Piirtäjä kiittää kristillisestä palautteesta

Ensin haluan kiittää sinua, hyvä Karoliina Kolu, sarjakuvaani kohtaan osoittamastasi huomiosta. Mielipidekirjoituksestasi välittyy kuitenkin eräitä ajatusrakenteita, jotka nähdäkseni edustavat jotain ihan muuta kuin kristityn kultainen sääntö: tehkää toisille samoin, kuin haluatte tehtävän itsellenne.
"Olen itse kyllä sitä mieltä, että joka paikassa tyrkytetään homoutta ja tämä aika tuhoaa yhteiskuntaa, arvojamme jne."

Missä sitä homoutta sinulle tyrkytetään? Niissä riennoissa, joissa itse käyt? Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Tampereen Pride-paraatissa? Olitko siellä? Minä olin, eikä minulle tyrkytetty homoutta. En myöskään kuullut tällaista painostusta kohdistuneen muihinkaan paikalla olleisiin heteroihin. En olisi hyväksynyt moista. Jos mainitaan, että homoutta on ylipäänsä olemassa, onko se tyrkyttämistä? Pitäisikö homot piilottaa jonnekin häiritsemästä sinua ja niitä muita, joita se näyttää häiritsevän? Jonnekin kauas? Huomaatko, hyvä Karoliina, mihin ajattelusi loogisesti päätyy?

Siinä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että tämä aika, siinä ilmenevä ja jopa hyveeksi nostettu oman edun ajaminen on tuhonnut ripeään tahtiin sen tasavertaisen hyvinvointiyhteiskunnan siemenen, joka 1980-luvulla rakennettiin.

"Minä henkilökohtaisesti haluan rakastaa jokaista ihmistä, ihan sama onko se venäläinen, homo, kehitysvammainen, luontoaktivisti jne."

"On eri asia vihata homoutta syntinä kuin homoja ihmisinä."

Tässä selkeästi luettelet niitä, jotka sinulle, Karoliina, mitä ilmeisimmin edustavat toiseutta, niitä, jotka ovat mielestäsi jollain tavalla huonompia ja vajavaisia ja tarvitsevat kaltaisesi hyvän kristityn rakkautta ja ymmärrystä. Kirjoitat, ettet vihaa homoja yksittäisinä ihmisinä, mutta kollektiivinen homouden synti on siis eri asia. Etkä vihaa myöskään venäläisiä, vammaisia, tai luontoaktivisteja, mutta venäläisyyden, vammaisuuden ja luontoaktivismin syntejä on lupa vihata?

Itse en (vielä) kuulu SETAan, mutta kuulun ev.lut. seurakuntaan. Ihan vain siitä syystä, että olen nähnyt kirkon esiintyvän vähäväkisimpien puolestapuhujana, kun kovat arvot ovat vallanneet koko muun yhteiskunnan.

Sarjakuvani taiteellisista ansioista on jokaisella oikeus omaan mielipiteeseensä. Kenenkään ns. "uskonnollisten tunteiden" loukkaaminen ei ole ollut tarkoitukseni. Olen halunnut kritisoida niitä reaktioita (esim. Päivi Räsäsen kommentit), joita jotkut uskovaisina itseään pitävät henkilöt ja ryhmät ovat lausuneet julkisuudessa Helsingin Pride-kulkueeseen taannoin tapahtuneen iskun jälkeen. Jallu-lehtien jakamisella sarjakuvan viimeisessä ruudussa ei ole tarkoitus kuvata todellisuutta, se on ironian ja sarkastisen huumorin keinoja hyödyntävä "entäpä jos-" pohdinta. Viittasin sillä myös vapaa-ajattelijoiden surullisen typerään "vaihda raamattusi pornolehteen" -kampanjaan.

Otso Höglund