Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Euroopan viimeinen diktatuuri

Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä oleva Valko-Venäjä valmistautuu kovaa vauhtia vuoden 2014 jääkiekon MM-kisoihin samaan aikaan, kun sananvapautta poljetaan, ihmisoikeuksia rikotaan ja toisinajattelijat viruvat vankilassa.

Minskissä järjestettävät jääkiekon MM-kisat 2014 näkyvät pääkaupungin katukuvassa mainoksina ja julisteina.
Minskissä järjestettävät jääkiekon MM-kisat 2014 näkyvät pääkaupungin katukuvassa mainoksina ja julisteina.

On lämmin heinäkuun alun päivä vuonna 2011. Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin keskustassa ihmiset ovat palaamassa töistä kotiin tai kiirehtimässä vapaa-ajan harrastustensa pariin.

Yhtäkkiä liikenteen meluun alkaa sekoittua käsien taputus. Kymmenet ihmiset jatkavat kävelyä, mutta taputtavat samalla käsiään yhteen. Kyse ei ole suosionosoituksista, päinvastoin.

Sosiaalisessa mediassa on joka viikko organisoitu niin sanottuja hiljaisia mielenosoituksia tiettyyn kellonaikaan Minskin keskustassa. Ihmisiä kehotetaan tulemaan paikalle ja taputtamaan käsiään yhteen. Taputukset ovat kansan epätoivoinen kannanotto vuodesta 1994 lähtien maata itsevaltiaan ottein hallinnutta presidentti Aljaksandr Lukashenkaa vastaan.

Ei mene montaakaan minuuttia, kun taputtava joukko hajotetaan. Siviilipukuiset miliisit eivät epäröi käyttää voimaa ja kyynelkaasua. Osa taputtavista mielenosoittajista viedään vastustushuutojen saattelemina tien laitaan parkkeerattuihin mustiin pakuihin.

Kukaan ei tiedä, minne nämä ihmiset viedään ja palaavatko he enää koskaan kotiinsa.

“Osa tutuistani on kadonnut jäljettömiin. Miliisit pahoinpitelivät minua niin rajusti, että kallooni tuli halkeama. Ymmärrätte varmaan, ettei enää huvita osallistua mielenosoituksiin", sanoo nimettömänä pysyttelevä nainen, joka makasi sairaalassa kuukausitolkulla kaksi vuotta sitten tapahtuneen taputusmielenosoituksen jäljiltä.

“Miten tällaisessa maassa voi elää? Ennen ajattelin, että haluan perustaa perheen tänne Minskiin ja asua täällä loppuelämäni, mutta nyt haluaisin vain muuttaa länteen, kuten suurin osa tutuistani on jo tehnyt", kertoo 28-vuotias Ksenija. Hän on ainoa löytämäni haastateltava, joka suostuu puhumaan Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta omalla nimellään.

Ne radikaalit nuoret ja mielenosoitusten järjestäjät, jotka asuvat edelleen Valko-Venäjällä, eivät halua haastateltaviksi osittain pidätysuhan pelossa, mutta myös sen takia, etteivät usko enää voivansa vaikuttaa mihinkään.

“Jos presidentivaalien jälkeiset mielenosoituksetkaan eivät johtaneet vallankumoukseen, ei ole mahdollista muuttaa mitään. Minulla on apaattinen ja lohduton olo", sanoo eräs oppositionuori puhelimessa.



Kun Lukashenka voitti joulukuussa 2010 lännessä vilpillisiksi tuomitut presidentinvaalit 79,67 prosentilla äänistä, kansa sai tarpeekseen. Kymmeniä tuhansia ihmisiä marssi Minskin kaduille osoittamaan mieltään Lukashenkan hirmuvaltaa vastaan.

Miliisit pidättivät noin 700 mielenosoittajaa sekä seitsemän yhdeksästä opposition presidenttiehdokkaasta, joista osa hakattiin sairaalakuntoon. Yksi presidenttiehdokkaista, Nikolai Statkevich, on edelleen vankilassa.

“Olen niin väsynyt tähän jatkuvaan pelotteluun. Jos sanot jotain hallinnonvastaista, sinut voidaan pidättää, kiduttaa päivätolkulla vankilassa ja pahimmassa tapauksessa tappaa", sanoo Statkevichin tilannetta riippumattomista tiedotusvälineistä seurannut Ksenija.

Hän ei uskalla edes ajatella, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu kymmenen vuoden päästä, mutta yrittää pysyä positiivisena ja uskoo, että vallankumous on väistämätön.

“Tämä painajainen ei voi kestää loputtomiin. Opposition pitäisi yhdistyä ja asettaa yhdeksän ehdokkaan sijaan vain yksi ehdokas vaaleihin, ja lisäksi länsivaltojen pitäisi auttaa meitä vallankumouksen alulle panossa", Ksenija pohtii.

Häntä masentaa ajatella, miten kurjaksi Valko-Venäjän kansalaisten elämä on muuttunut. Sananvapauden rajoittaminen ja ihmisoikeuksien polkeminen näkyy nuoren naisen mielestä jokapäiväisessä arkielämässä.

“Esimerkiksi kaikki puhelut salakuunnellaan. Tuttuni sai sakot siitä, että haukkui presidenttiä puhelimessa. Objektiivisia valkovenäläisiä tiedotusvälineitä ei käytännössä ole. Elämme taas Neuvostoliittoaikoja propagandoineen ja viisivuotissuunnitelmineen," Ksenija sanoo.

Eikö Ksenijaa sitten yhtään hirvitä arvostella presidenttiä kovaan ääneen omalla kotipihallaan?

“Ehkä nyt on parempi mennä sisälle. Eihän tätä muuten varmasti julkaista valkovenäläisissä tiedotusvälineissä?" Ksenija kuitenkin varmistaa.

Samalla häntä alkaa naurattaa.

“Olipa hölmö kysymys. Eihän kukaan antaisi julkaista tällaista juttua Valko-Venäjän mediassa."



Vaikka Ksenija olisi suostunut nimensä ja kuvansa julkaisemiseen Aviisissa, päätimme Valko-Venäjän nykyisen poliittisen tilanteen huomioon ottaen jättää hänen sukunimensä ja kuvansa pois jutusta.



Anna Egutkina, teksti & kuvat


Katso juttu Aviisin näköislehdestä!






Jääkiekon MM-kisat jakavat mielipiteitä




Toukokuussa 2014 Minskissä järjestettävät jääkiekon MM-kisat ovat herättäneet paljon keskustelua. Useissa Euroopan maissa poliitikot ovat vaatineet kisojen siirtämistä pois Valko-Venäjältä ihmisoikeustilanteen vuoksi. Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n johto ei kuitenkaan ole nähnyt tarpeellisena evätä Valko-Venäjältä kisojen järjestämisoikeuden vedoten siihen, ettei jäsenmaata, -seuraa tai -henkilöä saa syrjiä poliittisista syistä.

“Me emme enää edes keskustele kisojen siirtämisestä. Kaikki Euroopan maat ovat jo virallisesti osoittaneet tukensa meille", sanoo jääkiekon MM-kisojen valmistelukomiteaa johtava Jauhen Vorsin.

Hän on vakuuttunut kisojen kannattavuudesta ja odottaa kymmeniä tuhansia jääkiekon katsojia ulkomailta. Kisojen budjetiksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Näillä rahoilla rakennetaan muun muassa uutta Tsizovka-Arena -jäähallia, jonka kapasiteetti on lähes 10 000 katsojaa. Jäähallin oli määrä valmistua jo heinäkuussa, mutta rakennustyöt ovat taloudellisen tilanteen vuoksi viivästyneet, ja nyt arvioitu valmistumisaika on joulukuussa.

“Mielestäni MM-kisoihin menevät rahat olisi voinut käyttää paljon järkevämmin, esimerkiksi sairaaloiden ja koulujen rakentamiseen sekä palkkojen nostamiseen. Sen sijaan presidenttimme yrittää tehdä jääkiekosta kansallisen urheilulajin", sanoo minskiläinen Aleksandr Brundukov.

“MM-kisat syövät Valko-Venäjän ennestään heikkoa taloutta. Kuinka monta uutta jäähallia maahamme aiotaan vielä ahtaa? En mene katsomaan kisoja periaatteesta, vaikka jääkiekosta pidänkin", kertoo Ksenija.

Rovaniemeltä Minskiin vierailulle tullut pariskunta Mari ja Andrei Valui taas pitää MM-kisoja hyvänä tilaisuutena länsimaalaisille tutustua Valko-Venäjään ja sen kulttuuriin koko kisojen kestävän viisumivapauden aikana. He aikovat tulla katsomaan jääkiekkoa ja tuoda suomalaisia ystäviäkin mukanaan.

“Pitääkö tästä tehdä poliittista asiaa?

Sehän on urheilua. Lukashenkalla on kyllä syystä huono maine ulkomailla. Mutta ei sekoiteta puuroja ja vellejä ja keskitytään aidosti jääkiekkoon", Mari Valui kommentoi.





Lukashenka



Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Ryhoravits Lukashenka.

Syntyi 30.08.1954 pienessä. valkovenäläisessä kylässä Vitsebskin alueella.

Valittiin Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan korkeimpaan neuvostoon vuonna 1990.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen vuoteen 1991 asti ja Kommunistit demokratian puolesta -puolueen edustaja 1991-1992.

Valittiin Valko-Venäjän ensimmäiseksi ja toistaiseksi ainoaksi presidentiksi 20.7.1994.

19.12.2010 alkoi neljäs presidenttikausi. EU ja Yhdysvallat ovat tuominneet kaikki Valko-Venäjällä käydyt presidentinvaalit vilpillisiksi.

Viimeisin matkustuskielto EU:n ja Yhdysvaltojen alueelle astui voimaan vuonna 2011.

Pelaa aktiivisesti jääkiekkoa ja haluaa nostaa Valko-Venäjän tasoa lajissa muun muassa rakennuttamalla maahan lisää jäähalleja.

Sai Ig Nobel -palkinnon 2013 taputtamisen kieltämisestä kaduilla. Ig Nobel -palkinto eli Huumori-Nobel on parodia vuosittain jaettavista Nobel-palkinnoista.







| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Markus Kuula (28.02.14, kello 9:53)

    Stanislau Šuškevitš oli ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1994.




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto