|
Kirjan tarina ja päähenkilö Rashid ovat kuvitteellisia. Sarjakuvaan on tiivistetty draamaa, ja paikat ovat muutamia tunnettuja kohteita lukuun ottamatta yhdistelmiä mielikuvista, joissa on pyritty mahdollisimman lähelle aitouden tuntua.
Teos pohjautuu kuitenkin vahvasti todellisuuteen. Tietäväisen mielestä olisi ollut väärin lähteä vain keksimään asioita ja ihmisten reaktioita siihen, mitä Euroopassa kohdataan.
Niinpä hän uppoutui aiheeseensa tutkijan pieteetillä, luki kirjallisuutta ja keskusteli asiantuntijoiden kanssa.
Tietäväinen teki myös kaksi tutkimusmatkaa yhdessä sosiaaliantropologi Marko Juntusen kanssa. Reissuilla hän vieraili sarjakuvan tapahtumapaikoilla ja tutustui siirtolaisten arkeen.
Vaikka Tietäväinen oli tutustunut aiheeseen etukäteen, toiminnan laajuus ja järjestelmällisyys yllätti. Välillä touhu vaikutti valmiiksi käsikirjoitetulta, niin aitoon ja peittelemättömään pahuuteen ja hyväksikäyttöön hän matkoillaan törmäsi.
"Kaikki tekijät eri tasoilla tietävät, miten homma toimii, mutta kukaan ei siihen halua puuttua", Tietäväinen ihmettelee.
Tietäväisen matkoillaan näkemät siirtolaisuuteen liittyvät ongelmat ja inhimilliset kärsimykset olivat valtavia. Almerian muovimaailmassa vastakkain eivät olleet ainoastaan rikas Eurooppa ja riistetty Afrikka, vaan eri puolilta tulleet siirtolaiset järjestäytyivät etnisten ryhmien mukaisesti, ja epäluulo sekä rasismi kukoistivat.
"Monille tulijoille se vainoharhainen maailma on ainoa paikka, jonka he Euroopasta näkevät", Tietäväinen kertoo kokemuksesta.
Näkymättömistä käsistä puhuttaessa onkin usein tuotu esiin sen yhteiskunnallista puolta.
Taiteilijan itsensä mielestä teoksen pääteemat liittyvät silti enemmän yksilöön, itsetunnon ja identiteetin saavuttamisen ja menettämisen kysymyksiin. Sarjakuvaa tehdessään Tietäväisellä ei ollut asioiden esilletuomista laajempaa poliittista agendaa.
Hänellä ei ole tarjota ratkaisua, eikä se hänen mielestään ole taiteen tehtävä.
"Monessa kirjoituksessa teosta on pidetty voimallisesti ihmisen hyväksikäytön vastaisena, ikään kuin olisin hyvän puolella. Yritin vain kuvata mahdollisimman objektiivisesti todellisuutta ja sitä, mihin se lopulta johtaa", Tietäväinen kertoo.
Näkymättömät kädet on vaikuttava kokemus. Vaikka kokonaisuus on upea ja helposti lähestyttävä, tarina tekee siitä kaikkea muuta kuin kevyttä kesälukemista. Teokseen tutustuessa kannattaa varata aikaa paitsi lukemiseen, myös kokemuksen herättämien kysymysten pohtimiseen.
Juho-Matti Paavola, teksti
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen