Otsikot johtavat harhaan: tämäkin

Lokakuun alussa tiedotusvälineet toistivat kuorossa otsikkoa, jonka mukaan D-vitamiini ei auta ehkäisemään flunssaa. Kyseessä on hyvä esimerkki huonosta käytännöstä: uutiset kopioidaan mediasta toiseen ilman minkäänlaista perehtymistä asiaan.

Koska viime vuosina on usein uutisoitu D-vitamiinin positiivista terveysvaikutuksista, nyt tiedotusvälineet kaipaavat vastapainoa. Tutkimuksella, jonka mukaan "D-vitamiini ei auta flunssaan" on uutisarvoa, koska se "tuo vastakkaisen näkökulman aiheeseen".

Perehdytäänpä kiusallaankin asiaan. Lääketieteellisestä PubMed-tietokannasta löytyy yli 56 000 D-vitamiinia käsittelevää tutkimusta. Useimpien tutkimusten mukaan hyvä D-vitamiinitaso ehkäisee flunssia, infektioita ja monia sairauksia.

Suomalaiset kärsivät pimeään vuoden aikaan D-vitamiinin puutteesta. Selitys on yksinkertainen: vitamiinia tuotetaan iholla auringon UVB-säteiden ansiosta. Suomi sijaitsee niin pohjoisessa, että D-vitamiinia muodostuu vain kesällä auringon ollessa korkeimmillaan.

Pimeään vuodenaikaan esiintyvät flunssa-aallot johtuvat tutkijoiden mukaan siitä, että ilman D-vitamiinia immuniteettijärjestelmämme ei toimi täydellä teholla, joten taudinaiheuttajat pääsevät leviämään.

Esimerkiksi japanilaistutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä puolittaa lasten riskin sairastua flunssaan. Brittitutkimuksen mukaan D-vitamiinitasot ja kausiflunssat ovat lineaarisessa suhteessa. Yalen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan riski sairastua flunssaan vähenee puoleen, mikäli D-vitamiinia on verenkierrossa riittävästi.

Korkeat D-vitamiinitasot liittyvät Yalen tutkimuksen mukaan myös nopeampaan toipumiseen. Niillä koehenkilöillä, joiden D-vitamiinitaso oli korkea, flunssa kesti keskimäärin kaksi päivää, muilla peräti yhdeksän päivää.

Suomalaisissa tiedotusvälineissä levinneet otsikot perustuvat yhteen Uudessa-Seelannissa tehtyyn tutkimukseen, jossa koehenkilöille annettiin erittäin suuria annoksia D-vitamiinia kerran kuussa. Yleensä D-vitamiinipillereitä kehotetaan popsimaan tasaisesti maltillisina annoksina.

Suuret kerta-annokset eivät kuitenkaan ole tutkimuksesta tehtyjen otsikoiden varsinainen ongelma. Uusi-Seelanti sijaitsee yhtä lähellä päiväntasaajaa kuin Espanja. Helsingissä kesällä UVB-indeksi nousee korkeimmillaan kuuteen, Aucklandissa kolmeentoista.

Tutkimukseen osallistuneiden keskimääriset D-vitamiinitasot olivat jo tutkimuksen alkaessa, ennen ensimmäistäkään vitamiinilisää, samalla tasolla kuin suomalaisilla korkeimmillaan: keskikesällä. Siksi tutkimuksesta ei voi vetää järkeviä johtopäätöksiä D-vitamiinipillereiden popsimisen hyödyistä suomalaisessa kaamoksessa.

Pimeään vuodenaikaan D-vitamiinitasomme romahtavat alle puoleen kesähuipusta, eli normaalista uusiseelantilaisesta tasosta. Silloin Suomi yskii ja pärskii. Ei Suomessakaan kesällä pahoja flunssa-aaltoja esiinny.

Arvoisat Helsingin Sanomat, Yleisradio ja kumppanit, oikea otsikko uutisellenne olisi voinut olla: "Ylimääräinen D-vitamiini ei anna lisäsuojaa flunssaa vastaan, jos D-vitamiinitasot ovat valmiiksi riittävän korkeat", mutta se tuskin olisi ylittänyt uutiskynnystä.

Ei kannata niellä kaikkea, mitä me toimittajat kiireessä kirjoitamme - edes tätä kolumnia. Siksi voitkin tarkistaa lähdeviitteet ihan itse osoitteesta:
honkanen.wordpress.com

Seppo Honkanen

Kirjoittaja on Aviisin päätoimittaja