Tamy ostaa uudet toimitilat, Yo-talon kohtalo avoinna

Ylioppilaskunta muuttaa ensi kesänä Yo-talon toisesta kerroksesta Pienteollisuustalon toiseen kerrokseen. Kauppakadulla Tamy on toiminut vuodesta 1967. Uudet, noin 500 neliön tilat Kalevantien varrelta hankitaan ostamalla tilat omistavan yrityksen (Karpek Oy) osakkeet.

"Kauppahintaa en voi edelleenkään paljastaa, koska nimiä ei ole vielä paperissa", Tamyn hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva kertoo. Aviisin saamien tietojen mukaan kauppasumma on noin 800 000 euroa.

"Sopimus allekirjoitetaan tämän kuukauden loppuun mennessä", hän toteaa.

Tiloissa on toistaiseksi vuokralaisena Tampereen yliopisto, mutta huoneet ovat tyhjillään. Aiemmin niissä on ollut esimerkiksi humanistisen tiedekunnan tiloja. Vuokrasopimuksessa on puolen vuoden irtisanomisaika.

"Tiloissa oli vielä 1980-luvulla kutomo. Me remontoimme tilat toimistokäyttöön yliopiston omien piirustusten mukaan 1990-luvun alussa", kertoo Pekka Kauppinen. Hän on toinen Karpek Oy:n perustajista.

Miksi opiskelijoiden rahoilla ostetaan uudet toimitilat, puheenjohtaja Veera Kaleva?

"Uudet tilat palvelevat paremmin opiskelijaa kuin nykyiset. Moni opiskelija käy toisella puolella kaupunkia (Yo-talolla) vain yhden kerran elämässään, vaikka tilat ovatkin ihan kivat ja hyvät", Kaleva sanoo.

Hän haaveilee siitä, että rivijäsenet tuntisivat Pienteollisuustalossa olevan toimiston omaksi olohuoneekseen. Uusiin tiloihin kaavaillaan esimerkiksi järjestöjen kaipaamaa säilytystilaa, opintoihin ja muuhun aktiviteetteihin liittyvää pienryhmätilaa ja kahvitarjoilua.

"Toinen keskeinen syy muuttaa on se, että uusi sijainti säästää todella paljon työntekijöidemme aikaa ja vaivaa, koska heidän ei tarvitse ravata yliopiston ja Kauppakadun välillä", hän jatkaa. Yo-talon kakkoskerroksesta muuttoa on perusteltu myös Kauppakadun tilojen huonolla kunnolla.

Viime keväällä Tamy suunnitteli muuttoa Atalpaan yliopiston vuokralaiseksi. Vuosivuokra kyseisistä tiloista olisi ollut yli 100 000 euroa.

"Toimitilojen ostaminen on kannattavampaa kuin kalliilla vuokraaminen", Kaleva perustelee.

Paljonko Tamyn jäsenmaksu nousee?"Kyllä se jonkin verran nousee, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Uusien tilojen jäsenmaksuvaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi olla kuin euron luokkaa vuodessa. Kun lainat on maksettu pois, uudet tilat ovat Tamylle edullisempia kuin nykyiset tilat."

Jättikaupan Tamy rahoittaa paitsi syömällä vanhoja säästöjään, myös ottamalla 15 vuoden pankkilainan. Osa uusista tiloista aiotaan vuokrata ulkopuolisille vuokralaisille.

Mitä ravintola Yo-talon keikoille käy?

"Se riippuu ravintola Yo-talon pääomistajasta Timo Isomäestä eikä meikästä", Kaleva naurahtaa.

Sekä Ylioppilastalon kellarikerroksessa toimiva ruokaravintola Tiiliholvi että legendaarinen keikkapaikka Yo-talo ovat yksityisessä omistuksessa olevia osakeyhtiöitä, joten niiden toimintaan Tamyn toimiston muutto talon toisesta kerroksesta ei vaikuta.

Seppo Honkanen

Kaupunki ei aio ottaa Yo-taloa opiskelijoilta väkisin

Ylioppilastalon kakkoskerros säilynee jatkossakin opiskelijoilla, jos tiloille keksitään opiskelijoita hyödyttävää käyttöä.


Kaupunki luovutti omistamansa Kauppakatu 10:n rakennuksen "tamperelaisten oppilaskuntien käyttöön" vuonna 1966 perustetun Yo-talosäätiön kautta. Tamy on maksanut talosäätiölle vuokraa kiinteistön ylläpitokuluja vastaavan summan.

"Säädekirjassa kiinteistö on luovutettu tamperelaisten opiskelijoiden käyttöön. Jos tila ei ole enää opiskeljoiden käytössä, kaupunki tutkii, purkautuuko säätiö", kertoo Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö, Yo-talosäätiön hallituksen jäsen Pekka Kivekäs.

"Mutta eihän säädekirjassa sanota, että tiloissa pitäisi olla nimenomaan Tamyn toimisto. Kyllä Yo-talolla voi olla myös muuta opiskelijoita hyödyttävää toimintaa."

Rahat toimintaan opiskelijoiden pitää löytää itse, sillä kaupunki ei Kivekkään mukaan aio rahoittaa uusia aktiviteetteja. Tamyn puheenjohtaja Veera Kaleva on tyytyväinen siitä, että tilat voivat säilyä opiskelijakäytössä. Maksavia vuokralaisia pitäisi tosin löytyä.

"Olisi kauhean kiva, että tilat olisivat avoimia eri opiskelijajärjestöille ja ilmaiseksi käytössä kaikille. Mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Tarvitaan konsepti, jossa löytyy maksavia vuokralaisia."

Kauppakatu 10:n historia on pitkä ja vaiherikas. Suomen Yhdyspankkia varten suunniteltu talo valmistui Kauppakatu 10:een vuonna 1901. Sen suunnitteli arkkitehti Gustav Nyström, jota pidetään ennen kaikkea uusrenessanssin edustajana. Leimallisemmin Ylioppilastalo edustaa kuitenkin jugendia.

Yhdyspankin Tampereen konttorin johtajana toimi Nils Idman, kuuluisan pappissuvun musta lammas. Hän teki Pohjoismaiden suurimman kavalluksen vohkimalla pankkiholvista yli kymmenen miljoonaa markkaa. Nykyrahaksi muutettuna se tekee miltei kolmekymmentä miljoonaa euroa.

Kavallus paljastui vuonna 1910. Pankinjohtaja tuomittiin teoistaan 15 vuodeksi vankeuteen. Setelit olivat kuitenkin kadonneet taivaan tuuliin.

Rakennus toimi pankkina vuoteen 1938 saakka. Kavalluksen jälkeen pankin turvamääräyksiä tiukennettiin, eikä johtaja päässyt enää yksin käsiksi holvin rahoihin. Kolmekymmentäluvulla rahalaitoksen toiminta laajeni ja toimitilat kävivät liian pieniksi. Tampereen kaupunki osti kiinteistön.

Maaliskuussa 1966 kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa sosiaalihuoltotoimistona käytetyn rakennuksen ylioppilaskuntien käyttöön. Ylioppilastalon virallisia avajaisia juhlittiin helmikuussa 1967. Tuolloin kiinteistössä toimivat Tamy, oppilaskunta ja Aviisi.

Ylioppilastalon kellaritilat keksittiin pian mainioksi ravintolamiljööksi. Vuonna 1968 avattu ravintola ristittiin Tiiliholviksi. Vuonna 1969 anniskeluoikeuksia laajennettiin koskemaan myös talon ensimmäistä kerrosta: nykyisiä ravintola Yo-talon tiloja.

Sen jälkeen talon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on vietetty monta ikimuistoista hetkeä.

Ehdotuksia käytöstä

Yo-talolle kirppiksiä, vaihtobileitä, teemabileitä, ruokaa, lukupiirejä, keskusteluiltoja tai -päiviä ja vaikka jumppaa!
Piita Kiviaho

Yo-talo voisi toimia tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden yhteistyön mahdollistajana sekä opiskelijajärjestöjen "tukikohtana". Esimerkiksi Demola voisi olla hyvä osavuokralainen, joka yhdistäisi kaikkien korkeakoulujen opiskelijoita. Myös Opiskelijan Tampere voisi hyvinkin pitää majaa Yo-talolla ja laajentaa toimintaansa tilan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.
Jouni Markkanen

Yo-talon tiloja tulisi antaa opiskelijajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen käyttöön pienellä vuokralla, mikä auttaisi niiden mahdollisuuksia järjestää opiskelijoita kiinnostavaa ja tukevaa toimintaa.
Anne Soinsaari

Tilojen käyttö tulisi suunnitella siten, että niitä voisi muunnella käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi, galleria, bändikämppä, puutyöverstas, opiskelijoiden oma kirjasto, minielokuvateatteri jne. Talolle voisi järjestää kulkuoikeudet siten, että tilat olisivat opiskelijoiden käytettävissä 24/7. Pääpaino tulisi olla monipuolisten käyttömahdollisuuksien huomioimisessa.
Johannes Lehtinen

Yo-talo voisi toimia kerhojen talona samaan tapaan kuin Uusi ylioppilastalo Helsingissä eli tarjota tilaa järjestöilleen markkinahintoja halvempaan hintaan. Tampereella on paljon aktiivisia opiskelijatoimijoita ja heistä kumpuavaa opiskelijakulttuuria, mutta vain vähän tilaa itse toiminnalle.
Jari Järvenpää

Yo-talon yäkerrassa voisi olla harraste- ja ainejärjestöjen käyttöön tiloja, sekä galleriatiloja taidealojen opiskelijoille.
Elina Miettola