Kaupunkisuunnistuksen jälkeen paskat bileet

Tamyn kaupunkisuunnistus on loistava tapahtuma. Järjestöt esittäytyvät ja suunnistajat pääsevät kiertämään kaupunkia karnevaalihengessä arki-iltana. Meno on rentoa, aitoa ja mielikuvituksellista. Juuri tämänkaltaisten tapahtumien järjestäjänä Tamy näyttäytyy houkuttelevana ja helposti lähestyttävänä yhteisönä, jollainen se on.

Valitettavasti kaupunkisuunnistuksen jatkobileet olivat vastakohta itse suunnistukselle. Restamaxin persoonattomassa bulkkidisko-Ilonassa täysillä soinut hittilistamusiikki ei juurikaan kannustanut jutusteluun esimerkiksi rasteilla järjestöistä kiinnostuneiden kanssa. Tästä seurasi, että jengi hajaantui järjestöinä tai muissa porukoissa toisiin baareihin melua pakoon. Jotkut ehkä jättivät kokonaan tulematta jatkoille.

Myös rastinpitäjien ruokailusta jatkoilla voi antaa risuja. Kasvissyöjille tarjolla oli kurkku- ja porkkanatikkujen lisäksi lohkoperunoita, jotka täytyi ensin noukkia lihapullien ja nakkien seasta. Tapahtuman kokonaisuuden kannalta tällä ei toki ollut suurta merkitystä, mutta tähän yksinkertaiseen asiaan olisi ollut syytä kiinnittää huomiota.

Kaupunkisuunnistuksen jatkoista jäi käteen heterogeenisten massabileiden tragedia. Kaikkia ei voi miellyttää, ja kun sitä yrittää, ei lopulta miellytä ketään. Järjestäjän asema on kieltämättä vaikea, mutta voidaan kuitenkin kysyä, että tällaisiako bileitä Tamy haluaa järjestää? Yritysyhteistyön periaatteiden tarkistaminen on paikallaan: Mitä mieltä on siinä, että yritysyhteistyökumppanuus pakottaa järjestämään samanlaiset bileet samanlaisessa diskossa samoilla ongelmilla kerta toisensa jälkeen?



Anni Granat, Aleksi Karppinen (VIVA) & Anne Lahtinen(YLIOPPILASTEATTERI)