Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Lopullinen totuus: Lihansyönti on sivistymätöntä

Ruoka ei todellakaan ole vain mahan täytettä. Syöminen on ihmisille hyvin henkilökohtainen toimitus, ja niinpä siihen liitetään paljon erilaisia käsityksiä ja arvostuksia. Ruoka ei ainoastaan tule syömisen kautta osaksi meitä, vaan päätökset siitä, mitä syömme muokkaavat omiamme ja muiden käsityksiä meistä.

Maukka Perusjätkän olisi ehkä kuitenkin pitänyt laulaa "raasteet, raasteet on mun aatteet".

Suurimmalla osalla ihmisistä, joiden kanssa olen kasvissyönnistä keskustellut, on aiheesta mielipide. Rehuilla ei elä. Kasvisruoka jättää nälkäiseksi. En tykkää. Nämä mielipiteet kertovat lähinnä keskustelijan tietämättömyydestä ja vähäisistä kokemuksista hyvästä kasvisruuasta. Kasvisruokavalio on oikein koostettuna terveellinen, ja oikean makroravinnejakauman sisältävä kasvisruoka on varmasti täyttävää.

Pahaa ruokaa saa aikaiseksi niin kasviksista kuin lihastakin. Henkilökohtaisten makutottumustemme tai tapojemme edelle pitäisi kuitenkin asettaa ruokavaliomme kauaskantoisemmat vaikutukset.



Olennaiseksi kysymykseksi maapallon tulevaisuuden ja etenkin maapallolla elävien ihmisten kannalta on noussut lihansyönti. Ilmastonmuutoksen ja lihansyönnin välinen linkki on kiistämätön. Maapallolla, jolla makean veden varastoja tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla, on varsin moraalitonta käyttää ravinnokseen ruoka-aineita, jotka ovat aiheuttaneet tuhansien litrojen vesijalanjäljen tuotettua kiloa kohti. Hyvä esimerkki tällaisesta ruoka-aineesta on naudanliha.

Lisäksi lihankulutuksen ympäristövaikutuksista tulevat näillä näkymin kärsimään eniten oman eläinlajimme heikoimmassa asemassa olevat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat nykyisten skenaarioiden mukaan koskettamaan juuri maapallon köyhimpien alueiden asukkaita. Samoin veden puute tulee vaikeuttamaan eniten juuri heidän elämäänsä. Totuus on, että se mitä me rikkaissa maissa valitsemme ruokalautasellemme, vaikuttaa suuresti ihmisten elämään myös köyhemmissä maissa nyt ja etenkin tulevaisuudessa.



Ihmisen ravinnokseen käyttämien eläinten määrä ylittää useimpien käsityskyvyn. Vuosittain ruuaksi tapetaan globaalisti yli viisikymmentä miljardia eläintä. Näistä eläimistä yhä suurempi osa kasvaa teolliseen tuotantoon suunnitelluissa halleissa. Kymmenien, jopa satojen tuhansien eläinten tunkeminen näihin halleihin ei ole mitenkään moraalisesti perusteltavissa. Pienemmissäkin yksiköissä eläinten kasvatuksen tarkoituksena on niiden tappaminen, jotta joku saa mahantäytettä.

Nykyisellä yhteiskunnallisen tietämyksen tasolla näin ei enää tarvitse toimia. Kuten Gandhi asian ilmaisi: "kansakunnan mahtavuus ja sen moraalinen edistys voidaan arvioida siitä, miten se kohtelee eläimiään."

Ruokavalion valinnassa on kuitenkin lopulta kysymys siitä, mikä on sivistynyttä. Sivistynyttä ei voi olla luonnon monimuotoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen edistäminen, eikä ainakaan tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen eläinkunnan eliöille. Sivistystä ei voi olla kurjuuden aiheuttaminen ihmiskunnan heikoimmassa asemassa oleville, ei ainakaan maassa, joka on niin pitkälle kehittynyt kuin Suomi.

Meillä on käytössämme valtava kirjo erilaisia ruoka-aineita, ja niitä on saatavilla ympäri vuoden. Meillä on mahdollisuus ottaa kulutusvalinnoissamme huomioon ilmastonmuutoskysymykset, köyhempien ihmisten hyvinvointi ja ennen kaikkea eläinoikeuskysymykset. Meillä on mahdollisuus muiden luontokappaleiden kunnioittamiseen.

Se on sivistystä.




Markus Vinnari

Kirjoittajaon lihansyönnistä väitellyt kauppatieteilijä, DI ja tutkijatohtori



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (3)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Anti-ituhippi (04.10.11, kello 20:08)

    Vaikka ituhippi on hankkinut itselleen akateemisen arvonimen, ituhippinä hän pysyy. Melkoista viherfasismia ilmoittaa, että sekaruokaisen ihmisen pitäisi ryhtyä kasvissyöjäksi - ihan vaan että ituhipilla olisi eettisesti parempi mieli.

  2. kirjava (04.10.11, kello 20:39)

    Ilman lihansyöntiä nykysivistystä tuskin edes olisi. Liha on ollut tärkeä ja ennenkaikkea nopea energian ja proteniinin lähde, joka on mahdollistanut aivojemme kehityksen nykyisen kaltaiseksi. Nykyään proteiinia on kyllä mahdollista saada melkein yhtä hyvässä muodossa tappamatta mitään.

    Hyvä kasvisruoka on myös hyvää, ja usein tuleekin käytyä hyväksi havaituissa kasvisruokaravintoloissa. Riittävän monipuolistakin se on ravintoarvoiltaan, mutta ei korvaa lihan tarjoamaa makunautintoa.

    Minusta on myös kummallista väittää lihansyöjää sivistymättömäksi käytännössä siksi, että maailmassa on liikaa ihmisiä, jotta heitä kaikkia voisi ruokkia lihalla. En aio luopua homo-sapiens suvun vuosituhansia käyttämästä ravinnosta ainakaan sillä perusteella, että se on nykyään ekologisesti kestämätöntä. Se ei ole minun vikani.

    Moraaliset kysymykset jäävät vielä auki, mutta niihin jokainen ihminen tietää itse oikean vastauksen.

  3. Matti (04.10.11, kello 21:55)

    @ Anti-ituhippi: Parempi, että et yrittänyt kommentoida itse argumentteja. Hienosti olit saanut "ituhipin" ja ja "viherfasismin" kahden virkkeen analyysiisi. Kolmannessa olisi varmaan ollut jo mukana homo.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto