Suuri kuntavisa

Politiikassa mielipiteillä on väliä. Uskottavan ja perustellun mielipiteen taustalla on kuitenkin hyvä olla vankkaa tietoa. Siksi päätimme ottaa selvää, mitä opiskelijaehdokkaat todella tietävät kaupungista, jonka asioita hoitamaan he hinkuvat.

Kuntavaalivisaa varten pyydettiin opiskelijaehdokkaista koostuvat kaksihenkiset joukkueet kaikista puolueista, joiden listoilla on opiskelijoita.

Visassa oli neljä osiota, joissa jokaisessa oli neljä kysymystä. Jokaisesta oikeasta vastauksesta sai pisteen. Muutamiin kysymyksiin oli useampia vastauksia, joten maksimipistemäärä visassa oli 20.

Joukkueita kehotettiin myös kommentoimaan kysymyksiä ja niiden sisältöä vastauslappuihin. Lisäksi kunkin osion jälkeen kerrottiin oikeat vastaukset ja käytiin keskustelua. Juttu perustuu kommentteihin ja käytyyn keskusteluun.

Historia

1. Minä vuonna ja kenen toimesta
Tampereen kaupunki on perustettu?
Vastaus: 1.10.1779 ja Ruotsin kuningas Kustaa III

2. Minä vuonna Tampereella syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo?
Vastaus: 1882

3. Mikä oli nimeltään Finlaysonin kutomohalli, jossa valo syttyi?
Vastaus: Plevna

4. Minä vuonna Tampereen yliopisto, silloinen Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti Tampereelle? Entä minä vuonna TTY aloitti toimintansa (aluksi TKK:n sivukorkeakouluna)?
Vastaus: TAY 1960, TTY 1965

Aviisin suuri kuntavaalivisa aloitettiin lämmittelykysymyksillä Tampereen historiasta.

Vuosiluvut eivät olleet joukkueiden vahvinta aluetta. Tosin näissä ei myöskään annettu pelivaraa, ja muutama varsin lähelle osunut vastaus jäi pisteittä.

Perustamisvuoden kohdalla hajonta oli suurta. SDP:llä ja Piraateilla vastaus livahti 1600-luvun puolelle. Lisäkehuja luvattiin oikeasta päivämäärästä, ja vinkiksi muistutettiin syntymäpäivää juhlitun vastikään Tampereen päivänä. Oikean päivän tiesivät SDP ja Team Kaksi askelta edellä.

Sähkövalon syttymisen kohdalla joukkueet olivat jo paljon paremmalla hajulla ja suurin osa vastauksista oli oikealla vuosikymmenellä. Paikan paljastaminen aiheutti huokauksia ja "olisihan se pitänyt arvata" -mutinoita.

Teknillisen yliopiston synty sijoitettiin useimmiten 70-luvulle, jolloin koulu itsenäistyi TKK:n alaisuudesta ja muutti keskustasta Hervantaan. Toiminta alkoi kuitenkin aikaisemmin.

"Ihan kivoja Manse-Pursuit kysymyksiä, mutta palaisitteko tähän päivään piakkoin", Kosmonautit kommentoivat.

Dosentin poiminta

Varsinainen valopilkku oli vasemmistoliiton Kosmonauttien vastaus kolmanteen kysymykseen: Oma lamppumme on syttynyt Werstaalla ja aika ajoin sammunut Plevnassa. "Voiko opiskelijaelämän riemua paremmin kuvata", pohtii kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko.

Hallinto

1. Ketkä kaksi täydentävät seuraavan listan: Kaarle Nordlund, Sulo Typpö, Erkki Lindfors, Pekka Paavola?
Vastaus: Jarmo Rantanen ja Timo P. Nieminen (Tampereen kaupunginjohtajat, vuodesta 2007 eteenpäin pormestarit)

2. Kuntauudistuksessa esitetään Tampereeseen liitettäväksi ainakin Ylöjärvi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Lempäälä ja Vesilahti. Mikä olisi näistä kunnista muodostuvan Suur-Tampereen väkiluku (10 000:n tarkkuudella)?
Vastaus: 354 089

3. Kuinka suuri osa tamperelaisista on opiskelijoita (3 prosentin tarkkuudella)? Entä kuinka suuri prosentti kaupunginvaltuuston jäsenistä ilmoitti olevansa opiskelijoita (1 prosentin tarkkuudella)?
Vastaus: tamperelaisista 16%, edustajista 3%

4. Tampereen kaupungilla työskenteli vuonna 2011 yhteensä 14 472 henkilöä. Kuinka moni heistä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa (500:n tarkkuudella)?
Vastaus: 5 309

Hallinto oli ehdokkaiden vahvin alue. Opiskelijoiden osuuden tamperelaisista tiesi jokainen joukkue. Nykyedustajista valtuuston nettisivuilla opiskelijaksi tunnustautuu vain kaksi, vaikka opiskelevia edustajia valtuustossa on tiettävästi useampiakin.

Illan ensimmäinen kunnon keskustelu ja poliittinen eripura saatiin aikaan kuntaliitoksista.

Tiukan sananvaihdon tiimellyksessä selvitettiin Suur-Tampereen kannattajia ja vastustajia käsiäänestyksellä. Vain perussuomalaisten ja keskustan joukkueet ilmoittivat ehdottomasti vastustavansa hanketta.

Muut joukkueet eivät toisaalta ottaneet myöskään selkeää puoltavaa kantaa kuntaliitoksiin. Ylhäältä ohjattuja pakkoliitoksia ei kannattanut kukaan. Kysymyksen asettelu herätti paljon arvostelua.

"Naurettavaa, jos pääkeskustelun aihe on kyllä tai ei Suur-Tamperelle. Seuraavaksi varmaan puhutaan eurokriisistä", kommentoi Kosmonauttien Pyry Urhonen.

Bonuskysymyksenä tiedustelimme, mitkä kolme puoluetta ovat valtuuston suurimmat syksyn vaalien jälkeen. Vain Piraatit jättivät oman puolueen pois listalta.

"Suomen Keskusta, Keskustapuolue, Maalaisliitto", Kepun Dream Team arveli.

Dosentin poiminta

Suuret Vihreät Naiset yllättivät tietämällä, että Lindfors, Paavola ja kumppanit olivat entisiä kaupunginjohtajia, mutta kun listaa piti jatkaa kahdella nimellä, mieleen tulivat Kyllikki Koivusalo ja Jesse-Joonas Jörninkäinen. Hauskanpito maksoi tiimille yhden pisteen.

Talous

1. Kuinka monta euroa lainaa per asukas Tampereella oli vuoden 2011 tilinpäätöksessä (100 euron tarkuudella)?
1502 euroa

2. Kuinka suuret olivat Tampereen kaupungin menot vuoden 2011 tilinpäätöksessä (100 miljoonan tarkuudella)?
1 416 462 000 euroa

3. Mikä on tuloveroprosentti Tampereella vuonna 2012 (yhden prosentin tarkkuudella)?
19 prosenttia

4. Tampereelle suunnitellun Keskusareenan yhteiskustannuksiksi on arvioitu noin 400 miljoonaa. Kuinka suurella summalla Tampereen kaupunki on luvannut osallistua kannen rakentamiseen (kolmen miljoonan tarkkuudella)?
22,7 miljoonalla

Tampereen talouden mittasuhteet olivat useimmilla joukkueilla varsin hyvin hallussa. Oikean veroprosentin annetussa toleranssissa tiesivät kaikki.

Kaupungin menoja arvioitaessa ääripäät erottuivat. Kepun Dream Team veikkasi 690 miljoonaa, kun Suuret Vihreät Naiset arvelivat menojen olevan peräti 4,5 miljardia. Muut vastaukset pyörivät muutaman sadan miljoonan säteellä oikeasta.

Velan määrän suuruusluokan joukkueet hahmottivat hyvin, eikä suuria ylilyöntejä tullut. Eniten yläkanttiin meni Piraattien veikkaus, 3000 euroa.

Ehkä hieman yllättäen Keskusareena-hanketta koskevaan kysymykseen ei tullut juurikaan kommentointia. Vain SDP:n joukkue jätti vastaamatta kysymykseen, koska piti sitä epäselvänä.

"Kustannukset eivät ole selvillä. Vielä ei ole edes varmaa, toteutuuko hanke. Jos areenaa ei rakenneta, ei kaupungin tule osallistua kannen kustannuksiin", joukkue perusteli.

Dosentin poiminta

Oikeastaan kaikki joukkueet, jotka saivat kohtuullisesti pisteitä, osasivat vastata hyvin nimenomaan hallintoa ja taloutta koskeviin kysymyksiin. Tämä näkyi selvästi parhaiten menestyneiden Norsun, kokoomuksen ja persujen vastauksissa.

Liikenne ja asuminen

1. Euroopan epävirallisesta pyöräilypääkaupungista Kööpenhaminasta löytyy noin 400 kilometriä pyöräteitä. Kuinka monta kilometriä pyöräteitä löytyy Tampereelta (50 kilometrin tarkkuudella)?
Vastaus: 600 kilometriä

2. Kuinka suureksi on arvioitu kaupunkiraitiotien kustannukset Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi -välille (10 miljoonan tarkuudella)?
Vastaus: 176 - 184 miljoonaa euroa

3. Kuinka suuri prosenttiosuus Tampereen asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia vuoden 2011 lopussa (viiden prosentin tarkkuudella)?
Vastaus: 48%

4. Kuinka monta opiskelijoille tarkoitettua vuokra-asuntoa Tampereella on (500 tarkuudella)?
Vastaus: 7500, 12 400 asuntopaikkaa (tilanne tammikuu 2010)

Asumisen ja liikenne oli selkeästi haasteellisin osio. Vastauksissa esiintyi todella paljon hajontaa.

Kaikki joukkueet nielaisivat pyörätiekysymykseen sisältyneen syötin ja vastaukset olivat pahasti alakanttiin. Ongelma Tampereella ei ole niinkään pyöräteiden määrä, vaan niiden laatu ja sijainti.

SDP ei edes lähtenyt arvailemaan tarkkaa määrää.

"Liian vähän", kuului joukkueen vastaus.

Myös Kosmonautit ja Suuret Vihreät Naiset halusivat lisää pyöräteitä.

Kaupunkiraitiotie oli toinen joukkueita kommentointiin innostanut asia, vaikka arviot kustannuksista vaihtelivat paljon. Piraattien mielestä pikaratikka on välttämätön ennemmin tai myöhemmin, ja myöhemmin se tulee todennäköisesti kalliimmaksi. Suuret Vihreät Naiset arvelivat ratikan maksavan itseään takaisin.

Toisaalta SDP kyseenalaisti lähteenä toimineen Tampereen kaupungin selvityksen puolueettomuuden.

"Kaupungin sivuilla olevat arviot tulevat todennäköisesti tuplaantumaan", joukkue arveli.

Perussuomalaisille sattui kolmannen kysymyksen kohdalla harmittava väärinkäsitys. Joukkue vastasi yhden hengen asuntokuntien määräksi 55 000, joka prosenteiksi muutettuna olisi oikea vastaus. Niinpä voittopiste jäi saamatta.

Dosentin poiminta

Poliittiset viestit ujuttautuivat mukavasti Kosomnauttien lisäksi Piraattien ja Suurten Vihreiden Naisten vastauksiin. Ratikkakysymykseen vihreät lisäsivät osuvasti, kuinka "ratikka maksaa, mutta se tulee edulliseksi ympäristölle".

Pistetaulukko

Maksimipistemäärä: 20

Norsu (kristillisdemokraatit): 8

Perussuomalaisten joukkue
(perussuomalaiset): 8

Team Kaksi askelta edellä
(kokoomus): 8

Kepun Dream Team (keskusta): 6

Kosmonautit (vasemmistoliitto): 5

SDP (sosiaalidemokraatit): 5

Piraatit (piraattipuolue): 3

Suuret Vihreät Naiset (vihreät): 3

Aviisin kuntavisan jälkipelit

Suuressa kuntavaalivisassa annettiin tilaa myös selittelylle. Onhan kyse kuitenkin politiikasta. Niinpä rohkaisimme joukkueita visan jälkeen kommentoimaan kysymyksiä ja niiden sisältöä.

Ehdokkaat olivat ilmeisesti rankan suorituksen uuvuttamia, ja joukkueista irtosi vain muutamia puolihuumorilla heitettyjä kommentteja mediapelistä.
Vastauslappujen kommenteissa Suuret Vihreät Naiset jäivät kaipaamaan ympäristöä koskevia faktakysymyksiä. Vasemmistoliiton Kosmonautit taas olisivat halunneet vastata kysymykseen asunnottomuudesta.

Sanallinen Pandoran lipas aukesi vasta, kun esille nousi tämän hetken kuuman peruna, nuorten syrjäytyminen. Seurasi tunnin mittainen jälkipeli, joka polveili syrjäytymisestä perustuloon, kaupunkilaisten osallistamiseen ja demokratiakasvatukseen kouluissa.

Välillä kiivashenkiseksikin yltyneessä keskustelussa poliittiset jakolinjat tulivat esille. Yhteistä säveltä koetettiin hakea opiskelijan edun ajamisesta.

"On paljon ajatuksia, jotka saavat tukea opiskelijoiden keskuudessa yli puoluerajojen", piraattien Harri Kivistö arveli.

Lopulta yhteisen asian löytäminen osoittautui hankalaksi. Opiskelija-asuntojen lisärakentamisen kaikki myönsivät tärkeäksi asiaksi, mutta toteuttamistavoista oltiinkin jo erimieltä.

SDP:n Sanna Marin muistuttikin, että ei ole olemassa mitään yhteistä opiskelijapuoluetta. Hän itse katsoi olevansa ensisijaisesti sosiaalidemokraattinen ehdokas.

"Suomessa äänestetään kuitenkin aina puoluetta, ei vain opiskelijaa."

Kaikkiaan visan tulokset olivat varsin hyvät. Suurin osa vastauksista oli oikean suuntaisia ja suurusluokat olivat hallussa. Varsinkin talouden mittasuhteista joukkueilla oli peruskansalaista parempi käsitys.

Näistä vaihtoehdoista on varmasti helppo löytää sanavalmis ja asioista perillä oleva ehdokas, jos arvomaailmat kohtaavat. Tietämättömät ehdokkaat eivät ole syy jäädä äänestyspäivänä kotiin.

Visailun EM-kultamitalisti ei olisi pärjännyt paremmin

Pyysimme Aviisin suuren kuntavaalivisan tekemiseen ja vastausten analysointiin apua asiantuntijoilta.

Kunta-asiantuntijana vastauksia kommentoi dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Hän arvioi kysymykset varsin haastaviksi.

"Muutamaan kysymykseen pystyi vastaamaan yleistiedon pohjalta, mutta suurin osa edellytti yksinkertaisesti joko tarkkaa ajankohtaisten asioiden seuraamista tai nippelitiedon hallintaa. Siihen nähden muutamat joukkueet saivat itse asiassa kohtuullisen paljon pisteistä."

Vinkkejä kysymysten laatimiseen antoi pohjoismaiden menestynein tietovisailija, tamperelainen Tero Kalliolevo.

"Mielestäni parhaat kysymykset ovat sellaisia, että vaikka itse vastausta ei tietäisi, se kiinnostaisi kuulla", visakonkari neuvoi.

Kansainvälisissä kisoissa kysymykset ovat usein monipolvisia ja vaikeita, mutta informatiivisia. Suomessa suositaan enemmän lyhyitä, yhden lauseen kysymyksiä.

Aviisin kysymykset Kalliolevo arvioi kovin numeropainotteisiksi. Vain kahdessa kohdassa vastaus oli muuta kuin numeroita, ja kaupunginjohtajakysymyskin oli hänen itsensä ehdottama.

Myös Kalliolevon mielestä kysymykset olivat haastavia ja joukkueet pärjäsivät varsin hyvin.

"En olisi itse ainakaan enempää pisteitä saanut kuin kärkijoukkueet. Monessa numerokysymyksessä olisi minulle tuottanut vaikeuksia arvioida vastauksen suuruusaluetta kovin tarkasti."

Iso kehu, kun se tulee visailun Euroopan joukkuemestaruuden voittaneelta tietäjältä.

Teksti: Juho-Matti Paavola

Kuva: Seppo Honkanen