Unohdettu todellisuus

Ville Tietäväinen voi viimein huokaista helpotuksesta. Viisivuotinen suururakka on ohi, ja sen tulos, siirtolaisuutta käsittelevä sarjakuvaromaani Näkymättömät kädet, julkaistiin elokuussa.

Suomalaisittain poikkeuksellisen massiivinen 216-sivuinen sarjakuva kertoo marokkolaisen Rashidin tarinan. Rashid joutuu jättämään perheensä ja lähtee paperittomana siirtolaisena paratiisinkaltaisena kimaltelevaan Eurooppaan. Työ espanjalaisilla vihannesfarmeilla vaikuttaa Välimeren toiselta puolelta nähtynä tuottoisalta, mutta pian Rashid kohtaa karun todellisuuden Almerian kasviplantaasien muovimeressä.

Tietäväinen lähti tekemään sarjakuvaa aiheesta, koska halusi antaa vaihtoehdon median tarjoamalle yksipuoliselle kuvalle, jossa siirtolaiset esitetään Eurooppaan vyöryvänä kasvottomana massana. Hän halusi tuoda esiin siirtolaisuuden inhimillisen puolen kertomalla siitä yksilön näkökulmasta.

Aluksi Tietäväinen suunnitteli tekevänsä aiheesta pari lyhyttä tarinaa. Pian kävi kuitenkin selväksi, että työsarkaa on huomattavasti enemmän. Käsikirjoitusliuskoja kertyi yli 300, joista suhteellisuudentajun iskettyä poistui lähes sata.

"Halusin kertoa siirtolaisista, maailmasta heidän ympärillään ja siitä, mitä Eurooppaan lähtevien ihmisten päässä liikkuu, mitkä ovat heidän motivaationsa ja mitä he jättävät taakseen. Tämän kaiken kertomiseen eivät lyhyet tarinat olisi riittäneet", Tietäväinen valottaa projektin taustoja.

Tietäväinen on varsinaiselta ammatiltaan graafikko, ja sarjakuvan tekeminen on hänelle harrastus. Hän sai valtiolta viisivuotisen taiteilija-apurahan projektia varten, ja viime vuodet harrastus onkin vienyt suurimman osan ajasta.

"Välillä mietin koko touhun järkevyyttä. Mutta kun useat ihmisten, jotka eivät sarjakuvia ole aiemmin lukeneet, ovat olleet teoksesta vilpittömän vaikuttuneita, tuntuu se vaivan arvoiselta", Tietäväinen kertoo.

Kirjan tarina ja päähenkilö Rashid ovat kuvitteellisia. Sarjakuvaan on tiivistetty draamaa, ja paikat ovat muutamia tunnettuja kohteita lukuun ottamatta yhdistelmiä mielikuvista, joissa on pyritty mahdollisimman lähelle aitouden tuntua.

Teos pohjautuu kuitenkin vahvasti todellisuuteen. Tietäväisen mielestä olisi ollut väärin lähteä vain keksimään asioita ja ihmisten reaktioita siihen, mitä Euroopassa kohdataan.

Niinpä hän uppoutui aiheeseensa tutkijan pieteetillä, luki kirjallisuutta ja keskusteli asiantuntijoiden kanssa.

Tietäväinen teki myös kaksi tutkimusmatkaa yhdessä sosiaaliantropologi Marko Juntusen kanssa. Reissuilla hän vieraili sarjakuvan tapahtumapaikoilla ja tutustui siirtolaisten arkeen.

Vaikka Tietäväinen oli tutustunut aiheeseen etukäteen, toiminnan laajuus ja järjestelmällisyys yllätti. Välillä touhu vaikutti valmiiksi käsikirjoitetulta, niin aitoon ja peittelemättömään pahuuteen ja hyväksikäyttöön hän matkoillaan törmäsi.

"Kaikki tekijät eri tasoilla tietävät, miten homma toimii, mutta kukaan ei siihen halua puuttua", Tietäväinen ihmettelee.

Tietäväisen matkoillaan näkemät siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat ja inhimilliset kärsimykset olivat valtavia. Almerian muovimaailmassa vastakkain eivät olleet ainoastaan rikas Eurooppa ja riistetty Afrikka, vaan eri puolilta tulleet siirtolaiset järjestäytyivät etnisten ryhmien mukaisesti, ja epäluulo sekä rasismi kukoistivat.

"Monille tulijoille se vainoharhainen maailma on ainoa paikka, jonka he Euroopasta näkevät", Tietäväinen kertoo kokemuksesta.

Näkymättömistä käsistä puhuttaessa onkin usein tuotu esiin sen yhteiskunnallista puolta.

Taiteilijan itsensä mielestä teoksen pääteemat liittyvät silti enemmän yksilöön, itsetunnon ja identiteetin saavuttamisen ja menettämisen kysymyksiin. Sarjakuvaa tehdessään Tietäväisellä ei ollut asioiden esilletuomista laajempaa poliittista agendaa.

Hänellä ei ole tarjota ratkaisua, eikä se hänen mielestään ole taiteen tehtävä.

"Monessa kirjoituksessa teosta on pidetty voimallisesti ihmisen hyväksikäytön vastaisena, ikään kuin olisin hyvän puolella. Yritin vain kuvata mahdollisimman objektiivisesti todellisuutta ja sitä, mihin se lopulta johtaa", Tietäväinen kertoo.

Näkymättömät kädet on vaikuttava kokemus. Vaikka kokonaisuus on upea ja helposti lähestyttävä, tarina tekee siitä kaikkea muuta kuin kevyttä kesälukemista. Teokseen tutustuessa kannattaa varata aikaa paitsi lukemiseen, myös kokemuksen herättämien kysymysten pohtimiseen.

Juho-Matti Paavola, teksti