Melkein kuin paljain jaloin

Muutaman kuukauden sisällä markkinoille on tullut kolmentyyppisiä kenkiä, joilla kävelyn kehutaan tuntuvan paljain jaloin tepastelulta. Varvaskengissä jokaisella varpaalla on oma kolonsa, erittäin ohutpohjaisissa kengissä maaston tuntee tarkasti pohjan läpi ja kokonaan pohjattomissa korkokengissä on kirjaimellisesti ilman päällä.

Aviisi testasi uusista paljasjalkaisista kengistä vain Vibramin varvastossut ja ohutpohjaiset Feelmaxin tossut. Mojiton pelkästään kantapään ja päkiän peittäviä korkkareita ei ole ainakaan vielä edes massatuotannossa.

Varvaskenkien jalkoihin tunkeminen ei tunnu vaivattomalta tai vapaalta. En ole mitä ilmeisimmin tottunut liikuttelemaan varpaita kovinkaan hallitusti, sillä kenkien jalkaan saamiseen tuhraantuu lähes kymmenen minuuttia. Se on tosin harjoituksen puutetta, sillä seuraavalla kerralla urakka onnistuu nopeammin.

Hauskat varvikkaat silti ovat. Kengät tuntuvat todellakin melkein kuin olisi avojaloin, koska varpaita voi heilutella ja lattian aistii kengän läpi. Pidän avojaloin kävelystä, joten ei tämäkään hassumpaa ole, vaikkakin vaivalloista.

Mutta ikävä kyllä tuntuu, ettei olisi kenkiä jalassa lainkaan siinäkin mielessä, että jalkoja palelee. Varvaskenkien kanssa ei voi pitää sukkia, koska jokainen varvas on omassa kolossaan. Säärystimien kanssa pärjää jotenkuten, vaikka kylmä maa tuntuu ohuen pohjan läpi.

Kengät on kehitetty urheilutossuiksi esimerkiksi vaeltamista ja seinäkiipeilyä ajatellen. Koekäyttämässäni mallissa nilkka jää täysin paljaaksi. En uskaltaudu kallioille, koska on jo syksy ja pelkään flunssaa. Näistä tossuista ei taida olla paljasjalkaisuuden kesäkauden pidentäjiksi.

Toimistokäytössä varvikkaat aiheuttavat pientä huvitusta. Kollegat eivät saa silmiään irti tossuista.

"Aika urponnäköiset!"

"Eikun tosi hauskat!"

Ekstraohutpohjaiset jalkineet puolestaan näyttävät siisteiltä sisäjalkineilta. Ne ovat varvastossuja huomattavasti lämpimämmät jalassa ja menevät helposti jalkaan. Tossut tuntuvat mukavilta jalassa ja vaikka lattian tuntee kävellessä, lattian kylmyyttä ei. Kukaan ei huomaa toimistossa uusia tossujani, joten sisäjalkineina ohutpohjaiset ovat vallan mainiot.

Kenkiä voi käyttää syksyllä hyvin ulkonakin, vaikka kylmyys puskee hitusen läpi. Kaupunkikävely on mielenkiintoista, koska mokkulakivet tuntee niin hyvin. Kengät sopisivat ehkä paremmin luonnossa liikkumiseen, sillä kova asfaltti ei varmaankaan tunnu pitkän päälle hyvältä.

Molempien kenkien mainoksessa luvataan, että ne parantavat kehon asentoa, koska jalan lihaksista useammat tulevat käyttöön, kun on kunnon tuntuma maahan. Ainakaan lyhyessä käytössä tämä ominaisuus ei tunnu.

Näyttelijätyön laitoksen lehtori Hanno Eskola kulkee ilman kenkiä kesät-talvet. Miltä "paljain jaloin"-kengät aktiivivarvastelijasta vaikuttavat?

"En takuulla ostaisi!" Eskola parahtaa.

Hanno Eskola korjaa, ettei ole niin kovan sarjan paljasjalkainen, että kulkisi talvella paljain jaloin ulkona. Nyt on jo niin viileä, että hän suojaa jalkansa ulkoilmassa kengillä. Työpaikalla hän on aina paljain jaloin ja useimmiten kesällä ulkonakin, mutta se riippuu lasinsirpaleiden määrästä. Uusia kenkiä mainostetaan juuri lasinsirpaleiden välttämisellä, mutta ne eivät silti vetoa Eskolaan.

"Kuljen paljain jaloin, koska se on mukavaa. Ei minulla ole siitä mitään periaatetta. Voivat paljasjalkakengät olla hyvät jalassa, mutta ei ne minua houkuttele."

Hanno kulkee usein 70-luvun mukavaksi kuluneissa kengissä, eikä tykkää ostaa uusia kenkiä.

"Minulla on lenkkarit lenkkiä varten, yhdet hienommat kengät ja yliopistolla kuljen paljain jaloin. Minä olen ihan nolla kenkien suhteen", hän naurahtaa.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Seppo Honkanen, kuva