Ylioppilaslehdet ovat tarpeellisia

Suomen ylioppilaskuntien kattojärjestö SYL:n seminaarissa heitettiin ilmaan villi suunnitelma yhdestä yhteisestä Suomen ylioppilaslehdestä. Suomen ylioppilaslehteen osallistuvat ylioppilaskunnat lakkauttaisivat omat ylioppilaslehtensä. Lehdellä olisi kirjeenvaihtajia ympäri maata, mutta pääosa jutuista tehtäisiin Helsingin keskustoimituksessa.

Nyt jokainen ylioppilaskunta kustantaa omaa ylioppilaslehteä. Aviisia kustantaa Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy. Tamyn omat ilmoitukset ja tiedotukset julkaistaan Aviisissa ilmaiseksi. Mainostilaa myydään ulkopuolisille yrityksille ja yhteisöille. Uudessa mallissa ylioppilaskunnat joutuisivat ostamaan ilmoitustilaa yhteisestä lehdestä.

Seminaarissa oli esillä myös kaksi muuta mallia. Niin kutsutussa city-mallissa ylioppilaskuntiin jäisivät pienet paikallistoimitukset, mutta keskustoimitus sijaitsisi Helsingissä. Lisäksi omistus keskitettäisiin yhden yhtiön alle, johon ylioppilaskunnat voisivat ostaa osuuksia.

Toisessa, niin kutsutussa paikallislehtimallissa, taitto ja paino keskitettäisiin, mutta paikalliset toimitukset säilyisivät, joskin pienempinä. Juttujen vaihto lisääntyisi radikaalisti.

"Huolestuttavaa", toteaa Juha Honkonen, Aviisin päätoimittaja vuosina 2003 - 2006.

Honkonen kertoo, että ylioppilaslehtien yhdistymisestä on puhuttu ennenkin, niin 1990-luvulla kuin Honkosen päätoimittajakaudellakin, muttei koskaan kahvihuoneita pidemmällä.

Honkonen spekuloi, että Suomen ylioppilaslehdestä saataisiin kustantajille edullisempi ja varmasti tyylikäs paketti, mutta samalla sata kertaa tylsempi.

"Lisäksi eri yliopistoihin ja ylioppilaskuntiin kohdistuva kritiikki vähenisi. Palstatilaa ei riittäisi kaikille", Honkonen toteaa.

Honkosen mielestä ylioppilaslehdet ovat tärkeitä monella tavalla. Ne eivät vain tiedota vaan myös kritisoivat ja herättävät keskustelua omassa yhteisössään.

"Eikä pidä unohtaa viihdearvoa. Aviisin parissa myös rentoudutaan. Tampereen yliopiston opiskelijat ovat kiinnostuneita hieman eri asioista kuin vaikkapa Otaniemen teekkarit ", Honkonen sanoo.

Honkosen mielestä ylioppilaslehdissä tehdään rohkeaa ja kokeilevaa journalismia, joka ei valtalehdissä menisi läpi. "Ylioppilaslehdet ovat nuoria ja innokkaita, ja ne rikkovat kaavoja."

"Tiedotus on tärkeä osa edunvalvontaa. Miten opiskelijat voivat aktivoitua, jos he eivät saa tietää, mitä yliopistossa ja ylioppilaskunnassa tapahtuu?", pohtii Tamyn hallituksen koulutuspoliittinen ja kulttuurivastaava Tiina Heikkilä.

Hän näkee Aviisin merkityksen suurena.

"Aviisi voi kysyä epäkorrekteja kysymyksiä, puuttua ongelmiiin ja kertoa asioita, joista yliopisto haluaa vaieta."

Heikkilän mielestä oma lehti on tärkeä osa opiskelijakulttuuria.

"Se on sen ylläpitävä voima."

Myös Tampereen yliopiston mediatutkija Seppo Kangaspunta näkee ylioppilaslehdet ennen kaikkea yhteisöllisyyden ylläpitäjinä.

"Yliopistolla on edelleen paljon erilaisia rituaaleja, jotka välittyvät ylioppilaslehden kautta. Lehti auttaa esimerkiksi muualta tulevia opiskelijoita sopeutumaan", Kangaspunta sanoo.

Jos lehteä alettaisiin tehdä Helsingistä käsin, paikallisten juttujen määrä vähenisi huomattavasti.

"Yleisluontoiset jutut eivät yhdistä, vaan hajauttavat. Ne ovat usein hajuttomia, mauttomia. Yleismössöä, joka ei tartu mihinkään", Kangaspunta sanoo.

Lehdistössä yhteistyön lisääntymistä paikallisuuden kustannuksella tapahtuu jatkuvasti. Valtaosa paikallislehdistä kuuluu mediakonserneihin. Esimerkiksi Alma Media omistaa toistakymmentä paikallislehteä.

Juttuja, jopa sivuja, vaihdetaan, ja liitteitä tehdään yhteisvoimin.

"Toimiiko se, mikä toimii Valkeakoskella, myös Kemijärvellä?", Kangaspunta heittää.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Aleksi Rantala sanoo yhteisen ylioppilaslehden perustamisen olleen lähinnä "heitto", malli muiden joukossa.

"En pidä todennäköisenä, että mentäisiin yhteen yhteiseen lehteen", Rantala sanoo.

Hänen mukaansa parin vuoden päästä voidaan miettiä yhteisen juttupankin perustamista tai mainostilan kilpailuttamista yhteisvoimin, mutta sen pidemmälle menevää yhdistymistä tuskin kukaan haluaa.

Tai ainakaan Tamy.

"Aviisi on tiedotusta varten, mutta toimii myös yliopiston opiskelijoiden välisenä yhdyssiteenä. Aviisin tietävät kaikki opiskelijat", Rantala sanoo.

Verna Leinonen, teksti

Aviisin korvaamista Suomen Ylioppilaslehdellä kommentoitiin Facebookissa:

Mika "Mitä vittua?!", tuli noin äkkiseltään mieleen.

Muusa Olen ihan järkyttynyt!!!

Miika Ei kun ei. Niin pitkään kuin yliopistoilla on oma profiilinsa, niin pitkään niillä tulee omat ylioppilaslehtensä, eikä mitään himphamppuja aluetoimituksia

Tiina H SYL-vetoinen ylioppilaslehti kuulostaa ainakin aika surkealta. Jos jotain yhteistyötä ylioppilaslehtien suhteen tulisi joskus niin ehkä juttuvaihtoa? Tällainen keskitetty lehti palvelisi vain niiden ylioppilaskuntien etua, joilla on keskinkertainen lehti eli tamperelaisena en ainakaan
kannattaisi.

Mikko Eikö Aviisia kustanna Tamy, ja Tamyn toiminnasta päättää jäsenten valitsema edari? Tuskinpa omaa lehteä nyt millään SYL-direktiivillä haudattaisiin samantien ainakaan ilman melkoista keskustelua aiheesta.

Oskari Olishan se hienoa, että jokaisessa lehdessä käsiteltäisiin vähintään 5 sivua pelkästään Turun asioita.

Tuomas Tarvitaan paikallisuutta, paikallisia uutisia. Valtakunnallinen lehti ei pystyisi tähän.

Tiina T Paikalliset lehdet mielestäni palvelisivat parhaiten opiskelijoiden tarpeita, siksi niiden lopettaminen olisi huono juttu.

Anne Herranalut Helsingissä taas huseeraa ja luulee, ettei maalaiset mitään lehtiä lue. Tehkööt Helsingissä kaikille sen kylän opiskelijoille yhteistä lehteä, jos kerran haluavat volyymia. Seppo et co. tekee meille omaamme!

Mira Helsingissä tehtävä ylioppilaslehti pyörisi mielestäni lähes väistämättä Helsinki-teeman ympärillä. Mitenkäs sitten muut yliopistokaupungit ja ylioppilaslehtien uudet ja oivaltavat ideat? Lähtökohtaisesti opiskelijoita varmasti kiinnostaa eniten oman yliopistonsa kuviot ja kehitys, sekä kaikenlaiset niihin liittyvät ilmiöt omassa opiskelukaupungissaan. Kärjistettynä tilanne voisi olla se, että Tampereelle opiskelemaan muuttanut nuori saa käteensä lehden, josta lukea Helsingin menovinkit ja paikat joiden kautta kotiutua uuteen opiskelukaupunkiinsa.

Mielestäni on hyvä, että ylioppilaslehtien kirjo on useampi kuin yksi yhteinen lehti

Jorma Mitä ihmeen tarvetta palvelisi keskusjohtoinen ylioppilaslehti? Siis tamylaisesta näkökulmasta?

Ilkka Valtakunnallisella ylioppilaslehdellä on kehno tulevaisuus, ainakin jos otetaan mallia lukiolaisille suunnatusta Improbatur-lehdestä. Sitä ei lue kukaan. Aviisi nyt on kuitenkin aina Aviisi.

Juho Ei mitään järkeä tuossa.

Juha Tätä on silloin tällöin väläytelty, milloin SYL:n, milloin HYY:n, milloin ilmoitusmyyjän taholta. Tähän asti idea on onnistuttu ampumaan alas, toivottavasti nytkin. Mitkään paikallissivut tms. eivät korvaa Aviisin kaltaisia loistavia julkaisuja. Merkitys lyhyesti: 1.) tieto, jota valtalehti ei välitä 2.) keskustelun herättäminen 3.) yhteisöä koossa pitävä "liima".

Ilkka Valtakunnallisen lehden puoltajat perustelevat kantaa sillä, että lehdellä olisi enemmän yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kuin piskuisilla paikallisilla lehdillä. Tohdin epäillä.

Sanna-Kaisa Sairasta.