Klassikkoni: Vuoroin vieraissa

Vuoroin vieraissa pelasti vanhojentanssikevääni kymmenisen vuotta sitten. Vaikka viimeiset teinivuodet olivatkin angstisia, aina oli jotain mitä odottaa. Joka viikko 12 jakson verran draaman huumori kävi yhä hervottomammaksi.

Vuoroin vieraissa on rakennettu perussimppeliksi tarinaksi: Elinan (Tiina Lymi) laman aikainen avioliitto alkaa laajentua kolmansiin ja neljänsiin osapuoliin - kunnes omatkin vanhemmat alkavat olla mukana samassa sopassa.

Vuoroin vieraissa oli edelläkävijä. Kyseessä on ykkösen ensimmäinen kausisarja eli koko kevään kestävä Kotikatsomo-paikan draamakimara. Nykyvinkkelistä ei uskoisi, että suomalaisessa draamasarjassa ei ollut aikaisemmin edes kunnolla käsitelty naisen seksuaalista aktiivisuutta.

Sarjan syntyprosessi oli myös poikkeuksellinen. Anna-Leena Härkönen kirjoitti käsikirjoituksen alun perin tavallisenpituiseksi näytelmäksi. Tarina oli niin mainio, että Härkönen ja Pekka Milonoff venyttivät siitä pitkän sarjan. Härkösen dialogi on aivan loistavan osuvaa ja intiimiäkin. Ihan kuin sitä saisi seurata puolen metrin päässä teatterin pienellä näyttämöllä.

Olen lainannut sarjan muutaman kerran kirjastosta. Nykyisinkin pidän tarinaa hauskana ja kaikin puolin toimivana.

Ilman Elinan hyppimistä sängystä sänkyyn tuskin olisimme päässeet katsomaan myöskään uudempia Kotikatsomon helmiä, kuten Tahdon asiaa tai Harvoin tarjolla. Nekin ammentavat samasta hulvattoman hauskojen draamojen tyylipaletista.

Hertta-Mari Kaukonen

Anna-Leena Härkönen ja Pekka Milonoff
Vuoroin vieraissa (1997)