Kotoisa kannabis

Kolmekymppinen tamperelaismies Pyry ei vastaa perinteistä stereotypiaa kannabiksen kotikasvattajasta, Suomen huumepoliisin vaarallisesta vihollisesta, joka terrorisoi yhteiskuntaa olemalla laiska, häiriintynyt rastapää. Viimeksi vuonna 2005 alkoholista päihtynyt yliopisto-opiskelija on työskennellyt viimeiset vuodet IT-alalla koodaajana. Hän kokee kannabiksen auttavan keskittymään ja hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia.

Pyryllä on diagnosoitu ADHD, johon hän saa laittomin keinoin apua kannabiksesta, mutta hän kantaa samaan aikaan repussaan myös laillista apua: amfetamiinia reseptilääkkeen muodossa. Pyry on kasvattanut kannabista kotonaan 19-vuotiaasta asti.

Pääkaupunkiseudulla asuva Jussi on myös IT-alalla. Hän työskentelee johtavassa asemassa. Jussi käyttää kannabista viikottain pieninä annoksina stressin hoitoon ja istumatyöstä saatuihin selkäkipuihin.

Jussi on kasvattanut kannabista muutamia vuosia ja korjannut monta satoa. Yleensä kasveja on kerrallaan kahdesta neljään. Ne riittävät omaan käyttöön. Grammaakaan Jussi ei ole koskaan myynyt.

Kannabis, eli hamppu on perinteinen viljelys- ja rohdoskasvi. Kannabiksen lääkinnällinen ja päihdyttävä käyttö perustuu erilaisten kannabinoidien, kuten THC:n, sitoutumiseen kannabinoideja tunnistaviin reseptoreihin. Kannabiksella on sekä fyysisiä että psyykkisiä vaikutuksia. Kannabiskasvit jaetaan karkeasti kahteen eri lajikeryhmään, sativoihin ja indicoihin. Näiden erilaisia yhdistelmiä on suurin osa kotikasvatuksessa olevista kasveista. Pyry kasvattaa ja käyttää sativaa sen virkistävien ominaisuuksien takia, mutta kertoo indican olevan esimerkiksi kipupotilaiden suosiossa sen rauhoittavien ja hermostoa lamaannuttavien ominaisuuksien takia.

"Kerran minulta puhkesi viisaudenhammas, johon otin indicaa. Tuloksena oli kyllä kipujen välitön poistuminen, mutta samalla sohva kutsui", Pyry kertoo.

Kannabiksen ympärillä käydään kovaa keskustelua erityisesti lääkekäytön osalta. Monet kokevat saavansa kannabiksesta apua erilaisiin vaivoihin ja sairauksiin, mutta byrokratia, ennakkoluulot ja huumausaineen leima jarruttavat kehitystä.

Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiaalityön yliassistentti Taru Kekonin mukaan nykyinen suhtautuminen kannabikseen on jäänne Yhdysvaltojen Ronald Reaganin aikaisesta huumesodasta ja sen virheellisestä huumevalistuksesta, jossa tarkoitus pyhitti keinot.

"Nykypäivänä on ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota huumevalistuksen sisältöön, mutta uusi faktoihin pohjautuva valistus on suunnattu nuorille, eikä siis enää tavoita asioihin vaikuttavaa aikuista väestöä. Jos kyseessä on erittäin huumevastainen järjestö, niin värittyneisyyttä on edelleen havaittavissa", Kekoni kertoo.

Opetusneuvos Heidi Peltonen Opetushallituksesta huomauttaa, että valistustyö ja opetussuunnitelmaan kuuluva päihdeopetus on erotettava toisistaan.

"Koulut voivat tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Pääsääntöisesti yhteistyö on ollut laadukasta, valistuksessa saattaa olla laadullisia eroja. Koulussa kaiken pitää perustaa vallitsevaan tietoon", Peltonen kertoo.

Kekonin mielestä porttiteoria on räikeimpiä esimerkkejä huumevalistuksen virheellisyydestä. Useat asiantuntijat ja tutkimukset kiistävät porttiteorian todenperäisyyden.

Porttiteorian mukaan miedolla huumeella aloittanut käyttäjä hakeutuu kovempiin aineisiin. Teoriaa on myös selitetty sillä, että samoilta rikollisilta välittäjiltä on mahdollista saada myös kovempia aineita.

Irti Huumeista Ry:n toiminnanjohtaja Jukka Riipinen on huolestunut vallitsevasta asennemuutoksesta ja vannoo edelleen porttiteorian nimeen.

"Asenteet kannabista kohtaan ovat höltyneet. Sitä ei pidetä juuri muutamaa olutpulloa vakavampana asiana. Kannabis on Suomen vaarallisin huume, sillä se toimii porttina vahvempiin huumeisiin. Käyttäjälle tulee pakonomainen tarve saada kiksejä jostain vahvemmasta", Riipinen toteaa.

Keskusrikospoliisi arvioi vuonna 2007, että kannabiksen kotiviljelmiä on Suomessa noin kymmenentuhatta. Suomen kannabisyhdistys arvioi saman luvun noin kaksinkertaiseksi. Poliisin Pirkanmaan huumeyksikön tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari A. Luoto pitää molempia lukuja vanhentuneina.

"Kannabiksen kotikasvatus on viimeaikoina yleistynyt räjähdysmäisesti. On sanottu, että huumausainerikollisuudesta jää vain viisi prosenttia huumepoliisin haaviin ja loput 95 prosenttia pimentoon. Pelkästään Pirkanmaalla tehdään onnistunut kannabiksen kotikasvatusratsia lähes päivittäin".

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuoden 2007 huumetilannetutkimuksen mukaan Suomessa välittömät kustannukset huumausaineista ovat 200-300 miljoonaa euroa ja välilliset jopa yli miljardi euroa.

Luoto suhtautuu varovaisesti väitteisiin siitä, että laillinen kotikasvatus vähentäisi rikollisuutta. Hän pitää lähes varmana kannabiksen käytön lisääntymistä.

"Suomessa on aika päihdehakuinen kulttuuri. Arvioisin käytön määrän lisääntyvän huomattavasti, jos kotikasvatus laillistettaisiin. Laillistamisesta seuraisi kyllä se, että ammattimaisesti myyntiin kasvattavien mahdollisuudet toimia pienenisivät, kun aiemmin katukaupasta ja kavereilta huumeensa ostaneet siirtyisivät kasvattamaan itse", Luoto kertoo.

Jukka Riipinen ei usko kotikasvatuksen laillistamisen vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden osallisuuteen kannabiskaupassa.

Pyry on täysin eri mieltä.

"Kotikasvatuksen laillistuessa normaaleilta omaan käyttöön kasvattavilta lähtisi viimeinenkin tilaisuus myydä, sillä kaikki käyttäjät voisivat riskittä kasvattaa itse. Iso osa esimerkiksi kilon satoja myyntiin kasvattavista ihmisistä taas ei ole verkostoitunut muiden huumeiden myyntiin, joten heillekin on iso kynnys siirtyä jonkinlaiseen muuhun rikollisuuteen." Rikollisuus siis vähenisi.

"Paitsi pahimmassa tapauksessa, jossa kaikki myyntiin kasvattavat siirtyisivät muun rikollisuuden pariin. Silloin määrä pysyisi samassa. Mielestäni ei kuitenkaan voida ajatella, että jonkin asian laillistaminen saisi ihmiset ryhtymään rikollisiksi."

Pohjanmaalainen Nebu käyttää kannabista, koska hän ei pidä alkoholin vaikutuksista tai krapulasta ja kokee kannabiksen itselleen paremmin sopivaksi päihteeksi. Nebu on ammatiltaan tradenomi. Hän on viihdekäyttäjä ja kasvattanut kannabista vuodesta 2008. Nebu pitää Pyryn lailla ongelmana kannabiksen laittomuutta, ei itse ainetta.

"Nykyisten käyttäjien mielenterveysongelmat vähentyisivät varmasti, jos kannabis ja sen kotikasvatus laillistettaisiin. On todella ahdistavaa pelätä poliisia, vaikka poliisin tulisi olla se, johon kenen vaan tulisi voida turvautua", Nebu kertoo.

Taru Kekonin näkemys on samansuuntainen. Hän kirjoitti vuonna 2007 väitöskirjan kannabiksen käytöstä kannabisaktivistin näkökulmasta, joten hän tiedostaa hyvin kotikasvattajien ajattelun. Rikolliseksi leimautuminen on Kekonin mukaan yksi kannabiksen käyttäjien suurimpia ongelmia.

"Käyttäjät itse kertovat rikollisleiman ja pakkokytköksen rikollisuuteen olevan suurin kannabikseen liittyvä ongelma. Ratkaisuna siihen toimii heidän näkökulmastaan juuri kotikasvatus, kun kontaktia rikollisiin tahoihin ei tarvitse käytön vuoksi luoda", Kekoni kertoo.

Pyry, Jussi ja Nebu ovat mielestään vastuuntuntoisia kannabiksen kasvattajia. Kaikki kolme tiedostavat, että kannabis on päihde, eivätkä he pidä sitä haitattomana. Heidän mielestään kannabislainsäädäntö pelaa järjestäytyneen rikollisuuden pussiin. Miesten on vaikea ymmärtää, miksi kannabiksen lääkinnällisen tai viihdekäytön estämiseen ohjataan niin paljon huumepoliisin resursseja.

He eivät ole koskaan ajaneet autoa kannabiksen käytön alaisena. Pyry pystyy tekemään töitä kannabiksen ansiosta. Jussi ja Nebu pitävät työaikana pössyttelyä ongelmana, ellei sillä ole lääkinnällistä perustetta.

Pyry, Jussin ja Nebun nimet on muutettu

Ville ilkkala, teksti

Kannabiksen ja alkoholin vaikutusten vertailua

Tampereen yliopiston dosentti Pekka Saarnio teki vuonna 2000 tutkimuksen, jossa hän vertaili alkoholin ja kannabiksen välisiä haittavaikutuksia tutkimustulosten valossa.
XXX = selvä yhteys XX = epäselvä yhteys X = ei yhteyttä

Kuolleisuusalkoholi xxx
kannabis x

Myrkytykset
alkoholi xxx
kannabis X

Somaattiset sairaudet
alkoholi xxx
kannabis xx

Riippuvuus
alkoholi xxx
kannabis xxx

Kognitiiviset häiriöt
alkoholi xxx
kannabis xxx

Psykoosit
alkoholi xxx
kannabis xx

Mielenterveyshäiriöt
alkoholi xxx
kannabis xx

Väkivalta
alkoholi xxx
kannabis x

Onnettomuudet
alkoholi xxx
kannabis xx

Näin kasvattaja toimii

Kannabiksen kotikasvatus on salatiedettä verrattuna tomaatin kasvatukseen maitopurkeissa. Kasvualustat, lannoitteet, tuholaistentorjunta, valaisimet, kastelu, ja ennen kaikkea salassapito tuottavat harmaita hiuksia harrastajalle.

Kun muutamia vuosia kasvatelleelta Jussilta kysyy, miten hän on varmistanut viljelyksensä piilossa pysymisen, vastaus on tyhjentävä.

"Erittäin huolellisesti. Jos laittomuudesta haluaisi hyviä puolia keksiä, niin ehkä sisustukselliseen luovuuteen on joutunut panostamaan runsaalla kädellä."

Jussin kalustoon kuuluu ulkomaisesta verkkokaupasta hankittu kasvatusteltta, huippuimuri, valaisimien lämmöntuottoa hillitsevä cooltube, eli viilennysputki ja kaksi keskitehoista kasvatuslamppua. Samat kalusteet voi ostaa pienemmissä osissa suomalaisesta rautakaupasta.

Kannabiksen elinkaari jakaantuu neljään osaan: idätykseen, nopean kasvun vaiheeseen, kukkimiseen ja suvunjatkamisvaiheeseen. Kannabiskasveja, kuten muitakin kasveja on molempia sukupuolia. Päihdekäyttöön kasvatettaessa nämä pyritään tunnistamaan ja erottamaan toisistaan mahdollisimman aikaisin, ellei tarkoituksena ole tuottaa siemeniä.

Lopuksi kannabiskasvin kukinnot ja lehdet kuivataan ja käytetään esimerkiksi polttamalla, höyrystämällä tai leivoksissa.

Ville Ilkkala

Kommentti: Missä rikos?

Tiina hoivaa kotonaan muutamaa kasvia. Kuivatut kukinnot hän pössyttelee parin kaverinsa kanssa. Heille tulee hassu olo. Tiina on omasta mielestään syvällinen, mutta oikeusjärjestelmän mielestä huumerikollinen.

Euroopan unionin teettämän laajan yhteenvedon mukaan kannabis on vähemmän haitallinen päihde kuin tupakka tai alkoholi. Stakesin päihdetutkija Kristoffer Tigerstedt pitää raportin päätelmiä luotettavina, kertoo MTV3. Tigerstedt muistuttaa kuitenkin kannabiksen sosiaalisista riskeistä.

"Monet näistä johtuvat siitä, että kannabis on laitonta, toisin kuin alkoholi ja tupakka."

Hetkinen. Suuri osa kannabiksen aiheuttamista haitoista ei johdu kannabiksesta, vaan lainsäädännöstä.

Kukkaruukussa kasvatettua hamppua käryttävän tyypin rahat eivät valu kansainvälisille rikollisjärjestöille vaan suomalaisille puutarhatuotemyymälöille. Merkittävää on myös, että kotikasvattajan ei tarvitse olla kontaktissa niiden hemmojen kanssa, joiden taskut pursuavat muitakin kemikaaleja.

On haastavaa perustella rationaalisesti, miksi yhteiskunnan kannattaa uhrata resursseja kotikasvatuksen kitkemiseen. Esimerkiksi EU:n jäsenvaltio Tsekki laillisti vuoden alussa enintään viiden kasvin viljelyn henkilökohtaiseen käyttöön.

Puutarhanhoito on terveellistä, pitkäjänteisyyttä vaativaa puuhaa.

Seppo Honkanen