Fani vastaan fani

Tappara on uskontomme, Hakametsä kirkkomme ja Janne Ojanen Jumalamme." Näin uhoaa nimimerkki Hero Member Tappara-fanien keskustelupalstalla internetissä.

Ilveksen ja Tapparan kannattaminen vaikuttaa olevan monelle tamperelaiselle elämää suurempi asia. Mikä faneja oikein kiehtoo jääkiekossa?

24-vuotias vastavalmistunut insinööri Mikko Soipio on Share Ilves -nimisen Ilveksen kannatustukiyhdistyksen puheenjohtaja. Ilveksen kannattaminen antaa hänelle ystäviä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

"Jääkiekko tuo elämään pysyvyyttä, koska pelit rytmittävät arkea."

Jääkiekkofaniutta on vaikea selittää ihmiselle, jota urheilu ei kiinnosta. Soipio käy katsomassa myös Ilveksen junioripelejä, analysoi otteluita, seuraa pelitilastoja ja lukee jääkiekosta lehdistä.

"Kaverit ihmettelevät, että mitä helvettiä sä siellä hallilla teet. Kai ne pitävät minua hulluna."

24-vuotias tamperelainen yliopisto-opiskelija Petteri Systä on kannattanut Tapparaa syksystä 1999 lähtien. Jääkiekko on hänelle ykköspuheenaihe kotona ja kaveripiirissä.

Systän mielestä jääkiekkojoukkueen kannattaminen herättää mielipiteitä ja tunteita.

"Se luo yhteisöllisyyttä, kun hallissa kannatetaan samaa joukkuetta."

35-vuotias tamperelainen vahtimestari ja yliopisto-opiskelija Juha Kauppinen on kannattanut Ilvestä 1980-luvulta lähtien. Jääkiekko on hänelle paineiden purkamiskanava, koska hallissa saa huutaa kurkkunsa käheäksi.

Kauppinen juttelee Ilveksen peleissä ihmisten kanssa, joita hän ei tunne edes nimeltä.

"Heille on paljon helpompi puhua aroista aiheista kuin kavereille, koska jäähallin tuttuja ei tapaa muualla."

Vuonna 1980 syntynyt tamperelainen lentokonemekaanikko Mikko Lehtimäki on kannattanut Tapparaa kahdeksanvuotiaasta saakka. Jääkiekko-ottelu on hänelle sosiaalinen tapahtuma, jossa tapaa kavereita.

"Fanius on myötäelämistä voiton ja tappion hetkellä. Tapparan kannattaminen antaa hyvän mielen."

Miten fanit ovat päätyneet kannattamaan Ilvestä tai Tapparaa? Vai tiedetäänkö Tampereella jo synnytyslaitoksella, kenestä tulee Tapparan ja kenestä Ilveksen kannattaja?

Soipiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin Ilves, koska isä ja isoisä ovat tupsukorvien kannattajia.

"Ilves on sukuvika."

Kauppinen rupesi kannattamaan Ilvestä vastareaktiona, koska kaikki muut luokkakaverit tukivat Sahalahden kyläkoulussa Tapparaa.

Lehtimäki valitsi seurakseen Tapparan isosiskon innoittamana. Isoveli kannatti Ilvestä, mutta siskon kanta voitti.

Ilves olisi ollut Syställe rationaalisempi valinta kuin Tappara, koska veljet ja useimmat koulukaverit olivat Ilveksen kannattajia.

"Ehkä valitsin Tapparan seuran taisteluilmeen vuoksi."

Mikä erottaa Tapparan ja Ilveksen toisistaan?

Soipion mukaan seurojen kannatuksessa on maantieteellisiä eroja. Koivistonkylä, Messukylä ja Viinikka ovat perinteisiä Ilveksen tukialueita Tampereella.

"Tapparalla on vahvaa kannatusta Lielahdessa, Lentävänniemessä ja Tampereen ulkopuolella, mikä johtuu 1980-luvun mestaruusvuosista."

Tappara on Soipion mukaan alkujaan ruotsinkielinen seura, mutta Tampereella on nykyään hyvin vähän suomenruotsalaisia.

Hänestä Tapparan ja Ilveksen toimintakulttuurin eron voi kiteyttää kahteen kulttipelaajaan Raimo Helmiseen ja Janne Ojaseen.

"Janne Ojanen iskee rannelaukauksella kiekon maaliin b-pisteen välistä, mutta Raimo Helminen syöttää vielä kaverille takatolpalta, vaikka maali olisi tyhjä", Soipio tähdentää.

Lehtimäen mielestä Tappara ja Ilves ovat molemmat perinteisiä seuroja. Tappara luottaa kuitenkin Ilvestä enemmän yhtenäiseen joukkuepeliin.

"Ilveksellä on ollut menestyessään taitavia yksilöitä, mutta Tappara on nojannut leveämpään joukkueeseen."

Systän mielestä Ilves on enemmän taitokiekkojoukkue ja Tappara tunnetaan nöyrästä ja taistelevasta ilmeestä.

"Tapparaa voi pitää kepulaisena seurana, koska sillä on ympäristökunnissa enemmän kannattajia kuin Ilveksellä."

Kauppiselle jääkiekko-ottelu on pakopaikka naisten hallitsemasta maailmasta, jollainen esimerkiksi yliopisto vahvasti on.

"Jäähallilla saa olla oma itsensä ja juoda olutta ja syödä makkaraa", Kauppinen lataa.

Soipion mukaan Share Ilveksen jäsenistä naisia on noin kymmenen prosenttia.

"Naiset eivät seuraa jääkiekkoa, koska lätkä on kontaktilaji ja katsomossa on tiivis tunnelma."

Tamperelaisessa fanikulttuurissa on Soipion mielestä paljon kehitettävää. Hänestä Ilveksen Osasto 41 yrittää kiitettävästi luoda tunnelmaa pienellä porukalla, mutta valitettavasti he tappavat usein huudoillaan innostuksen.

"Hämäläiset syttyvät kannustamaan vasta, kun joukkue menestyy. Uskon, että uudessa keskusareenassa meininki on ihan eri luokkaa, kun päätyyn saadaan seisomakatsomot."

Vaikka Tampere on perinteinen jääkiekkokaupunki, tunnelma nousee Hakametsässä harvoin kattoon. Viikonloppupeleissä on hyvin meteliä, mutta arkipeleissä on hiljaista.

Lehtimäki harmittelee, että Tapparan seisomakatsomon väki on jakautunut kahteen leiriin.

"Nuorempi väki kannustaa C1:ssä ja vanhemmat C3:ssa. Se ei ole toimiva ratkaisu, että fanit ovat kahdessa eri porukassa."

Systän mielestä pelissä saa elää tunteella, mutta hän karsisi fanien huudoista törkeydet ja henkilökohtaiset loukkaukset pois.

"Haistattelu kuulostaa teinimäiseltä. Eläydyn itsekin äänekkäästi katsomossa, mutta käytän mieluummin suomalaista perkelettä."

Kauppinen on eri linjoilla. Hän ei halua määritellä, missä sovinnaisuuden rajat menevät.

"Kaikkea saa huutaa, mikä ei ole Suomen laissa kiellettyä."

Systä nostaa suosikkipelaajikseen Ville Niemisen ja Janne Ojasen. Nieminen symbolisoi hänelle Tapparan tahtokiekkoa.

"Tappara-legenda Ojanen on hieno persoona sekä kentällä että kentän ulkopuolella."

Lehtimäen suosikkipelaajia ovat lapsuudesta tutut Timo Jutila, Timo Susi ja Janne Ojanen.

Jukka Tammi oli lapsena Soipion suurin Ilves-idoli. Maalivahtiin oli helppo samaistua, koska hän pelasi koko ajan. Tammen jälkeen Soipio on fanittanut Vesa Toskalaa ja Raimo Helmistä.

Kauppisen suosikkipelaajat ovat Ilveksen 1980-luvun tehomiehet Raimo Summanen ja Risto Siltanen.

Kiekkomiehet odottavat innolla Tampereen uuden jäähallin valmistumista. Soipio ennustaa, että jääkiekon suosio räjähtää kasvuun, kun keskusareena valmistuu vuonna 2016.

"Jäähalli sijaitsee ihan keskustassa. Se on auki käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa ja siinä on ostoskeskus ja sportti-baareja vieressä. Saamme uuden nosteen tamperelaiselle jääkiekolle."

Urheilukatsomosta löytää me-hengen

Tilastokeskuksen tutkija Petri Godenhjelm ja filosofian tohtori Harri Heinonen ovat tutkineet suomalaisia joukkueurheilun faneja.

Heinonen julkaisi vuonna 2005 liikuntasosiologian väitöskirjan suomalaisista Everton-faneista. Godenhjelm on tutkinut muun muassa jääkiekon fanclubeja.
Fanum-sana juontaa juurensa Antiikista ja se tarkoittaa pyhää paikkaa, keidasta tai temppeliä.

"Urheilukatsomo on eräänlainen nuoruudenlähde, jossa ihminen parantuu hyvinvoivaksi", Heinonen kuvaa.

Godenhjelmin mielestä fanit välittävät todella, mitä heidän kannattamalleen joukkueelle tapahtuu.

"Joukkue on heille merkityksellinen yhteisö ja tärkeä identiteetin osanen. Fanius liittyy ryhmään kuulumiseen ja sosiaalisiin kontakteihin."

Hän tähdentää, että faniryhmät ovat osa jääkiekon ja jalkapallon katsomotapahtumaa. Parhaimmillaan heidän intonsa tempaa koko katsomon mukaan kannustukseen.

"Ilman ydinjoukon tukea ja heittäytymistä ottelutunnelmasta jäisi paljon pois", Godenhjelm sanoo.

Heinonen kertoo, että faniuteen liittyy äärimmäinen kilpailu siitä, kuka on joukkueen kovin kannattaja.

"Faniyhteisön arvostuksen saa tietämällä paljon lajista tai tekemällä katsomossa jotain hullua."

Uskottavan fanin täytyy olla kentän laidalla vähintään kotiotteluissa ja lajia pitää olla seurannut tietyn aikaa.

"Ei kelpaa, että katsot pelejä passiivisesti televisiosta", Heinonen sanoo.

Järjestäytyneet faniryhmät ovat Godenhjelmin mukaan enemmän nuoren sukupolven juttu. Fanius ei silti katoa iän myötä, vaan se muuttaa muotoaan.
Hänen mielestään jalkapallo on Suomessa miehisempi laji kuin jääkiekko, sillä jäähalleissa on myös paljon tyttökatsojia.

"Nuorille tytöille suosikkipelaajat merkitsevät enemmän kuin pojille. Suomessa jääkiekkoilijat voidaan samaistaa rocktähtiin ja heihin tunnetaan kaukorakkautta", Godenhjelm kertoo.

Fanius voi vaikuttaa Heinosen mukaan jopa kulutustottumuksiin. Fani ei esimerkiksi pysty ostamaan sinistä paitaa, jos hänen kannattamallaan joukkueella on punainen pelipaita.

Hän muistuttaa, että fani-identiteettiä ei saada syntymässä kuten suomalaisuutta tai tamperelaisuutta, vaan fanius on itse rakennettua.

"Kun perinteinen moderni järjestys on hajonnut, ihmisten täytyy miettiä, keitä he oikein ovat. Jalkapallojoukkueen kautta voi rakentaa esimerkiksi paikallista ja alueellista identiteettiä."

Faniuteen kuuluu Heinosen mielestä tietynlainen masokismi, koska olisi tylsää, jos oma joukkue voittaisi koko ajan.

"Unelmien toteutuminen on monelle kestämätön tilanne."

Ihminen ihailee jotain toista, jos hän fanittaa jotain yksilöä kuten Antti Ruuskasta tai Britney Spearsia. Sen sijaan jalkapallo- ja jääkiekkokatsomossa koetaan voimakasta me-henkeä.

"Yksilöfanius menee usein överiksi. John Lennon-fani ampui idolinsa."

Urheilutapahtumissa käydään yksinkertaisesti siksi, että se on hauskaa.

"Jokainen saa jostain kiksinsä. Yle järjesti esimerkiksi pari vuotta sitten tapaamisen Kotikatu-faneille."

Teksti: Juho Mäkelä

Kuva: Seppo Honkanen