Kulmahuone: Yo-liikkeellä on pitkät perinteet auttamisessa

Tiesitkö, että suomalainen opiskelijaliike on yksi vanhimmista kehitysyhteistyötoimijoista? Kehitysyhteistyön juuret ulottuvat toisen maailmansodan jälkeiseen Eurooppaan, ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on ollut mukana 1950-luvulta asti. Ensimmäiset kumppanit olivat Euroopassa, ja SYL tuki esimerkiksi unkarilaispakolaisten opiskelua Unkarin kansannousun jälkeen.

1960-luvulla yhteistyötä tehtiin aktiivisesti myös muiden opiskelijajärjestöjen kanssa, ja SYL oli mukana lukutaidonedistämiskampanjassa Boliviassa. 1970-luvulla kehytoiminta alkoi vakiintua pienemmistä projekteista kohti pitempikestoista yhteistyötä. Vapautusliikkeitä tuettiin solidaarisuuden hengessä, ja koulutuksesta tuli tärkeä teema.

Vuonna 1992 perustettiin SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta KENKKU, joka edelleen vastaa SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnosta suunnittelusta aina loppuraporttien kirjoittamiseen. Nykyisin SYL on keskittynyt enenevissä määrin koulutuksen tukemiseen. Se on olennaista köyhyyden poistamisessa, ja erityisesti tyttöjen koulutuksella on kauaskantoiset vaikutukset lapsikuolleisuuteen ja syntyvyyteen.

Tällä hetkellä SYL:lla on kolme ulkoministerön rahoittamaa hanketta. Hanketuki kattaa 85 prosenttia koko hankkeen budjetista, ja loppu koostuu järjestön omavastuuosuudesta ja vapaaehtoistyöstä. Ylioppilaskunnissa näkyvin hanke on kahdeksan ylioppilaskunnan yhteistyössä järjestämä kehitysyhteistyöviikko, jossa myös Tamy on mukana. Tänä vuonna viikko järjestetään 8.-14.10., ja yhteiseksi teemaksi valikoitui ihmisoikeudet. Ohjelma käsittelee laajasti ihmisoikeuksia, mutta tarjolla on myös infoa siitä, miten kehitysyhteistyö voi näkyä opinnoissa. Viikon ohjelmasta on myös mahdollista saada opintopisteitä.

Kehitysyhteistyössä ei ole kyse pelkästään hyväntekeväisyydestä, jota rikkaat länsimaalaiset tekevät kurjemmissa oloissa elävien auttamiseksi. Tärkeä osa kehytoimintaa on Suomessa asuvien opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen. Tiedostavina kansalaisina emme voi sulkea silmiämme maailman epäkohdilta, ja miten muuten ratkaisisimme globaaleja ongelmia, ellemme kulttuurienvälisen yhteistyön kautta.

Kehitysyhteistyö vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Maailmaa ei muuteta yhdessä yössä tai vuodessa, ja kulttuurierot saattavat johtaa mitä kummallisimpiin väärinkäsityksiin. Toiminnan hienoimpia puolia on kuitenkin ehdottomasti se, miten pieniä arkisia asioita parantamalla voidaan pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa hyvinkin laajoihin ilmiöihin ja siten muuttaa maailmaa hiukan paremmaksi paikaksi elää.

Tamyn kehyviikko facebookissa:www.facebook.com/kehyviikko2012Tamy

Niina Jurva
KIRJOITTAJA ON Tamyn hallituksen kehyvastaava ja KENKKU:n jäsen