Kulmahuone: Pissisten touhua

Uusien fuksien ilmestyminen kampukselle on yhtä varma syksyn merkki kuin mopojen ja farkkutakkien katoaminen katukuvasta.

Ilmiön seuraamisesta on kehittynyt itselleni ja ystävilleni jo eräänlainen rituaali: laskemme, minä vuonna syntyneet tänä vuonna pääsevätkään sisään ja samalla päivittelemme oman yliopistouramme pituutta.

Alkuyön haalaripukuisten korttelin taakse venyvä baarijono saa ystäväni aina kommentoimaan, ettei tuollaista itse enää jaksaisi. Olen aina yhtä mieltä, mutta vaatekaapin ryppyinen superfuksi-paita ja harvat tyhjät kohdat haalareissa kertovat, ettei paljosta haluttu jäädä aikoinaan paitsi.

Runsas alkoholinkulutus onkin liitetty vahvasti nimenomaan opintojen alkuaikoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen koululaiskyselyn mukaan nuorten alkoholinkäyttö on kuitenkin vähentynyt ja raittius puolestaan yleistynyt. Helsingin Sanomien mukaan yhä useampi nuori on vain päätynyt siihen, että "kännääminen ja röökaaminen ovat pissisten touhua".

Tällaiseen joukkoon leimautuminen olisi imagotappio. Vastaavia tuloksia raportoi keväällä ilmestynyt valtakunnallinen opiskelijoiden terveystutkimus: alkoholinkäyttö on vähentynyt erityisesti miehilllä neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Hyvä me, suunta on siis oikea.

Juuri fuksiviikoilla uutisissa kuvattua kehitystä on kuitenkin vaikea havaita. Erinäköiset ja -teemaiset pippalot sekä baarikierrokset ovat hyvä ja näppärä tapa saada lauma uusia ihmisiä tutustumaan toisiinsa, mutta olisi aina tärkeää muistaa se vaihtoehtoinen ohjelma, sillä baarikulttuuri ei miellytä kaikkia.

Lähes jokainen muistaa vuosikurssiltaan opiskelijoita, jotka lakkaavat syksyn edetessä käymästä tapahtumissa - johtuuko tämä örvellyksen seuraamisen kyllästymisestä, vai ovatko taustalla muut syyt?

Esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden on haettava lapset tarhasta tiettyyn kellonaikaan, työssäkäyvien aikataulut eivät jousta sopimuksen ulkopuolelle ja huipputasolla urheilevien opiskelijoiden arkeen alkoholi ei välttämättä sovi. Näin ollen tapahtumien sijoittaminen puhtaasti ilta-aikaan jättää monet ulkopuolelle, jolloin seuraavat viisi vuotta tuntuvat pitkiltä erityisesti ulkopaikkakunnalta muuttaneille opiskelijoille.

Baareilusta, tai sosialisoimisesta yleensä, saa myös olla pitämättä ilman sen suurempia perusteluja tai velvoitteita. Tärkeintä onkin, että järjestettävien tapahtumien kirjo on mahdollisimman laaja, ettei kukaan jäisi yksin vain tarjonnan puutteen takia.

Monipuolisen opiskelijakulttuurin luomisessa merkittävä rooli on tuutoreilla. Haluankin rohkaista tapahtumavastaavia lisäämään loppuvuoden ja kevään tapahtumakalenteriin peli-illan tai nyyttärilounaan.

Vaihtoehtoista toimintaa järjestävät tietysti myös Tamy ja sen piirissä toimivat harrasteyhdistykset: lajikerhoista, kuoroista ja Nyytin hengailuilloista löytyy sopivaa ja uutta tekemistä jokaiselle. Olipa illan suunnitelmissasi kokeilla uutta vegaanireseptiä, juosta kuusi kilometriä, väitellä nuorisotakuusta tai lähteä paikalliseen parille, et ole kampuksella suunnitelmiesi kanssa yksin.

Tehkää yliopistosta itsenne näköinen ja nauttikaa opiskeluajastanne (täällä saa olla myös pissis)!