Arvot hukassa

"Lapset ja nuoret ovat ehdottomia. He hakevat itselleen kiinnittymiskohtia ja moraalista perustaa. Ihmisviha saattaa syntyä siitä, että jää anonyymiin tilaan tai yksin etsimisen kanssa, jonka takia lähtee hakemaan viiteryhmäänsä jostain muualta, esimerkiksi niin kuin nämä ampujat perverssistä yhteydestä."

Kasvatusfilosofi, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Veli-Matti Värri otti Kauhajoen kouluampumiset raskaasti. Hänen mielestään nyt tarvitaan arvojen perinpohjaista läpikäymistä, koska Suomessa on enemmän huonosti voivia lapsia ja nuoria kuin koskaan aikaisemmin. Hän kaipaa paluuta peruskysymyksiin: Mitä varten me maailmassa olemme? Mikä kasvatuksen tehtävä on?

Värrin mielestä kouluampumiset ei lopu sillä, että lisätään terapeutteja tai kuraattoreita. Aselakia pitää kiristää, eikä kiusaamista saisi hänen mielestään olla yhtään, mutta ongelma ei ratkea silläkään. Värri syyttää kilpailuideologiaa, joka on korvannut perusarvot.

"Kouluampumisten estäminen vaatisi kurssin kääntämistä koko yhteiskunnan tasolla ja paluuta perusasioihin suhteessa toisiin ihmisiin, luontoon ja hyve-etiikkaan, jotka on menestysajattelussa osoittautuneet hidasteeksi tai esteeksi."

Jokelan joukkomurhaajan arvomaailma perustui omalaatuiseen ekologisuuteen. Kauhajoen surmaajalla arvoperustana oli ihmisviha.

"Meidän yhteiskunnan ongelma on se, että meillä ei ole esittää mitään selkeää arvojärjestelmää. Todellisuus näyttää nuorille täysin relativistiselta, joten nuori voi alkaa rakentaa täysin omanlaistaan objektiivista arvomaailmaa, jossa maailma näyttäytyy vihamielisenä ja pahana, jopa tuhoamisen arvoisena. Kouluampujilla on olevinaan hyvin tiukka arvojärjestelmä."

Värri ei yllättynyt Kauhajoen ampumisista yhtä paljon kuin Jokelan ampumisten aikaan. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen ilmapiiristä oli aistittavissa selkeää turtumusta ja depressiota jo toisen kouluampumisen tultua ilmi lyhyellä aikavälillä.

Värrin ajatukset palasivat viime syksyyn, jolloin opettajakoulutuslaitoksella Hämeenlinnassa vietettiin synkkiä aikoja. Jokelan tragedia kosketti syvästi, koska koulukeskuksessa oli joidenkin opiskelijoiden ystäviä. Lisäksi yksi oman laitoksen opettajaopiskelija surmasi tyttöystävänsä, mikä koettiin koko yhteisön kriisinä.

Jokelan aikaan opettajakoulutuslaitokselle tilattiin Suomen tunnetuimpiin kriisipsykologeihin kuuluva Salli Saari auttamaan opiskelijoita heidän järkytyksessään. Kauhajoen iskun jälkeen laitos selvisi ilman ulkopuolista apua.s

"Koulu on ollut pyhä paikka. Mitä ikävää koulussa on ollut, se on ollut sisäistä. Tällaista ehdotonta ja brutaalia väkivaltaa koulussa ei ole paljonkaan ollut."

Värri kiittelee, että tulevat opettajat ovat hyvin arvo-orientoituneita.

"Puhe arvoista kaipaa selkeyttämistä ja kytkemistä omaan aikaansa. Arvoista puhutaan helposti kuin jokapäiväisestä leivästä, ikään kuin me tiedettäisiin, mistä siinä on kyse."

Arvojen selkeyttämistä kaivataan kuitenkin joka paikassa, joten myös opettajankoulutuslaitoksella.

Laitoksen pitäisi Värrin mielestä olla arvokasvatuksen ja koulutuspolitiikan foorumi.

"Me olemme valtiovallan ja OECD-vetoisen koulutuspolitiikan talutusnuorassa. Opettajankoulutuslaitos on tietynlainen väline, jota käytetään Pisa-kilpailun instrumenttina."

"Viimeisten 15-20 vuoden aikana on ollut vain uusliberaali malli eikä mitään muuta mallia. Uusliberaali ajattelu ei lähde siitä, että ihminen on maailmassa olemassa ennen kaikkea hyveellisesti ja vastuussa muista, vaan malli on ennen kaikkea korostanut yksilöiden keskinäistä kilpailua ja luonteen joustavuutta."

Värri selittää, että varttuvat lapset ja nuoret lukevat maailmaa vanhemmistaan, idoleistaan ja ihmisistä, ketkä on nostettu esille. Hän pyytää, että kouluampujien nimiä ei mainittaisi, koska he eivät ansaitse minkäänlaista yksilöllisyyttä.

"Pitkään valistuksesta alkanut tarina, että uutteralla työllä voi päästä parempaan elämään ei enää päde. Modernit tarinat ovat rapautuneet ja akateeminen koulutuskaan ei takaa mitään varmaa. Alleviivataan ideologiaa, jonka mukaan omasta paikasta on kilpailtava, ja että jokainen on korvattavissa pätevämmällä."

Värri ei haikaile mitään kulta-aikaa, koska sitä ei ole ollut koskaan olemassakaan. Hän korostaa kuitenkin, että kansallisvaltioajattelussa oli vahva arvoperusta, johon kuului koti uskonto ja isänmaa. Samoin työväenliikkeen puolella oli oma vahva arvomaailmansa. Hänen mielestään hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin tasa-arvon hengessä.

"Mentaliteettityyppi, joka tuntee ihmisvihaa ja epäempaattisuutta, on ihan uusi. Miten meidän joukkoomme on syntynyt tällaisten idioottien joukkio?"

Kouluampujat eivät ole välttämättä perinteisellä tavalla syrjäytyneitä. He opiskelevat ja voivat menestyä opinnoissaan hyvin.

"Kauhajoen ampuja oli kiinnittynyt hyvin maskuliinisiin miesihanteisiin ja toisaalta oli näiden maskuliinisten miesihanteiden suhteen epäonnistunut armeijassa. Hän päätti osoittaa, että hallitsee aseenkäytön, vaikka oli kömpelö armeijassa. Siis vaikka oli ollut luuseri, osoitti hallitsevansa täydellisyyden ainakin jossakin."

Väkivaltaa on ollut aina, mutta se on tapahtunut sosiaalisen kontrollin puitteissa, toisin kuin kouluampumiset.

"Nämä ammuskelut kohdistuvat kehen vain."

Jo 1980-luvun lopussa yksi oppilas ampui kaksi kiusaajaansa. Ampumiselle oli selkeä syy, vaikka tapaus olikin traaginen.

"Näissä uusissa kouluampumisissa pahinta on se, että niitä ei voi selittää minkään mallin kautta loppuun asti. Ja meitä jäytää se, että ei kahta ilman kolmatta. Suomeen on tullut epäluottamuksen ja epävarmuuden ilmapiiri, mitä ei ole ennen ollut."

Hertta-Mari Kaukonen,
teksti ja kuva

Veli-Matti Värri

Ikä: 52 vuotta

Syntymäpaikka: Artjärvi

Asuu: Järvensivun harjulla

Koulutus: Filosofian tohtori

Ammatti: kasvatusfilosofian professori, Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja

Perhe: vaimo psykologi Merja Värri, lapset: Laura, 19, Meri, 16, Heljä, 12

Harrastukset: monipuolinen lukeminen, kuntoliikunta, setlementtityö