Kaikki on kaupan: liha ja sielu

Jos haluat pissata naisen päälle, niin tämä on paikka missä se kannattaa tehdä", vakuuttaa Adrian (Mikko Kanninen).

Paikka on Bangkok ja Adrian on liikematkalla oleva vaateketjun omistaja. Bangkokissa nähdään myös kourallinen muita keskiluokkaisia turisteja, jotka haluavat vähenevissä määrin olla turisteja saati keskiluokkaisia.

Anthony Minghellan vuonna 1986 käsikirjoittamassa Made in Bangkok -esityksessä länsimainen ja itämainen kultuuri katsovat hetken aikaa toisiaan silmästä silmään. Moitteettomasti toimivassa tekstissä punnitaan niin sukupuolien eroja kuin myös moraalisia kysymyksiä.

Kiitettävää uskottavuutta lavalle tuo Kimmo Viskarin puvustus. Hienoa on, että matkaan ei ole lähetetty leijonakoruihin ja silkkipaitoihin sonnustautuneita kaljantissuttelijoita.

Erityinen ilo on katsella Lari Halmeen ja Esa Latva-Äijön lahjakuutta. He tekevät yli-innokkaasta Garystä (Halme) jaitseään huijaavasta Stephnistä (Latva-Äijö) realistisen tunnistettavat ilman sortumista tahattomaan komiikkaan. Heidän rinnallaan Kanniston esittämä Adrian jää teennäisen jäykäksi.

Roolihahmojen keskinäiset suhteet kehittyvät luonnollisesti: vaivaannuttavasta jutustelusta siihen pisteeseen asti, että kanssamatkustajaa on syytä haukkua perverssiksi.

Sivulauseissa suhahtelee ristiriitaisia ennakkoluuloja puolin ja toisin. Näyttelijät (Eeva Hakulinen, Ilpo Hakala, Jerry Wahlforss) yhdistävät vakavan ja viihteellisen onnistuneesti.

Johanna Freundlichin ohjaus heijastelee turismin ympärillä olevaa todellisuutta. Freundlich ei eksy etsimään syyllisiä tai tarjoamaan ratkaisuja.

Esitys on lohduton kuva ihmisistä, mutta kokonaisuutena niin hyvin tehty, että sen mielellään katsoisi uudemman kerran. Se on aika hyvin ihmiskauppaa sivuavalta esitykseltä.

**** 1/2

Sanna-Kaisa Lähdeaho