|
Osallistuin viime viikolla Tampereen yliopiston henkilöstöyhdistyksen 60-vuotisjuhlallisuuksiin. Yllätyksekseni juhlaseminaarin puhujat ottivat esiin uuden yliopistolain.
Olin lähes unohtanut koko lain, vaikka vuonna 2009 osallistuin Lapin yliopistossa sitä vastustaviin tilaisuuksiin. Valtion tilivirastojen asemasta irrotetut yliopistot saivat taloudellisen autonomiansa. 70-luvulla taas Tampereen yliopisto muutettiin valtion yliopistoksi. Molempia muutoksia vastustettiin aikanaan samoilla argumenteilla.
Entinen valtion yliopisto näyttää kärsivän kroonisesta rahan puutteesta. Yliopistoindeksi, jonka piti olla taattu mekanismi yliopistojen rahoittamiseksi, on jäädytetty. Yllättäen opiskelijan vaikutusvalta on kuitenkin parantunut.
Yliopistohallituksen roolin pönkittäminen vaikuttaa myös hallituksen opiskelijaedustajien vaikutusmahdollisuuksiin. Uusi yliopistolaki on kuin varkain pakottanut yliopistot harkitsemaan rakenteitaan.
Yliopiston ongelma ei sittenkään ollut opiskelijoiden laiskuus tai motivaation puutteesta kärsivä henkilökunta. Ongelma oli rakenteiden jäyhyys, jonka vuoksi vaihto-opiskelija harhaili käytävillä etsien luokkaa A234S, jossa järjestetään kurssi POL511 ja jonka kurssiaikataulumuutoksista ilmoitetaan käytävän C3 varrella ilmoitustaululla 34.
Yliopistohallituksen lisäksi muitakin demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuuksia on lisättävä yliopistoissa. Hallituksen roolin hyvästä esimerkistä on otettava oppia, ja jatkettava avoimen ja osallistavan yliopiston kehittämistä sen kaikilla tasoilla.
Mika Parkkari
Kirjoittaja on Tamyn pääsihteeri
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen