Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kehitysyhteistyö ei ole hyväntekeväisyyttä

Terveys on yksi tärkeimmistä ihmisoikeuksista. Tamyn ja GRAVIS:in yhteishanke Luoteis-Intian Rajasthanissa vaikuttaa asenteisiin niin Tharin aavikolla kuin Tampereellakin ja lisää tietoisuutta terveyden ja ihmisoikeuksien merkityksestä.

Terveystyöntekijät Sharda (toinen oikealta) ja Prabha (oik.) seuraavat leikkiä, jossa eniten muovipillejä hiuksiinsa kerännyt tyttö voittaa. Murrosikäisten terveyskoulutuksista tehdään toiminnallisia ja positiivisia, jotta nuoret kokevat mielekkääksi osallistua niihin.
Terveystyöntekijät Sharda (toinen oikealta) ja Prabha (oik.) seuraavat leikkiä, jossa eniten muovipillejä hiuksiinsa kerännyt tyttö voittaa. Murrosikäisten terveyskoulutuksista tehdään toiminnallisia ja positiivisia, jotta nuoret kokevat mielekkääksi osallistua niihin.

Tamylla on kehitysyhteistyöhanke Intian Rajasthanissa yhteistyössä paikallisen GRAVIS-kansalaisjärjestön kanssa. Huhtikuussa 2013 matkasimme seuraamaan hankkeen etenemistä ja suunnittelemaan uutta.

Suureksi osaksi karulla Tharin aavikolla sijaitseva Rajasthan on yksi Intian köyhimmistä osavaltioista, jossa asukkaiden heikko terveys hidastaa kehitystä. Hanke parantaa terveystietoutta ja vahvistaa aavikon kyläyhteisöjä, jotta ne kykenisivät järjestämään terveydenhuoltonsa itse. Kyliin on muun muassa koulutettu terveystyöntekijöiden verkosto.

Kahden viikon hankematkalla pääsimme seuraamaan erilaisia hanketoimintoja, kuten neuvolatarkastuksia odottaville äideille, murrosikäisten tyttöjen terveyskoulutusta ja kyläterveystyöntekijöiden verkostotapaamista.

Kehitysyhteistyöhankkeiden tarkoituksena on tukea kumppanin kapasiteettia kehitysmaassa niin, että vaikutus jatkuu yhteistyön päätyttyäkin.

“Tamyn hankkeen käsittämä neuvola- ja koulutustoiminta ei katkea, vaikka ulkoministeriön rahoitus loppuisikin. GRAVIS:illa on varainkeruuta Intiassa ja ulkomailla, ja käyttöön voidaan myös ottaa pienet maksut palveluista, jotka ovat tähän asti olleet maksuttomia - tarveharkinnalla tietenkin. Vähävaraisille olisi edelleen mahdollisuus neuvolakäynteihin", kertoo GRAVIS:in perustaja Shashi Tyagi.

Vaikka GRAVIS:in terveystyö onkin turvattua, aavikon olosuhteet eivät tee siitä helppoa. Puhtaan veden puute ja alkeellinen sanitaatio aiheuttavat sairauksia ja lapsikuolleisuutta, vaikka ihmisten terveystietämys paranisikin. Tamyn ja GRAVIS:in suunnitteilla oleva uusi hanke keskittyy juomaveden laadun ja sanitaation parantamiseen.



Varpu Jutila & Sanni Pietilä

Kirjoittajat ovat Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri ja vuohikuiskaaja



Tamyn Kehy-viikko 7.-11.10.
http://www.tamynkehyviikko.net/




Myös sinä voit auttaa!
Maksa haluamasi summa keräystilille
FI76 5732 2620 0100 09.
Kirjoita viestikenttään "Tamyn kehy-maksu".

(Luvan tiedot: 2020/2013/1238
koko maa, ei Ahvenanmaa)







Sharda ja Prabha
Sharda ja Prabha


Sharda (vas.) ja Prabha
kyläterveystyöntekijät



"Normityöpäivänä kierrämme kylissä ja vierailemme ihmisten kotona. Selvitämme, onko joku raskaana, ja kerromme raskaudenaikaisesta terveydenhoidosta ja paikallishallinnon ja GRAVIS:in terveyspalveluista. Työssä on parasta, että saa auttaa, oppia uusia asioita ja kulkea vapaammin kuin naisilla on täällä tapana. Asenteet naisten asemaa tai rokotuksia kohtaan muuttuvat hitaasti, mutta olemme havainneet muutosta jo omankin uramme aikana."





Premlata
Premlata


Premlata
28 vuotta



"Odotan toista lastani ja tulin GRAVIS:in sairaalaan neuvolatarkastukseen. Ensimmäinen lapseni syntyi tässä sairaalassa keisarileikkauksella. Tulin tänne, sillä yksityisen sektorin sairaalat ovat kalliita ja lähin on Jodhpurissa saakka. Asun Tinwarin kylässä, josta on kokonaisen päivän matka Jodhpuriin. Kylämme terveystyöntekijä kertoi minulle, että GRAVIS:in sairaalassa saa kolme ilmaista neuvolakäyntiä, ja osasinkin tulla tänne jo ensimmäistä kertaa odottaessani."





Kommentti: Kaikki hyötyvät



Kehitysyhteistyötä ei tule samaistaa hyväntekeväisyyteen tai kehitysapuun. Sitä kutsutaan yhteistyöksi, koska toiminta on vastavuoroista. Termillä tunnustetaan, että molemmat osapuolet hyötyvät toiminnasta ja että sitä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. On myös hurskastelua olettaa, että kumpikaan osapuolista tekisi yhteistyötä täysin epäitsekkäistä lähtökohdista.

Kehitysyhteistyötä kritisoidaan joskus ajan- ja rahanhukaksi, jolla ei ole pitkäjänteisiä vaikutuksia kohdemaassa. Hyvät kehitysyhteistyöhankkeet suunnitellaan kuitenkin kestäviksi niin, että hanke jatkaa kohdeympäristön muuttamista myös alkuperäisen rahoituksen loppuessa. Yksi keino lisätä kestävyyttä on perustaa toiminta tiedon levittämiselle ja asenteiden muuttamiselle.

Kehitysyhteistyö vaikuttaa tehokkaimmillaan solidaarisuuden leviämiseen myös laajemmalle, kuten kauppa- ja kansainväliseen politiikkaan. Nallekarkkien jakaminen tasaisemmin pohjoisen ja etelän kesken edesauttaa rauhantyötä ja ympäristöongelmien ratkaisemista, mikä koituu lopulta kaikkien eduksi.



Varpu Jutila
Sanni Pietilä





Kehy-valiokunta
Henri Makkonen (vas.) ja Elina Kamppi.


Maailmantuska ajoi mukaan



Tamyn Kehy-valiokunnan puheenjohtaja Henri Makkonen päätyi kehitysyhteistyöhön mukaan kansainvälisen politiikan opintojen kautta.

"Kun saa tarpeeksi tietoa, tulee sellainen maailmantuska", Makkonen nauraa.

Hän halusi tutustua kehitysyhteistyön tekemiseen ja mietti, kuinka sitä voisi tehdä Tampereella.

"Tamyn Intia-hanke on ollut pitkäkestoinen, ja sillä oikeasti saadaan asioita aikaan."



Kehy-valiokunnan jäsen Elina Kampin mukaan 12-henkisessä valiokunnassa voi tehdä tärkeää perustyötä Tamyn Intia-hankkeen eteen.

Kehy-valiokunnassa pääsee tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeiden käytännön toteutuksen pyörittämiseen, vaikka työ paikan päällä on erilaista.

"Tämä on väylä oppia ymmärtämään kehitysyhteistyötä."

Valiokuntatyössä oppii organisointikykyä ja yhteistyötä.

"Ne ovat asioita, joita kaikessa järjestötoiminnassa tehdään, mutta tässä on erityistä kulttuurien välinen tuntemus ja vuorovaikutus", Kamppi sanoo.

Makkosen mielestä valiokunta toimii hyvänä ensiaskeleena kehitysyhteistyöhön.

"Vähän kuin ottaisi perusopinnot jostain oppiaineesta."

Syksyllä yksi valiokuntalainen lähetetään vierailulle Intiaan.



Tamyn Kehy-valiokunnassa ideoidaan ja toteutetaan vuosittain toistuvia kampanjoita Aatemarkkinoilla ja Kehy-viikolla ja kerätään rahaa hankkeelle ympäri vuoden.

Makkosen mukaan toiminnan mahdollisuudet Tamyn Kehy-valiokunnassa ovat hyvät.

"Jos haluaa tehdä kehitysyhteistötä, tämä on hyvä paikka siihen."



Samuli Huttunen, teksti & kuva


| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto