Yksikön johtoon ei ole tunkua

Tampereen yliopiston kahdeksaan tieteenalayksikköön valitaan uudet johtajat vuoden lopussa. Hakemuksia on tullut kaksi pestiä kohden.

Rehtori Kaija Holli ei ole täysin tyytyväinen hakijoiden määrään. Hakuaikaa ei aiota jatkaa, mutta lisähakijoita saatetaan etsiä täsmähaulla. Kahdeksasta yksikön johtajasta kuusi hakee jatkokautta.

Rehtori Hollin mukaan yksi syy vähäiseen hakijamäärään on tehtävän vaativuus. Mahdollisia hakijoita ei ole paljon, sillä johtajan tehtävä edellyttää sekä akateemista näyttöä että johtajakokemusta.

Holli uskoo, että moni mahdollinen hakija ei halua jättää keskeneräisiä tutkimusprojektejaan, ja siksi akateemisen johtajan tehtävä ei houkuttele. Hän arvelee, että kynnys haastaa nykyinen johtaja yksikön sisältä on korkea. Suurin osa haastajista on Tampereen yliopiston ulkopuolelta.

Holli toivoo, että tällä kertaa yksiköiden johtajiksi saataisiin myös naisia. Viime valinnassa kaikkiin johtajanpesteihin valittiin mies.

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtaja Risto Kunelius toivoo tulevansa uudelleen valituksi. Johtamiskorkeakoulun johtaja Markku Sotarauta puolestaan jättää johtajanhommat vapaaehtoisesti.

Kunelius tuli yksikköönsä naapuritieteenaloilta, kun taas Sotarauta on entinen kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan dekaani.

Kunelius ja Sotarauta eivät ole yllättyneitä hakijoiden vähäisestä määrästä.

"Professorit tykkäävät olla professoreita", sanoo Sotarauta.

Yksikköuudistuksen vuoksi professoreilla on Sotaraudan mielestä enemmän aikaa tutkia ja opettaa, mikä ei motivoi hakemaan johtajaksi.

Yksikön johtajan tehtävien lyhyt määräaikaisuus ei houkuttele jättämään hyvää vakituista työpaikkaa.

"Johtajakaudella pitäisi pysytellä älyllisesti hengissä tieteenalallaan, ja johtajuus vie aikaa tutkimukselta", sanoo Kunelius.

Risto Kunelius arvelee, että akateeminen väki ei hae tunnustusta johtajuudessa. Enemmistön kiinnostuksenkohteet ovat pääosin tutkimuksessa, jonka vuoksi he ovat yliopistoon tulleet.

Kunelius ja Sotarauta pitävät johtajan tehtävää mielekkäänä eivätkä kritisoi palkkaa. Heidän mielestään on välttämätöntä, että yksikön johtajan tehtävä on täysipäiväinen.

Kunelius ja Sotarauta katsovat, että yksiköiden johtajien on oltava ainakin johtamansa yksikön lähitieteenaloilta, jotta uskottavuus säilyy. Johtamiensa tieteenalojen sisällöt ja rahoitusmallit pitää tuntea.

"Olemme ensimmäinen akateemisten johtajien sukupolvi Suomessa. Kansainvälisesti tämä on yleisempää ja palkat helposti kaksinkertaisia. Tulevaisuudessa akateeminen johtajuus saattaa olla tietoinen uravalinta", visioi Sotarauta.

Markku Sotarauta päätti jo ennen ensimmäistä johtajanpestiään, ettei hae uutta kautta. Sotarautaa kiinnosti määräaikainen kehittämistehtävä ja uuden yksikön syntyvaiheen organisointi. Hän haluaa jatkaa tutkimuksen parissa ja uskoo tutkimusalalleen olevan ajankohtaista tilausta.

"Johtamiskorkeakoulu ei tarvitse minua enää", Sotarauta sanoo.

Pestinsä jatkoa havitteleva Risto Kunelius toivoo jatkavansa vielä yhden kauden. Kunelius uskoo voivansa tehdä tutkimusta johtajantoimen ohessa, ja hänen tutkimusryhmänsä sai juuri Helsingin Sanomain säätiöltä 250 000 euron apurahan.

Mediatutkija Kunelius kertoo viihtyneensä yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden piirissä, sillä niillä on annettavaa hänen mediakäsityksensä kannalta.

Tiina Heikkilä, teksti

Ella Kiviniemi, kuva

Yksikköjohtajat:

Tampereen yliopiston hallitus valitsee tieteenalayksiköihin uudet johtajat loppuvuodesta.

Jatkoaikaa ovat hakeneet: Kari-Jouko Räihä (SIS), Tiina Kujala (EDU), Jukka Havu (LTL), Matti Lehto (MED), Heikki Hellman (CMT) ja Risto Kunelius (YKY).

Markku Sotarauta (JKK) ja Pekka Rissanen (HES) jäivät johtajakisasta pois.

Johtajan kausi on kolme vuotta. Johtajat ovat päätoimisia.