Kahden tonnin synnytys

Käytännön asiat ovat yllättävän hankalia ulkomaalaisille opiskelijoille. Aviisi listasi ulkomaalaisen opiskelijan arkea vaikeuttavat ongelmakohdat. Yllättävintä on, että suurin osa Euroopan unionin ulkopuolisista opiskelijoista joutuu maksamaan synnytyksen ja abortin täysin omasta pussistaan.

Terveydenhoito

Tampereen yliopistossa opiskeleva afrikkalainen opiskelija joutui tänä vuonna maksamaan synnytyksensä itse. Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri Katri Suhonen pitää laskua kohtuuttomana.

"Synnytyksestä kuluista voi tulla hirveä tragedia! Ulkomaalaiset opiskelijat eivät aina ymmärrä, että aborttikin on aika kallis", Suhonen sanoo.

Euroopan unionin ulkopuoliset opiskelijat, joiden kotimailla ei ole Suomen kanssa sosiaaliturvasopimusta, joutuvat maksamaan synnytyksen ja abortin kaikki kulut itse Suomessa. He voivat saada osittaisen sosiaaliturvan tuovan kotikuntaoikeuden vasta, jos opiskelevat Suomessa kaksi vuotta. Jokaisella on Suomessa oikeus yllättävässä hätätilanteessa hoitoon, jos kyseessä on hengenvaara.

"Ei ketään jätetä synnyttämään sairaalan portaille, mutta viulut pitää maksaa itse", sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten vakuutusasioiden yksikön apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen sanoo.

Taysissa synnytysten hinnat vaihtelevat sen vaikeuden ja sairaalassaoloajan mukaan 1542 eurosta 2477 euroon. Abortin pääsee teettämään julkiselle puolelle vain jos raskaus uhkaa äidin henkeä. Tosin raskaudenkeskeytyksen hinnat ovat samansuuntaisia yksityisellä ja julkisella puolella. Esimerkiksi Koskiklinikalla lääkkeillä tehty abortti maksaa ilman kela-korvauksia 370 eurosta ylöspäin ja kaavinta noin 900 eurosta ylöspäin kaikkine kuluineen. Lasku lankeaa opiskelijalle, koska synnytys ja abortti eivät kuulu YTHS:n piiriin. Sairas- tai tapaturmavakuutus ei aina myöskään kata raskaudesta koituvia kuluja, koska raskaus ei ole sairaus.

"Opiskelijan pitäisi ottaa sellainen vakuutus, että se kattaa synnytyksen, muuten se jää itse maksettavaksi. On yleiseurooppalainen linjaus, että jos opiskelija tai hänen perheensä ei tuo verovaroja Suomeen, hän ei pääse sosiaaliturvan piiriin", Lindqvist-Virtanen sanoo.

Useimmat vakuutusyhtiöt rajaavat sairasvakuutuksen ulkopuolelle myös krooniset sairaudet, eikä YTHS kata kaikkia erikoislääkäripalveluita. SYL yrittää vaikuttaa sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta kunnan olisi maksettava ulkomaalaisten opiskelijoiden abortit, synnytykset ja kroonisten sairauksien kulut, joita vakuutukset eivätkä YTHS kata.

"Ministeriössä luultiin, että ulkomaalaisten opiskelijoiden terveysongelmat selvisivät, kun sairasvakuutukset tulivat oleskeluluvan perusteiksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden turvaan jäi vielä kuitenkin aukkoja", SYL:n sopo-sihteeri Timo Lehtinen sanoo.

Tällä hetkellä opiskelijat, joilla ei ole kotikuntaoikeutta, eivät ole oikeutettuja kunnalliseen terveydenhoitoon.

"Jos kansainvälisille opiskelijoille halutaan sosiaaliturva, yliopiston tai stipendijärjestelmän pitäisi rahoittaa se. Ministeriössä ei ole nähty, että näitä maksuja pitäisi saada veronmaksajien maksettavaksi, eikä tähän ole suunniteltu muutoksia", Lindqvist-Virtanen sanoo.

Vakuutukset

Ulkomaalaiset opiskelijat eivät yleensä saa suomalaisista vakuutusyhtiöistä vakuutuksia. Koti- ja autovakuutus voi onnistua, jos opiskelija on ensin onnistunut saamaan pankkitilin samasta yhtiöstä, josta hän on ottamassa vakuutusta. Matkavakuutuksen ehtona pidetään usein vakituista osoitetta Suomessa.

Sairas- ja tapaturmavakuutukset ovat melkein mahdottomia ulkomaalaisille opiskelijoille, sillä myöntäminen vaatii paitsi vakituisen kotipaikan Suomessa, myös sosiaaliturvatunnuksen ja kela-kortin. Vakituinen osoite tarkoittaa EU-maasta tulevalle vuoden oleskelua ja muille kahta vuotta Suomessa.

Käytäntö johtuu siitä, että Kela korvaa aina osan suomalaisten sairauskuluista, joten vakuutusyhtiöille jää pienempi summa maksettavaksi. Suomalaisen sosiaaliturvan piiriin voi päästä vain avioliiton tai työn kautta, ei siis pelkän opiskeluoikeuden avulla.

"Ulkomaalaisen opiskelijan pitää siis olla jo vakuutettu, että saa toisen vakuutuksen. Pidän sitä omituisena", Suhonen sanoo.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että ulkomaalainen opiskelija ei saa oleskelulupaa Suomeen, jollei hänellä ole sairasvakuutusta. Sisäasianministeriö onkin patistanut vakuutusyhtiöitä, että näiden pitäisi myöntää sairasvakuutuksia ulkomaalaisille opiskelijoille.

"Ulkomaalaislakia valmisteltaessa ministeriö ei ole valitettavasti selvittänyt sitä, millaista vakuutusturvaa Suomen markkinoilla on tarjolla. Suomessa tarjolla olevat vakuutukset ovat vapaaehtoisia, lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentäviä vakuutuksia. Vakuutusyhtiöt seuraavat kuitenkin tilannetta myös tuotekehityksen näkökulmasta", Finanssialan keskusliiton viestintäpäällikkö Marjo Lapatto sanoo.

Ulkomaalaiset opiskelijat eivät siis voi tehdä muuta, kuin ottaa vakuutuksensa kotimaastaan tai kansainvälisiltä vakuutusyhtiöiltä. Niiden hinnat ja sisällöt tosin vaihtelevat huimasti. SYL ajaa sitä, että ulkomaalaiset opiskelijat pääsisivät suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, tai jos tämä ei toteudu, että Kela maksaisi kuitenkin heidän kela-osuutensa sairaskuluista.

Asunto

Tampereen yliopistoon saapuneet ulkomaalaiset opiskelijat saivat kaikki Toasilta tänä syksynä määräaikaisen vuokrasuhteen, jos he tulivat Toasin ulkomaalaisille opiskelijoille varattuihin kiintiöasuntoihin. Siis vaihtareiden lisäksi myös kokonaisen tutkinnon ajan Tampereella asuvien vuokrasuhde on voimassa vain syyslukukauden. Tutkinto-opiskelijat saavat kuitenkin halutessaan muuttaa määräaikaisen sopimuksen toistaiseksi voimassa olevaksi.

"Aikaisemmin meillä oli toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, mutta opiskelijat eivät muistaneet irtisanoa niitä, joten opiskelijoille tuli ylimääräistä maksua. Nyt määräaikaisia sopimuksia voi jatkaa toisen lukuvuoden, jos opinnot jatkuvat. Sopimuksen voi myös irtisanoa jo aikaisemmin, jos opinnot loppuvatkin aikaisemmin, mutta siinä tulee kuukauden vuokran suuruinen sakkomaksu", Toasin palvelupäällikkö Pia Ylimäki sanoo.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden maksamat vuokrat ovat myös viime vuodesta asti olleet korkeampia kuin suomalaisilla, mitä Toas perustelee niin sanotulla jyvityskäytännöllä. Ulkomaalaiset opiskelijat joutuvat maksamaan korotettuna vuokrana myös kesäajan vuokrat, vaikka eivät asu täällä kuin talven.

"Ulkomaalaisten kiintiöasunnoissa jyvitetään vuokra. Mutta ihan samalla tavalla suomalainenkin joutuu maksamaan kesäkuukausien vuokrat, jos varaa asunnon jo kesällä, jotta saa varmasti asunnon, kun tulee syksyllä opiskelemaan", Ylimäki sanoo.

Jyvityskäytäntö on käytössä joissakin muissakin opiskelija-asuntosäätiöissä, mutta sen laillisuus on kiistanalainen. Vähemmistövaltuutettu selvittelee tällä hetkellä asiaa.

"Uusille suomalaisille opiskelijoille lähtee hyväksymiskirje heinäkuussa, joten eivät he varaa asuntoa etukäteen ", Suhonen sanoo.

Vapailta markkinoilta asunnon hankkiminen on hankalaa ulkomaalaisille opiskelijoille, koska he eivät useimmiten puhu suomea. Useimmat vuokranantajat edellyttävät pitkää vuokrasuhdetta ja myös kotivakuutusta, jota vaihtarit eivät välttämättä saa.

Liittymät

Useimmat ulkomaalaiset opiskelijat käyttävät prepaid-liittymiä tai opiskelija-asuntonsa lankapuhelinta, koska eivät saa tavallisia kännykkäliittymiä. Jotta saa tavallisen matkapuhelinliittymän, matkapuhelinyrityksen pitää pystyä tarkistamaan asiakkaan luottotiedot. Pohjoismaista se voi onnistua helpostikin, mutta ei kauempaa.

Matkapuhelinyhtiö voi vaatia kahdenkin vuoden oleilua Suomessa ennen tavallisen kännykkäliittymän myöntämistä. Ongelma ei ole suuren suuri, sillä samaan prepaid-liittymään voi ladata uudestaan rahaa, jolloin numero ei muutu.

Prepaid-liittymään saa nykyisin myös mobiililaajakaistan. Kiinteästä laajakaistasta on käytössä vakuusmaksuja, kuten esimerkiksi 300 euroa.

"Mobiililaajakaistan hinnoittelu on periaatteeltaan samanlainen kuin kiinteässäkin laajakaistassa, eli se perustuu nopeusluokkaan", Elisan palvelujohtaja Pasi Vanninen kertoo.

Useimmat kv-opiskelijat asuvat Toasilla, jonka asuntoihin kuuluu automaattisesti netti.

Laskut

Pankkien on lain mukaan tarjottava kaikille opiskelijoille tili ja Visa electron -kortti, jos heillä on perusteltu syy pankkipalveluihin. Jos opiskelija pystyy pyörittämään maksuliikennettään oman maansa tilin ja korttien kautta, tiliä ei välttämättä avata muutaman kuukauden vaihtojakson ajaksi. Jos opiskelija opiskelee Suomessa vuoden tai vuosia, tilin ja kortin saa varmasti. Pankki saa päättää itse, myöntääkö opiskelijalle verkkopankkitunnukset.

"Verkkopankkitunnukset eivät ole peruspankkipalveluita, vaan niillä voi asioida verottajan ja Kelan sivuilla. Tällaiseen ei ole ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarvetta", Nordean palvelupäällikkö Anniina Vuorinen sanoo.

Useimmat pankit eivät myönnä tunnuksia ulkomaalaisille opiskelijoille ollenkaan, ellei opiskelijalla ole vakituiset palkkatulot.

"Verkkopankkitunnuksia tarvitsee usein tunnistautumisessa, esimerkiksi maksaessa lentolippuja. Pitäisikö kansainvälisten opiskelijoiden mennä matkatoimistoon?" Suhonen ihmettelee.

Laskun maksu on erityisen hankalaa automaateissa, joissa ei ole ohjeita englanniksi. Pankeilla tai vakuutusyhtiöillä ei ole edes velvollisuutta palvella englanniksi, ei edes vaikka firman nimi olisi englanninkielinen ja virkailijoiden tittelit vain englanniksi. Helpotusta on tulossa, sillä euroopanlaajuisen pankkikorttiuudistuksen takia automaatit ollaan uusimassa ainakin Nordeassa lähi kuukausina kansainvälisiksi, jolloin niitä voi käyttää myös englannin kielellä.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Tero Koskela, grafiikka

Hinta yllätti

Afrikkalainen opiskelija joutuu maksamaan parin tonnin laskun — viidenkympin erissä

Haiba tuli Afrikasta Suomeen viime vuonna opiskelemaan Tampereen yliopiston englanninkieliseen maisteriohjelmaan, josta hänen on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Hänellä ei ole stipendiä opintoihinsa, vaan hänen kotimaassaan olevat vanhempansa ja aviomiehensä rahoittavat hänen opintonsa.

Hän huomasi Suomessa olevansa raskaana. Vakuutuksesta oli kuitenkin rajattu pois lisääntymisterveys, mikä tuli Haiballe täydellisenä yllätyksenä. Synnytys maksoi melkein pari tonnia, mikä oli vielä isompi yllätys. Hän saa kuitenkin rahaa kotoaan, eikä ole yrittänyt hakea korvausta muualta, koska se olisi toivotonta.

"Minun piti maksaa synnytys sadan euron erissä, mutta summaa laskettiin viiteenkymppiin, etten joudu talousahdinkoon ja pystyn huolehtimaan lapsestani."

Hän mietti opintojen tilapäistä keskeyttämistä ja kotimaahan palaamista vuodeksi, ettei joutuisi huolehtimaan lapsestaan yksin.

"Pystyn paremmin jatkamaan opintojani, kun huolehdin lapsesta yksin Suomessa. Jos olisin lähtenyt nyt kotiin, minulla ei olisi ollut mahdollisuutta tulla takaisin. Ikävä kyllä mieheni ei ole täällä tukemassa minua."

Haiban mielestä terveydenhoito on Suomessa paljon parempaa kuin hänen kotimaassaan. Haiban lapsi pääsee suomalaisiin kunnallisiin neuvolatarkastuksiin kuukausittain.

Haiba suunnittelee palavansa kotiin, kun hän on saanut muut opintonsa paitsi gradun tehtyä. Hän uskoo ja toivoo valmistuvansa tavoiteajassa.

Haiban nimi on muutettu