaa ja niiden tilalle tulee laajoja kandiohjelmia vuonna 2012.

"Schoolissa voi olla kuusi eri järjestöä, joilla kaikilla on oma kantansa. Jos henkilökunnan tarvitsee kysyä johonkin asiaan opiskelijoiden mielipidettä, on aiheellista miettiä, miten yhteinen mielipide muodostetaan ja keneltä henkilökunta sitä kysyy. Samoin pitää miettiä, mistä he voivat kysyä opiskelijajäsentä työryhmiin", Roihuvuo sanoo.

Kun schoolit julkistetaan, Tamy kutsuu kaikki ainejärjestöt miettimään uusia järjestömalleja yhdessä samassa schoolissa olevien järjestöjen kanssa. Uuden organisoitumisen tueksi Tamystä jaetaan syksymmällä materiaalia.

"Schoolit aloittavat ensi vuoden alusta. Jos opiskelijakenttä on silloin hajallaan, muutos voi mennä henkilökunnan ehdoilla. Sen takia pitää tehdä yhteistyötä ja varautua muutokseen. Toivommekin, että yhteistyökuviot lähtevät syksyllä hyvin käyntiin", Roihuvuo sanoo.

Laitosten häviämisen lisäksi laitosneuvostojen häviäminen tarkoittaa isoa muutos opiskelijoiden asemaan. Käytännössä laitosneuvostojen loppuminen tarkoittaa opiskelijaedustajien määrän rajua vähenemistä. Aikaisemmin opiskelijaedustajia on ollut tiedekunnissa ja laitoksilla yhteensä noin 90. Nyt siitä putoaa pois laitostaso eli vajaa 60 opiskelijaa. Jos Schooleja tulee kymmenen ja kuhunkin schoolin johtokuntaan pääsee tämänhetkisten kaavailujen mukaan kolme opiskelijaa, opiskelijaedustajia on school-aikana enää vain 30 eli kolmannes aikaisemmasta.

"Pidän tärkeimpänä, että opiskelijaedustus säilyy. Koska henkilökunta on tuttua, uskon edustajapaikkojen säilyvän myös opintoja pohtivissa työryhmissä", Naams sanoo.

Opiskelijoiden päätöksentekoon osallistumiseen voi vaikuttaa nyt, sillä asiasta määrittävä hallintojohtosääntöluonnos on kommenttikierroksella.

"Jokaiselle nykyiselle pääaineelle ei todennäköisesti tule edustajapaikkaa schoolien johtokuntaan. Senkin takia opiskelijoiden pitää osata koordinoida edunvalvontaa yhdessä, jotta esimerkiksi vuorovuosin kukin saa paikan ja tiedotus sujuu", Roihuvuo sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen

Esitys tuleviksi schooleiksi

- Pohjaesitys: Biotieteet (yhdessä TTY:n kanssa), informaatiotieteet (nykyinen tiedekunta), johtamistieteet (kauppa- ja hallintotieteet + ehkä politiikantutkimuksen laitos), kasvatustieteet (nykyinen tiedekunta + vokolologia), kieli- ja kirjallisuustieteet, lääketiede, media ja viestintä (näty, puheviestintä, teatterin- ja draamantutkimus ja tiedotusoppi), terveystieteet (hoito- ja terveystiede), yhteiskuntatieteet (nykyinen tiedekunta+ historia ja filosofia, musiikintutkimus ja logopedia).

- Vaihtoehtoja: informaatiotieteet, media ja viestintä yhdeksi schooliksi sekä lääketiede ja terveystieteet yhdeksi schooliksi.

- Opiskelijoiden school-keskustelutilaisuudessa keskustelua herättivät muutoksesta tiedottaminen, laitosten sijoittuminen schooleissa, tutkinto-ohjelmien muodostaminen ja opiskelijoiden asema siirtymäajalla

- Pohjaesitys perustuu yksiköiden rehtorin kanssa neuvottelemiin kokoonpanoihin. Esitys ja siitä avoimessa keskustelutilaisuudessa saadut kommentit viedään hallituksen iltakouluun 29.9. Hallituksen päätöstä schooleista odotetaan 5.10.

- Johtosääntöluonnos löytyy yliopiston intrasta: https://intrawww.uta.fi/yksikot/hallinto/
hv/asiakirja/HallJSluonnos_03092010.pdf