Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Klassikkoni: Ihmiseläimen ilmeitä, eleitä ja asentoja

Kun television luonto-ohjelmassa näytetään eksoottisia vieraita eläinlajeja, vaikkapa täplikäs merijäniskotilo tai kirjava hyppypäästäinen, päivittelemme niiden eriskummallista rakennetta ja omalaatuista väritystä, viimeisteltyä tarkoituksenmukaisuutta ja monipuolista liikkumiskykyä.

"Mutta harvoinpa tulemme ajatelleeksi, että oma ruumiimme on koko eläinkunnan merkillisin ja kiinnostavin kokonaisuus", kirjoittaa Desmond Morris teoksen Ilmeitä, eleitä ja asentoja esipuheessa. Hän on brittiläinen tietokirjailija, jonka tavaramerkki on tarkastella ihmisten vartaloa ja käyttäytymistä eläintieteellisestä näkökulmasta.

Ilmeitä, eleitä ja asentoja käy lävitse ihmisruumiin hiuksista jalkateriin saakka. Morris yhdistelee kiehtovalla tavalla faktatietoa ja spekulaatiota. Lopputuloksena on populaaritieteellinen, mutta pätevältä vaikuttava kokonaisuus.




Ala-asteikäisenä tuijotin kirjan upeita valokuvia lumoutuneena. Oli kiehtovaa lukea esimerkiksi siitä, miten nenä on kehittynyt, miksi ihmisen kulmahampaat eivät ole enää torahampaita tai miksi ihmisnaaraalle kehittyvät seksuaalisesti niin kovin kiehtovat rinnat.

Lukiessani kirjaa ymmärsin, että ihminen on eläin eläinten joukossa. Teos oli vastaus suureen määrään mieltäni askarruttaneita kysymyksiä.

Ei Ilmeitä, eleitä ja asentoja hassummalta kokonaisuudelta tunnu vieläkään. Nostalgisen patinan lisäksi törmään edelleen sitä selatessani mielenkiintoisiin faktoihin. Myös valokuvat ovat yhä yhtä upeita.




Seppo Honkanen


Desmond Morris: Ilmeitä, eleitä ja asentoja, Otava 1986.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto